TALOUSARVIOALOITE 190/2013 vp

TAA 190/2013 vp - Timo V. Korhonen /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.1

Määrärahan osoittaminen valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen Pohjois- ja Itä-Suomessa

Eduskunnalle

Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke ja sen haasteet

Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä on todennut, että nopeiden ja tehokkaiden laajakaistayhteyksien rakentaminen on yksi Itä- ja Pohjois-Suomen kehityksen ja kaiken olemassa olevan potentiaalin hyödyntämisen perusedellytys (TEM raportteja 2/2013). Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi. Sillä mahdollistetaan mm. sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto. Panostus palautuu nopeasti tuottoina ja kustannussäästöinä.

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankkeen tavoitteiden mukaisiin seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin. Haasteita voidaan lyhyesti kuvata seuraavasti:

Tukirahojen loppuminen

Liikenne- ja viestintäministeriön laatimassa laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiossa 26.6.2013 on todettu, että viestintävirasto on myöntänyt tukea tähän mennessä 14,3 milj. euron edestä. Kaikkiaan vireillä olevissa hankkeissa valtion tuki on yli 85 milj. euroa. Koska valtion tukea on käytettävissä 63 milj. euroa, ovat tukirahat loppumassa lähiaikoina. Vastaava tilanne on myös ELY-keskusten myöntämissä EU-tukea saavissa hankkeissa. ELY-keskuksissa vireillä olevien hankkeiden tuen määrä on 21,5 milj. euroa, kun myönnettävissä on 24,6 milj. euroa. Lisäksi on vireillä 10 hanketta, joiden mahdollinen EU-tuki olisi enintään 12,5 milj. euroa. Kaikkiaan EU-tuki saattaisi nousta 34 milj. eurooon.

Alueellisten hankkeiden toteuttamiseen on käytetty varsinaisten investointien lisäksi merkittävästi resursseja mm. tiedottamiseen ja markkinointitoimenpiteisiin sekä rahoitus-, kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiin. Hankkeen keskeyttäminen valtion rahoituksen puutteeseen johtaisi merkittävään resurssien hukkaamiseen ja saattaisi eri alueiden ihmiset ja yritykset eriarvoiseen asemaan.

Kireä aikataulu

Aikaisemmat esimerkit kupari- ja matkapuhelinverkkojen osalta ovat osoittaneet, että valtakunnallisesti kattavien tietoliikenneverkkojen rakentaminen on erittäin suuri ja jopa vuosikymmeniä kestävä hanke. Nyt toteutettava seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen rakentaminen ei poikkea tästä traditiosta, ja siksi se vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Voidaankin jo nyt varmuudella sanoa, että hankkeelle asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä.

Onkin ensiarvoisen tärkeää, että julkista tukea on saatavilla laajakaistaverkkojen rakentamiseen myös vuosien 2014—2015 jälkeen. Lisäksi on varmistettava, että kaikki kunnat ovat tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa eivätkä esimerkiksi 22 % kunnat saa olla huonomassa asemassa muihin kuntiin verrattuna.

Laajakaistahankkeet Pohjois- ja Itä-Suomessa

Pohjois- ja Itä-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen suunnitelmien mukaan 315 milj. euroa. Tällä hetkellä Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 162 milj. euron edestä eli hieman vajaat 50 % hankkeista on menossa toteutukseen.

Toteuttajaa vailla olevia hankkeita on 164,5 milj. euron edestä. Uusia kilpailutuksia on käynnistymässä lähes kaikissa maakunnissa. Seuraavassa taulukossa ovat maakuntakohtaisten hankeohjelmien mukaiset kustannukset vuoden 2009 hankeohjelmien mukaan.

