SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2006 vp

SuVL 3/2006 vp - LA 28/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Lakialoite laiksi kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta sekä laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain ja valtion maksuperustelain 1 ja 10 §:n muuttamisesta

Ulkoasiainvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 5 päivänä huhtikuuta 2006 lähet-täessään lakialoitteen laiksi kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta sekä laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain ja valtion maksuperustelain 1 ja 10 §:n muuttamisesta (LA 28/2006 vp — Timo Kalli /kesk ym.) valmistelevasti käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan samalla määrännyt, että suuren valiokunnan on annettava lausunto 12.5.2006 mennessä.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

EU-asioiden valtiosihteeri Antti Peltomäki, valtioneuvoston kanslia

suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö Eija Limnell, ulkoasiainministeriö

johtaja Markku Kivinen, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto

johtaja Pia Letto-Vanamo, Kansainvälisen talousoikeuden instituutti, Helsingin yliopisto

professori Esko Antola, Turun yliopisto

pääjohtaja Raimo Väyrynen, Suomen Akatemia

johtaja Tapio Vaahtoranta, Ulkopoliittinen instituutti

puheenjohtaja Mikko Viitasalo, Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö

Helsingin yliopiston kansleri Kari Raiviolta on saatu kirjallinen lausunto.

LAKIALOITE

Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta. Se toimisi eduskunnan yhteydessä riippumattomana tutkimuslaitoksena, joka harjoittaisi kansainvälisiin poliittisiin tai taloudellisiin suhteisiin ja Euroopan unionin asioihin kohdistuvaa tutkimusta sekä tekisi niistä ajankohtaisia selvityksiä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Suuri valiokunta esitti maaliskuussa 2005, että eduskunnan 100-vuotisjuhlapäätöksenä perustettaisiin Suomeen Euroopan unionin tutkimukseen perehtyvä instituutti. Aloite on ollut omalta osaltaan viemässä eteenpäin nyt käsittelyssä olevaa lakialoitetta kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta. Lakialoite vastaa hyvin valiokunnan esittämää näkemystä siitä, että Suomesta puuttuu akateemisten tutkimuslaitosten (yliopistot ja muut) ja poliittisen päätöksenteon ja hallinnon välimaastoon sijoittuva ajankohtaisen EU-tiedon analysointiin ja välittämiseen keskittyvä poikkitieteellinen yksikkö. Tällaiselle "EU-think tankille" voitaisiin Suomessa välittömästi osoittaa montakin tehtävää, joita nyt hoidetaan osittain ministeriöissä ja osittain yliopistoissa, mutta joiden perusteellinen hoitaminen selvästi edellyttäisi uudenlaista toimijaa. Tällaisia tehtäviä olisivat muun muassa pienimuotoisten selvitysten tekeminen nopealla aikataululla unionin asialistalla olevista ajankohtaisista kysymyksistä niin päätöksenteon kuin laajemman yhteiskunnallisen keskustelun tarpeisiin (media ja kansalaistiedottaminen) sekä asiantuntijaseminaarien järjestäminen ja suomalaisen EU-keskustelun edistäminen tätä kautta.

Eduskunnan 100-vuotisjuhlatoimikunta päätti loppukeväästä 2005, että eduskunnan juhlapäätöksellä perustetaan tutkimuslaitos, joka käsittelee EU-asioiden lisäksi myös kansainvälisiä suhteita. Hankkeen valmistelun aikana päädyttiin ratkaisuun, jossa Ulkopoliittinen instituutti liitettäisiin osaksi uutta tutkimuslaitosta. Suuri valiokunta pitää saavutettua kokonaisratkaisua hyväksyttävänä ja kannattaa uuden tutkimuslaitoksen perustamista.

Tutkimuslaitos toimisi eduskunnan yhteydessä mutta riippumattomana. Suuri valiokunta korostaa, että tutkimuslaitoksen tulee olla kaikin tavoin — myös eduskunnasta — riippumaton tiedon tuottaja ja levittäjä. Tutkimuslaitoksen perustaminen kansanedustuslaitoksen yhteyteen on poikkeuksellista. Tutkimuslaitoksen kansainvälisen uskottavuuden ja toiminnan kannalta on erittäin tärkeätä, että riippumattomuudesta huolehditaan kaikissa yhteyksissä, tämä tarkoittaa niin hallintoelinten jäseniä, tutkimuslaitoksen johtajaa ja henkilökuntaa nimitettäessä, tutkimusohjelmista päätettäessä kuin varsinaista tutkimustyötä tehtäessäkin.

