Yleisperustelut
Valiokunta pitää myönteisenä,
että hallitus esittää 20 euron tasokorotusta
kansaneläkkeeseen. Tasokorotus hyödyttää paitsi
niitä eläkkeensaajia, jotka saavat vain kansaneläkettä,
myös niitä, jotka kansaneläkkeen lisäksi
saavat pientä työeläkettä. Kun kunnallisverotuksen eläketulovähennys tasokorotusta
vastaavasti nousee, korotuksesta
hyötyvät nekin eläkeläiset,
jotka eivät saa kansaneläkettä, mutta
joiden eläketulovähennys verotuksessa nousee. Nyt
tehtävä tasokorotus nostaa samalla useiden kansaneläkkeen
määrään sidottujen muiden
sosiaalietuuksien tasoa. Korotusten seurauksena arviolta 900 000
eläkkeensaajan nettotulot kasvavat.
Vuoden 2008 alusta tulee voimaan nyt esitetyn tasokorotuksen
ohella eduskunnan jo vuonna 2006 hyväksymästä kuntien
kalleusluokituksen poistamisesta johtuva kansaneläkkeen
korotus noin 20 eurolla toisen kalleusryhmän kunnissa.
Kun kansaneläkeindeksi lisäksi korottaa eläkkeitä ensi vuonna 2,5 prosenttia
(TEL-indeksi työeläkkeitä 2,39
prosenttia), nousee yksinäisen pelkkää kansaneläkettä saavan
henkilön osalta eläke 33,61 eurolla ensimmäisessä kuntaryhmässä ja
toisessa kuntaryhmässä 54,93 eurolla. Indeksikorotuksen
osuus tästä on 13,61 euroa.
Täyden kansaneläkkeen saajien määrä on
jatkuvasti vähentynyt ja tulee arvioiden mukaan jatkossakin
vähentymään, koska työeläkkeen osuus
eläkkeensaajien tulonmuodostuksessa entisestään
kasvaa. Täyden kansaneläkkeen saajia on tällä hetkellä vajaat
100 000 henkilöä, joista vähän
yli puolet saa kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkkeenä.
Täyttä kansaneläkettä saavista kaksi
kolmasosaa on naisia. Useimmiten täyttä kansaneläkettä saa nainen,
joka on yli 65-vuotias, naimisissa ja asuu toisessa kuntaryhmässä. Täyttä kansaneläkettä
saava
mies on useimmiten puolestaan 35—45-vuotias, naimaton,
toisessa kuntaryhmässä asuva ja mielenterveydellisten
syiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä. Vuoden
2008 alusta voimaan tulevat korotukset hyödyttävät
näin erityisesti ikääntyneiden naisten
ja kansaneläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavien
miesten taloudellista asemaa.
Etuuksien korotukset ovat erittäin tärkeitä köyhyyden
ehkäisemisen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
Kansaneläkkeellä turvataan pientä ansioeläkettä saavan
tai vailla ansioeläkettä olevan vähimmäisturvaa,
joka uudistuksen jälkeenkin jää matalaksi.
Vaikka vanhusväestön taloudellinen toimeentulo
ei oleellisesti poikkea muusta väestöstä eikä köyhyys
eläkettä saavien keskuudessa ole yleisempää kuin muissa
väestöryhmissä, kansaneläkkeen
saajat elävät pääsääntöisesti niukan toimeentulon varassa
silloinkin, kun maksussa on samanaikaisesti työeläke.
Suomessa asuvien täyttä kansaneläkettä saavien
miesten keskimääräinen kokonaiseläke
(eläkkeensaajan asumistuki mukaan luettuna) on 624 euroa
kuukaudessa ja naisten 567 euroa kuukaudessa. Kaikkein pienimpiä eläkkeitä maksetaan
70—74-vuotiaille. Myös ne eläkkeensaajat,
joille kansaneläkettä ei makseta täysimääräisenä samanaikaisesti
maksussa olevan työeläkkeen vuoksi, ovat pääsääntöisesti pienituloisia,
koska kansaneläkettä ei makseta, jos työeläke
on yksinäisellä yli 1 154 ja avioliitossa olevalla yli
1 028 euroa kuukaudessa. Panostus kaikkien mainittujen
henkilöryhmien taloudellisen aseman parantamiseen on valiokunnan näkemyksen mukaan
köyhyyden ehkäisemiseksi
varsin perusteltua.
Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi kansaneläkkeen
alentamisesta laitoshoidon vuoksi vuoden 2008 alusta lukien. Uudistus
on ensimmäinen askel hallitusohjelmaan kirjatusta avo-
ja laitoshoidon rajanvedon asteittaisesta poistamisesta. Eläke ei enää alenisi
eläkkeensaajan joutuessa laitoshoitoon, mutta laitoshoitomaksu perittäisiin
jatkossa täydestä eläkkeestä.
Laitoshoidossa on noin 19 000 sellaista etuudensaajaa, joiden
eläkettä tai etuutta on alennettu pitkäaikaisen
laitoshoidon vuoksi. Laitoshoitovähennyksen poistaminen
kansaneläkkeestä, leskeneläkkeestä,
maahanmuuttajien erityistuesta sekä pitkäaikaistyöttömien
eläketuesta saattaa nämä pienituloiset
laitoshoidossa olevat eläkeläiset yhdenvertaiseen
asemaan laitoksissa hoidettavien työeläkkeensaajien
kanssa. Laitoshoitoaleneman poistaminen kansaneläkkeestä helpottaa
erityisesti vuorohoidossa olevien tilannetta, kun koti- ja laitospäivien
lukumäärällä ei enää olisi
vaikutusta kansaneläkkeen määrään.
Yksityiskohtaiset perustelut
4. lakiehdotus
Esityksen tarkoituksena on, että eläkkeensaajan asumistukeen
vaikuttavan vuositulon huomattavan muutoksen rajaa nostetaan tilapäisesti
1 100 euroon kuukaudessa, jotta tasokorotus ja kansaneläkkeeseen
aiemmin hyväksytyt kalleusluokituksen poistosta johtuvat
korotukset eivät aíheuttaisi asumistuen ylimääräistä tarkistusta. Rajamäärän
korotuksen on tarkoitus olla voimassa väliaikaisesti vuosina
2008 ja 2009.
Neljännen lakiehdotuksen voimaantulosäännös
on puutteellinen, koska siinä säädetään,
että vuositulon nousua koskevaan euromäärään
ei sovelleta lain 53 §:n 1 momenttia, vaikka tarkoitus
on, ettei lain kohtaa sovelleta vuosina 2008 ja 2009. Valiokunta
ehdottaa lain voimaantulosäännöksen tarkistamista
lakiehdotuksen tarkoitusta vastaavaksi.
1., 14. ja 18. lakiehdotus
Lakiehdotuksissa on huomioitu, että evankelis-luterilaisen
kirkon eläkelaki ja perhe-eläkelaki on tarkoitus
yhdistää yhdeksi evankelis-luterilaisen kirkon
eläkelaiksi. Koska uudistuksen valmistelu on opetusministeriössä vielä kesken eikä
uudistusta voida saattaa
voimaan samanaikaisesti nyt hyväksyttävien lakiehdotusten kanssa, ehdottaa valiokunta
1., 14. ja 18. lakiehdotuksessa olevat viittaukset muutettaviksi koskemaan
voimassa olevaa evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakia
ja evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelakia.