Tampereen yliopiston yhteydessä toimii eläinkokeita
korvaava kansallinen vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM. Keskus
kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu-
ja kudosviljelyyn perustuvia testimenetelmiä, joilla voidaan
täydentää tai korvata eläinkokeita
joko viranomaistutkimuksissa tai perustutkimuksessa. Keskuksen työ on
ollut menestyksekästä, ja etenkin solubiologia-alueen voimakkaasti
kasvavilla markkinoilla on suurta taloudellista potentiaalia. Keskuksen
toimintaa ei kuitenkaan pystytä jatkamaan ilman riittävää rahoitusta,
mikä tarkoittaisi yhteiskunnan tuella perustetun kansainvälisesti
arvostetun huippuyksikön toiminnan hiipumista.
Koe-eläindirektiivi 2010/63/EU muun
muassa asettaa velvoitteet kehittää eläinkokeettomia testimenetelmiä,
tiedottaa niistä ja nimittää komissiolle
validointilaboratorioita. FICAM täyttää nämä vaatimukset.
FICAM:n johtaja toimii myös Suomen yhteyshenkilönä (PARERE-henkilö)
Euroopan unionille.
1.8.2013 tuli voimaan laki tieteellisiin ja opetustarkoituksiin
käytettävien eläinten suojelusta. Laki
muun muassa edellyttää edistämään
eläinkokeettomien menetelmien kehittämistä validoiduiksi
rutiinimenetelmiksi. Koe-eläintoiminta keskittyy Suomessa
neljään yliopistoon, joissa on koe-eläinkeskukset.
Niiden kiinteistö- ja toimintamenot ovat olleet noin 10
miljoonaa euroa vuodessa. Vaihtoehtomenetelmien myötä on mahdollisuus
pidemmällä aikavälillä saada
kansantaloudellisia säästöjä eläinkoekulujen
vähenemisenä sekä tarkempina ja tehokkaampina
tutkimustuloksina. Jo lyhyellä aikavälillä on
vaihtoehtomenetelmätutkimuksella mahdollisuus saada kaupallisen
toiminnan tuottoja.
Eläintestien luotettavuus mallintaa ihmisvaikutuksia
on erittäin huono, monessa tapauksessa alle 50 %.
Tästä syystä viranomaiset, teollisuus ja
tiedeyhteisö tarvitsevat paremmin ihmistä kuvaavia
menetelmiä. Esimerkkinä on lääkekehityksen
onnistumistodennäköisyys, joka on vain 8 %.
Näitä ihmissolupohjaisia testejä FICAM kehittää niin
pitkälle, että ne kelpaavat OECD-tason testimenetelmiksi.
Kehittämistyö on pitkäjännitteistä.
FICAM on pieni, mutta aktiivinen keskus, joka perustettiin 10.12.2008,
ja jo nyt sillä on 2 erittäin pitkällä olevaa
testiä ja 2 muuta tutkimusvaiheessa.
Eläintestit ovat kalliita. Globaalit eläintestimarkkinat
ovat 3 miljardia USD, ja näistä pelkästään
hiiritautimallien globaalit markkinat olivat 1,12 miljardia dollaria
vuonna 2013, ja niiden ennustetaan kasvavan 1,9 miljardiin vuoteen
2018 mennessä (10,3 %:n vuosikasvu). Tämä markkina-alue
turvallisuustestauksen lisäksi halutaan ja voidaan korvata
luotettavilla ihmissolupohjaisilla testeillä. Jo nyt solubiologiamarkkinat
ovat "life science" -kentän
tuottoisin alue. Solutestit ovat eniten kasvava sektori, 16 prosentin
vuosivauhdilla. In vitro -testimarkkinat voidaan jakaa viranomaistesti-
ja muihin testimarkkinoihin. Viranomaistestimarkkinat (toksisuus)
olivat 4 miljardia dollaria vuonna 2011 ja vuonna 2012 yli 4,9 miljardia
dollaria. Markkinoiden oletetaan kasvavan lähes 9,9 miljardiin
dollariin vuoteen 2017 mennessä, mikä tarkoittaa
14,7 prosentin vuosittaista kasvua. Näin ollen eläinkokeettomat testit
ovat iso liiketoimintamahdollisuus sekä testauspalvelun,
myytävien testipakettien että oheen kehitettävän
automaation muodossa. Teollisuus haluaa käyttää FICAM:n
testimenetelmiä heti, kun ne ovat tuotteita.
FICAM:n uuden koe-eläinlain (direktiivi 2010/63/EU)
mukainen viranomaistoiminta tulee turvata valtion rahoituksella.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee omalta osaltaan rahoittamaan
vuoteen 2016 saakka FICAM:n toimintaa siten, että vaihtoehtomenetelmäkeskus
antaa kansallisen tason palvelua muille yliopistoille muun muassa
koulutus- ja tietopalveluina. Tampereen yliopisto jatkaa vaihtoehtomenetelmäkeskuksen
toiminnan rahoittamista perus- ja tukitoiminnoissa, mutta ei vaihtoehtomenetelmäkeskuksen
uuden koe-eläinlain edellyttämissä tehtävissä,
sillä lainsäädännölliset
koe-eläintoiminnan velvoitteet kohdistuvat maa- ja metsätalousministeriön
vastuulle.
Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n vuotuinen määrärahantarve
uuden koe-eläinlain edellyttämiin tehtäviin
eli viranomaistoimintaan on 1,0 miljoonaa euroa. Vertailuna Ruotsissa
ministeriö panostaa uuden koe-eläinlain edellyttämien
velvoitteiden täyttämiseen liittyen eläinkokeettomiin
menetelmiin 1,7 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi Ruotsissa
perustettiin vuonna 2014 vastaava keskus kuin FICAM, ja kyseisen keskuksen
vuosibudjetti on 4 miljoonaa euroa.
FICAM saa vuodelle 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön
kautta 250 000 euroa. Maa- ja metsätalousministeriö on
vuodelle 2015 budjetoinut 100 000 euroa FICAM:n tukeen. Keskuksella
on siis tarve 650 000 euron lisärahoitukseen maa- ja metsätalousministeriön
pääluokasta, jotta toiminta jatkuu.
