TALOUSARVIOALOITE 118/2014
vp
TAA 118/2014
vp - Johanna Karimäki /vihr
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen kalatiestrategian
toteutukseen
Eduskunnalle
Suomessa on yli 200 vesivoimalaa ja erilaisia kalojen
vaellusesteinä toimivia patoja on tuhansia. Patojen rakentamisella
ja vesien säännöstelyhankkeilla on aiheutettu
huomattavaa haittaa Suomen kalakannoille ja vesiluonnolle laajemminkin.
Kaikki Suomen vaelluskalat vimpaa lukuun ottamatta ovat uhanalaisia
tai vaarantuneita. Erityisen huonosti menee meritaimenella, järvilohella,
saimaannieriällä ja Itämeren harjuksella, jotka
on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Lohta
on ennen jokien patoamista ollut ainakin 34:ssä Itämereen
laskevassa suomalaisjoessa. Nyt luontaisesti lisääntyviä lohikantoja
on enää Tornionjoessa ja Simojoessa.
Uhanalaisten vaelluskalojen suojelemiseksi valtioneuvosto hyväksyi
kansallisen kalatiestrategian maaliskuussa 2012. Kalatiestrategian
tärkeimpänä tavoitteena on uhanalaisten
ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen.
Tämä mahdollistuu vaellusyhteyden palauttamisella
ja muilla luontaista lisääntymiskiertoa tukevilla
toimenpiteillä. Kalateiden mahdollistama vaelluskalojen
nousu jokeen auttaa vahvistamaan niiden kutemismahdollisuuksia eli
luontaista lisääntymistä. Rakennetuissa
joissa parannetaan kalojen kulkumahdollisuuksia patojen ohitse ja
edistetään potentiaalisten lisääntymisalueiden
käyttöönottoa esimerkiksi kalateiden,
uomien vesittämisen ja perattujen koskien kunnostamisen
avulla.
Kalatiestrategian tavoitteet ohjaavat kalatierakentamista, sillä strategiaan
sisältyy 55 patoa kärkikohteina. Suurimmassa osassa
näitä kohteita on jo kalatiesuunnitelmat tehty,
ja osa on rakenteilla. Kustannuksia on usein jaettu eri tahojen,
kuten voimalayhtiöiden, EU:n ja valtion kesken. Tietysti
voimalayhtiöillä pitää olla
vastuu rahoittaa näitä yhteiskunnallisesti erittäin
merkityksellisiä hankkeita, mutta valtion rahoituksella on
hankkeita nopeuttava rooli. Kalojen elinvoimaisuuden turvaamiseksi
kalatiestrategian toteutukseen on varattava riittävä rahoitus.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2015 talousarvioon
momentille 30.40.20 lisäyksenä 1 000
000 euroa kansallisen kalatiestrategian toteutukseen.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta
2014