Perustelut

Suuri valiokunta on käsitellyt useaan otteeseen perustuslakisopimuksen sisältöä sopimuksen valmistelun eri vaiheissa. Valiokunta esitti kokonaisnäkemyksensä tehdystä sopimuksesta valtioneuvoston selonteon (VNS 6/2005 vp) käsittelyn yhteydessä (SuVL 2/2006 vp). Valiokunta toistaa lausunnossa esittämänsä myönteisen arvion sopimuksen sisällön hyväksyttävyydestä ja sopimuksen ratifioinnin tarpeellisuudesta.

Suuri valiokunta esitti lausunnossaan, että eduskunta ilmaisisi vastauksessaan valtioneuvostolle selkeän tukensa Euroopan unionin yhteiselle kehittämiselle ja valmiutensa ratifioida perustuslakisopimus. Eduskunta hyväksyikin selonteon käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa se esitti, että hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen Euroopan unionin perustuslakisopimuksen hyväksymisestä.

Perustuslakisopimus on hyväksytty 15 jäsenvaltion parlamentissa ja/tai kansanäänestyksessä. Näistä eräissä ratifiointimenettelyn loppuun saattaminen on vielä kesken. Suomi olisi siten 16. sopimuksen hyväksyvä jäsenvaltio. Lisäksi Bulgaria ja Romania ovat hyväksyneet sopimuksen liittymissopimuksensa ratifioinnin yhteydessä. Sopimusta ei ole hyväksytty kahden jäsenvaltion kansanäänestyksessä, ja ratifiointimenettely on kesken seitsemässä jäsenvaltiossa.Valiokunnan tiedossa ei ole, että sopimuksen hyväksymis- ja ratifiointimenettely olisi aktiivisesti käynnissä viimeksi mainituissa jäsenvaltioissa.

Viimeaikaisessa perustuslakisopimusta koskevassa eurooppalaisessa keskustelussa on noussut esille tarve käydä jatkossa neuvotteluja Euroopan unionin sopimuspohjasta tulevaisuudessa. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa kaikkien jäsenvaltioiden allekirjoittama ja enemmistön hyväksymä perustuslakisopimus on lähtökohtana. Valiokunta korostaakin selonteon yhteydessä esittämäänsä näkemystä siitä, että jokainen ratifiointipäätös vahvistaa osaltaan sopimuksen hyväksyttävyyttä mahdollisia jatkoneuvotteluja ajatellen.

Perustuslakisopimus on kokonaisuutena valiokunnan mielestä selkeä askel eteenpäin Euroopan unionin kehittämisessä. Se selkeyttää unionin oikeusjärjestelmää ja tehostaa unionin toimintakykyä sekä vahvistaa unionin demokraattisuutta ja kansalaisten asemaa. Sopimus on kuitenkin lukuisia kompromisseja sisältävä kokonaisuus. Mikään jäsenvaltio — Suomi mukaan lukien — ei saavuttanut neuvotteluissa kaikkia tavoitteitaan. Tämän vuoksi valiokunta painottaa, että sopimuksen hyväksyminen eduskunnassa merkitsee sitoutumista sopimukseen kokonaisratkaisuna. Se ei sen sijaan merkitse sitä, että Suomen — tai minkään muunkaan sopimuksen jo hyväksyneen jäsenvaltion — voitaisiin katsoa sitoutuneen jokaiseen sopimuksen sisältämään yksittäiseen ratkaisuun tai määräykseen yhteydestään irrotettuna. Mahdollisten jatkoneuvottelujen osalta tämä tarkoittaa sitä sinänsä itsestäänselvää lähtökohtaa, että sopimuksen jo hyväksyneet jäsenvaltiot ovat sopimusmuutosten valmistelun suhteen samassa asemassa kuin sopimuksen hylänneet ja hyväksymättä jättäneet jäsenvaltiot.

Eurooppa-neuvoston päätelmissä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 annettiin puheenjohtajavaltio Saksalle toimeksianto esittää vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle jäsenvaltioiden kattavaan kuulemiseen perustuva tilannearvio perustuslakisopimuksesta käytävästä keskustelusta ja selvitys tulevan kehityksen mahdollisista vaihtoehdoista. Suomi valmistelee syyskauden 2006 puheenjohtajavaltiona selvitystä käymällä kahdenkeskiset neuvottelut jokaisen jäsenvaltion kanssa. Tarkoituksena on antaa tilanteesta alustava arvio Saksalle. Suuri valiokunta on perustuslakisopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista tarkoittavan lakiesityksen yhteydessä kuullut kahdenvälisiä neuvotteluja pääministerin valtuuttamana käyvää ministeri Paula Lehtomäkeä. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää myönteisenä Suomen hallituksen aktiivisuutta perustuslakisopimusprosessin käynnissä pitämiseksi. Varsinaisia tuloksia voidaan realistisesti kuitenkin odottaa vasta Saksan puheenjohtajuuskaudella Ranskan ja Alankomaiden vaalien jälkeen.

Valiokunta on hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä kuullut myös puhemies Paavo Lipposta, joka osallistuu Italian sisäasianministeri Giuliano Amaton johdolla toimivaan epäviralliseen perustuslakisopimuksen tulevaisuutta selvittelevään ns. viisaiden henkilöiden ryhmään.

Perustuslakisopimus täyttää pääosin ne tavoitteet, jotka sille asetettiin Suomessa ja eurooppalaisella tasolla. Suuri valiokunta puoltaa siten sopimuksen hyväksymistä. Samalla valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto pitää eduskunnan ajan tasalla perustuslakisopimusprosessin etenemisestä.