Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 26 päivänä toukokuuta 2004 hyväksynyt hallituksen esitykseen (HE 76/2003 vp) pohjautuvan ehdotuksen laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta muuten ympäristövaliokunnan mietinnön (YmVM 6/2004 vp) mukaisena, mutta lisännyt lakiehdotukseen näin kuuluvan uuden 72 a §:n
Menettely liito-oravailmoituksessa
Alueellisen ympäristökeskuksen on saatuaan metsäkeskukselta metsälain 14 b §:ssä tarkoitetun ilmoituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsän käsittelyn määrittämiseksi. Ympäristökeskuksen on annettava päätöksensä asiassa viipymättä sen jälkeen, kun se on saanut tässä tarkoitetun ilmoituksen metsäkeskukselta.
Eduskunta on yhtynyt ympäristövaliokunnan ehdotukseen lakialoitteeseen (LA 132/2003 vp) sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä.
Suuri valiokunta yhtyy eduskunnan päätökseen. Uusi 72 a § täydentää metsälain 14 b §:ää, jonka mukaan metsäkeskuksen on ilmoitettava välittömästi ympäristökeskukselle hakkuun kohdistumisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan. Ympäristökeskuksen on uuden 72 a §:n perusteella ryhdyttävä ilmoituksen johdosta toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on estää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen hakkuissa luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin vastaisesti. Siksi on selvitettävä, onko lisääntymis- ja levähdyspaikka edelleen liito-oravan käytössä ja onko ilmoituksessa tarkoitettu metsänkäyttö mahdollista. Jos metsänkäyttö ei ole mahdollista, maanomistajalla tulee olla mahdollisuus käynnistää prosessi, jossa tarkastellaan suojelua ja siihen liittyvää korvauskysymystä. Valiokunta toteaa säännöksessä tarkoitettavan ilmaisulla "viipymättä" sitä, että alueellisen ympäristökeskuksen on viimeistään 30 päivän kuluessa ratkaistava, onko ilmoituksessa tarkoitettu metsänkäyttö mahdollista. Käsittelyaika voi vain erityisestä syystä muodostua pidemmäksi.
Käsiteltyään asian suuri valiokunta ilmoittaa,
että suuri valiokunta yhtyy eduskunnan asiassa tekemään päätökseen, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen johtolause muutetaan seuraavasti:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun luonnonsuojelulain (1096/1996) 56 §:n 2 momentti,
muutetaan 10 §:n 2 momentti, 39 §:n 3 momentti, 40 §:n 1 momentti, 44 §:n 3 momentti, 49 §:n 1 ja 4 momentti, 52 §:n 2 momentti, 53 §:n 3 momentti, 56 §:n 1 momentti ja 65 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 44 §:n 3 momentti laissa 492/1997, 53 §:n 3 momentti ja 65 §:n 1 momentti laissa 371/1999, sekä 53 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1096/1997, sekä
lisätään 53 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 371/1999, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi, ja 58 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 492/1997, uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 72 a § seuraavasti:
Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2004
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Pekka Nurminen
Joutuisan käsittelyn varmistamiseksi ehdotetaan 30 vuorokauden määräaikaa liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsän käsittelyn määrittämiseksi tehtävän päätöksen tekemiselle alueellisessa ympäristökeskuksessa. Määräajalla taataan tasavertainen kohtelu riippumatta siitä, minkä ympäristökeskuksen alueella tätä lainsäädäntöä sovelletaan. On perusteltua, että myös viranomaiskäytäntöä selkeytetään asettamalla toiminnalle tarkat määräajat.
Viranomaispäätösten viipyminen voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Talou-dellisia menetyksiä voi tulla erityisesti siirtymäkauden loppuessa, metsäverotuksen siirtyessä pääomaverotuksen piiriin. Esimerkkinä voidaan mainita hakkuiden siirtyminen.
Termi "viipymättä" ei määrittele riittävän selkeästi päätöksenteolta edellytettävää joutuisuutta. On viranomaisen ja maanomistajan etu, että päätöksenteolle on asetettu riittävän tarkka määräaika.
Edellä olevan perusteella ehdotamme
että lakiehdotukset hyväksytään muutoin eduskunnan päätöksen mukaisesti paitsi 72 a § hyväksytään muutettuna seuraavasti:
Alueellisen ympäristökeskuksen on saatuaan metsäkeskukselta metsälain 14 b §:ssä tarkoitetun ilmoituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsän käsittelyn määrittämiseksi. Ympäristökeskuksen on annettava päätöksensä asiassa viipymättä, kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut tässä tarkoitetun ilmoituksen metsäkeskukselta.