Tutkimuslaitoksen toimiala

Lakialoitteessa määritellään tutkimuslaitoksen toimialaksi laajasti kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin kysymykset eri tieteenaloilta. Suuri valiokunta painottaa, että lakialoitteen mukaan tutkimuslaitoksen toimiala jakaantuu kahteen lohkoon, kansainvälisiin suhteisiin ja Euroopan unionin asioihin, ja näiden sektorien tulee olla painoarvoltaan yhdenvertaisia. Se, että valmisteluprosessin aikana päädyttiin ratkaisuun, jossa tutkimuslaitokseen yhdistetään Ulkopoliittinen instituutti ja sen nimeksi tulee Ulkopoliittinen instituutti, ei tarkoita, että tutkimuslaitoksen toimiala vastaisi nykyisen Ulkopoliitiikan instituutin toimialaa, eikä se saa merkitä sitä, että tutkimus- ja selvitystyö painottuisi ulkopolitiikan sektorille. Suuri valiokunta korostaa, että juhlapäätöksellä perustettavan tutkimuslaitoksen tarkoituksena on tuottaa eri tieteenalojen tutkimuksia ja selvityksiä Euroopan unionin toiminnan kaikilta toimialoilta sekä yleisiin kansainvälisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä kulloistenkin tarpeiden mukaisesti

Hallinnolliset kysymykset

Lakialoiteessa esitetään tutkimuslaitokselle kolmiportaista hallintomallia. Vastaavanlaisiin tutkimuslaitoksiin verrattuna suuri valiokunta pitää hallintomallia raskaana. Asiantuntijakuulemisessa esitettiin vaihtoehtoisesti neuvottelukunnan tai tieteellisen neuvoston poistamista, kuitenkin siten, että tiedemaailman riittävä, osaava ja kansainvälinen edustus taataan hallintoelimissä. Valiokunta pyytää edellä mainitun seikan ohella ulkoasiainvaliokuntaa kiinnittämään huomiota tutkimuslaitoksen johtajan poikkeuksellisen laajoihin valtuuksiin henkilökuntaa nimitettäessä ja erotettaessa.

Suuri valiokunta korostaa myös, että tutkimuslaitoksen henkilökuntaa ja hallintoelinten jäseniä nimitettäessä tulee huomioida laitoksen laaja toimiala kansainvälisistä suhteista Euroopan unionin kaikkeen toimintaan siten, että valittavien henkilöiden osaaminen kattaa kaikki toiminnan osa-alueet. Tämä tarkoittaa alkuvaiheessa sitä, että tutkimuslaitoksen henkilökuntaa rekrytoitaessa painotetaan Euroopan unioniin liittyvää tutkimusta, ja erityisesti muuta kuin ulkosuhdetutkimusta, Ulkopoliittisen instituutin henkilökunnan siirtyessä suoraan uuden tutkimuslaitoksen palvelukseen.

Lausunto

Lausuntonaan suuri valiokunta esittää,

että ulkoasiainvaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.

Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jari Vilén /kok
  • vpj. Antti Kaikkonen /kesk
  • jäs. Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Mikko Elo /sd
  • Merikukka Forsius /vihr
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Mari Kiviniemi /kesk
  • Johannes Koskinen /sd
  • Markku Laukkanen /kesk
  • Juha Rehula /kesk (osittain)
  • Kimmo Sasi /kok
  • Jouko Skinnari /sd
  • Astrid Thors /r (osittain)
  • Kimmo Tiilikainen /kesk
  • Kari Uotila /vas
  • Jan Vapaavuori /kok
  • Matti Väistö /kesk
  • vjäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Minna Lintonen /sd
  • Tuija Nurmi /kok (osittain)
  • Tapani Tölli /kesk
  • Jutta Urpilainen /sd
  • Harry Wallin /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kirsi Pimiä

​​​​