Maakunta Hankeohjelmien mukaiset kustannukset v. 2009 Toteuttaja valittu Hankkeiden kustannusarvio Toteuttaja valittu Haettavan valtion tai EU-tuen enimmäismäärä euroa Vailla toteuttajaa olevat hankkeet, kustannusarvio euroa
Kainuu 41 613 500 19 353 500 11 225 030 22 260 000
Lappi 82 605 262 40 713 817 22 621 467 41 891 445
Pohjois-Pohjanmaa 22 192 768 25 292 235 13 124 234 8 200 000
Pohjois-Karjala 54 834 350 27 881 975 13 558 509 26 952 375
Pohjois-Savo 53 496 870 43 007 342 18 341 988 10 489 528
Etelä-Savo 57 169 780 5 424 996 2 164 647 51 744 784
Keski-Pohjanmaa 2 934 040 0 0 2 934 040
Yhteensä 314 846 570 161 673 865 81 035 874 164 472 172
Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen

Valtion vuoden 2014 talousarviossa tulee turvata rahoitus kaikille vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksytyille hankkeille, jotka rakennetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua ja toteutusta.

Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on viimeistään vuoden 2014 aikana päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vuoden 2020 loppuun saakka, kuten Eurooppa 2020 -ohjelman ja digitaaliagendan velvoitteiden mukaisesti.

Lisäksi on varmistettava, että kunnat ovat jatkossa tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa riippumatta rahoittavasta viranomaisesta.

Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille

Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia (mm. Lapissa Enontekiö, Inari ja Savukoski sekä monet Etelä-Savon kunnat), tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistahankkeiden toteuttamiseksi.Kuntien heikkenevä taloustilanne on aiheuttanut sen, että kaikki kunnat eivät ole valmiita rahoittamaan hankkeita nykyisillä ehdoilla, jotka ovat kohtuuttomat.

Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen

Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä, ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulisikin siksi poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Siksi vapaa-ajan asutukset tulisi sisällyttää 100 Mbit/s -laajakaistahankkeeseen.

Kustannusarvio
Maakunta Arvio vuoden 2015 loppuun mennessä tarvittavasta tukirahoituksesta milj. euroa Arvio vuosina 2015—2020 tarvittavasta tukirahoituksesta milj. euroa Erillisratkaisuja vaativien alueiden nykyohjelman tukitasolla laskettu tuen tarve milj. euroa Arvioitu rahoitustarve yhteensä milj. euroa
Kainuu 4,5 2,3 (2,3) 6,8
Lappi 12,0 15,0 (8) 27,0
Pohjois-Pohjanmaa 5,2 6,0 11,2
Pohjois-Karjala 4,0 8,0 (8) 12,0
Pohjois-Savo 15,4 4,3 19,7
Etelä-Savo 4,0 20,0 (12) 24,0
Keski-Pohjanmaa 5,0 3,0 8,0
Yhteensä 50,1 58,6 (30,3) 108,7

Erillisratkaisuja vaativien alueiden kustannukset on laskettu vuosien 2015—2020 varauksiin.

Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven, Pyhännän, Siikalatvan ja Haapajärven hankkeet toteutuvat hankeohjelman suunnitelmia suurempina. Vuoden 2015—2020 Pohjois-Pohjanmaan arvio sisältää kuntia, joita ei ole mainittu alkuperäisessä hankeohjelmassa.

Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden rahoitustarve on vuoteen 2015 mennessä karkeasti arvioituna 50 milj. euroa ja vuoden 2015 jälkeen 59 milj. euroa, yhteensä 109 milj. euroa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut. Lisäksi laajakaistahankkeen väliarvioinnin perusteella mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan (nyt 2 km) tai loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen voivat kasvattaa tarvittavan rahoituksen määrää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille  31.40.50 lisäyksenä 50 000 000 euroa valtakunnallisen Laajakaista kaikille -hankkeen toteuttamisen jatkamiseen seitsemän Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnan alueella.

Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2013

  • Timo V. Korhonen /kesk
  • Elsi Katainen /kesk
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Eero Reijonen /kesk
  • Pentti Kettunen /ps
  • Eeva-Maria Maijala /kesk