Perustelut
Yleistä
Suuri valiokunta esitti maaliskuussa 2005, että eduskunnan
100-vuotisjuhlapäätöksenä perustettaisiin
Suomeen Euroopan unionin tutkimukseen perehtyvä instituutti.
Aloite on ollut omalta osaltaan viemässä eteenpäin
nyt käsittelyssä olevaa lakialoitetta kansainvälisten
suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta. Lakialoite
vastaa hyvin valiokunnan esittämää näkemystä siitä,
että Suomesta puuttuu akateemisten tutkimuslaitosten (yliopistot
ja muut) ja poliittisen päätöksenteon
ja hallinnon välimaastoon sijoittuva ajankohtaisen EU-tiedon
analysointiin ja välittämiseen keskittyvä poikkitieteellinen
yksikkö. Tällaiselle "EU-think tankille" voitaisiin
Suomessa välittömästi osoittaa montakin
tehtävää, joita nyt hoidetaan osittain ministeriöissä ja
osittain yliopistoissa, mutta joiden perusteellinen hoitaminen selvästi
edellyttäisi uudenlaista toimijaa. Tällaisia tehtäviä olisivat
muun muassa pienimuotoisten selvitysten tekeminen nopealla aikataululla
unionin asialistalla olevista ajankohtaisista kysymyksistä niin päätöksenteon
kuin laajemman yhteiskunnallisen keskustelun tarpeisiin (media ja
kansalaistiedottaminen) sekä asiantuntijaseminaarien järjestäminen
ja suomalaisen EU-keskustelun edistäminen tätä kautta.
Eduskunnan 100-vuotisjuhlatoimikunta päätti
loppukeväästä 2005, että eduskunnan
juhlapäätöksellä perustetaan
tutkimuslaitos, joka käsittelee EU-asioiden lisäksi
myös kansainvälisiä suhteita. Hankkeen
valmistelun aikana päädyttiin ratkaisuun, jossa
Ulkopoliittinen instituutti liitettäisiin osaksi uutta
tutkimuslaitosta. Suuri valiokunta pitää saavutettua
kokonaisratkaisua hyväksyttävänä ja
kannattaa uuden tutkimuslaitoksen perustamista.
Tutkimuslaitos toimisi eduskunnan yhteydessä mutta
riippumattomana. Suuri valiokunta korostaa, että tutkimuslaitoksen
tulee olla kaikin tavoin — myös eduskunnasta — riippumaton tiedon
tuottaja ja levittäjä. Tutkimuslaitoksen perustaminen
kansanedustuslaitoksen yhteyteen on poikkeuksellista. Tutkimuslaitoksen
kansainvälisen uskottavuuden ja toiminnan kannalta on erittäin
tärkeätä, että riippumattomuudesta
huolehditaan kaikissa yhteyksissä, tämä tarkoittaa niin
hallintoelinten jäseniä, tutkimuslaitoksen johtajaa
ja henkilökuntaa nimitettäessä, tutkimusohjelmista
päätettäessä kuin varsinaista
tutkimustyötä tehtäessäkin.
Tutkimuslaitoksen toimiala
Lakialoitteessa määritellään
tutkimuslaitoksen toimialaksi laajasti kansainvälisten
suhteiden ja Euroopan unionin kysymykset eri tieteenaloilta. Suuri
valiokunta painottaa, että lakialoitteen mukaan tutkimuslaitoksen
toimiala jakaantuu kahteen lohkoon, kansainvälisiin suhteisiin
ja Euroopan unionin asioihin, ja näiden sektorien tulee
olla painoarvoltaan yhdenvertaisia. Se, että valmisteluprosessin
aikana päädyttiin ratkaisuun, jossa tutkimuslaitokseen
yhdistetään Ulkopoliittinen instituutti ja sen
nimeksi tulee Ulkopoliittinen instituutti, ei tarkoita, että tutkimuslaitoksen
toimiala vastaisi nykyisen Ulkopoliitiikan instituutin toimialaa,
eikä se saa merkitä sitä, että tutkimus-
ja selvitystyö painottuisi ulkopolitiikan sektorille. Suuri
valiokunta korostaa, että juhlapäätöksellä perustettavan
tutkimuslaitoksen tarkoituksena on tuottaa eri tieteenalojen tutkimuksia
ja selvityksiä Euroopan unionin toiminnan kaikilta toimialoilta
sekä yleisiin kansainvälisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä kulloistenkin
tarpeiden mukaisesti
Hallinnolliset kysymykset
Lakialoiteessa esitetään tutkimuslaitokselle
kolmiportaista hallintomallia. Vastaavanlaisiin tutkimuslaitoksiin
verrattuna suuri valiokunta pitää hallintomallia
raskaana. Asiantuntijakuulemisessa esitettiin vaihtoehtoisesti neuvottelukunnan
tai tieteellisen neuvoston poistamista, kuitenkin siten, että tiedemaailman
riittävä, osaava ja kansainvälinen edustus
taataan hallintoelimissä. Valiokunta pyytää edellä mainitun seikan
ohella ulkoasiainvaliokuntaa kiinnittämään
huomiota tutkimuslaitoksen johtajan poikkeuksellisen laajoihin valtuuksiin
henkilökuntaa nimitettäessä ja erotettaessa.
Suuri valiokunta korostaa myös, että tutkimuslaitoksen
henkilökuntaa ja hallintoelinten jäseniä nimitettäessä tulee
huomioida laitoksen laaja toimiala kansainvälisistä suhteista
Euroopan unionin kaikkeen toimintaan siten, että valittavien
henkilöiden osaaminen kattaa kaikki toiminnan osa-alueet.
Tämä tarkoittaa alkuvaiheessa sitä, että tutkimuslaitoksen
henkilökuntaa rekrytoitaessa painotetaan Euroopan unioniin
liittyvää tutkimusta, ja erityisesti muuta kuin
ulkosuhdetutkimusta, Ulkopoliittisen instituutin henkilökunnan
siirtyessä suoraan uuden tutkimuslaitoksen palvelukseen.