TALOUSARVIOALOITE 192/2014
vp
TAA 192/2014
vp - Maria Lohela /ps ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen Littoistenjärven
tilan parantamiseen
Eduskunnalle
Littoistenjärvi on noin 1,5 neliökilometrin
vesialue jakautuneena Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan alueelle.
Järvi on merkittävä virkistyskohde useine
uimarantoineen muuten vähäjärvisellä alueella.
Vedenpuhdistamo suljettiin vuoden 1998 lopulla muiden vesihuoltotoimenpiteiden
takia. Järven vedessä on huomattava määrä fosforia,
levää, planktonia ja vesikasveja. Järvessä on
myös runsaahko kalakanta, mistä pääosa
on pientä särkeä ja ahventa. Talvisin
happikatoa on yritetty välttää ilmastuslaittein,
vesikasveja on poistettu ja pikkukaloja poistokalastettu useina vuosina.
Vesistöön kulkeutuu maatalousalueelta edelleen
jonkin verran ravinteita, mutta kunnallistekninen viemäröinti
on tehty lähes koko järven vaikutusalueelle.
Rehevöityvien järvien tilaa voidaan monin
tavoin parantaa. Järven täydellinen kuivattaminen useaksi
vuodeksi sekä pohjan ruoppaaminen ovat huomattavan hitaita
ja kalliita projekteja. Ne lisäksi auttavat vain tilapäisesti
rehevöitymiseen. Fosforin saostaminen pohjaan kemikaalilla
on puolestaan suureksi vaaraksi järven kalakannalle. Myös
riittävän laaja vesikasvien mekaaninen poisto
on kallis ja jokseenkin tehoton toimenpide. Kalojen poistokalastusta
Littoistenjärvellä jo tehdään.
Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia veden puhdistamisesta
tavanomaisella vedenpuhdistusprosessilla järvien elvyttämiseksi.
Ruotsin mallin mukaan voitaisiin vanha vesilaitoskiinteistö ottaa
jälleen hyötykäyttöön.
Tiloihin voisi sijoittaa perinteisen vedenpuhdistamon ilman juomaveden
tuottamiseen tarvittavaa laitteistoa; rakennuksessa on jo mm. vedenjohtamiskanaali
ja sähkönsyöttö valmiina. Vedenpuhdistamo
ottaisi järvestä vettä, puhdistaisi sen
perinteisesti saostamalla ja lopuksi puhdas vesi pumpattaisiin järven
keskelle. Sinänsä puhdas ja vaaraton erotusliete
voitaisiin esimerkiksi suotopuristimella kuivattuna kompostoida
Liedon vanhan kaatopaikan katteeksi. Prosessi voitaisiin automatisoida siten,
että prosessinhoitaja tarvittaisiin paikalle vain ajoittain.
Vesilaitokselle voitaisiin rakentaa myös veden ilmastuslaitteisto;
ilmastuksessa veden hapettamiseksi paineilma johdetaan muoviputkilla
pohjaa pitkin järven ulapalle, jossa se hajotetaan mikrosuuttimilla
miljardeiksi mikrokupliksi. Lisäksi vedenottamolla voitaisiin
helposti ja pienin kustannuksin järjestää vedenotto
kunnallisteknisiin tarkoituksiin, kuten viheralueiden kasteluun,
katupesuun, viemäreiden huuhteluun ja muihin tarkoituksiin,
joihin järvivesi soveltuu sellaisenaan.
Vedenpuhdistamon käyttöönotto Littoistenjärven
elvyttämiseksi ei vaatisi suuren suuria muutostöitä nyt
tyhjillään seisovaan kiinteistöön.
Kuten edellä on esitetty, suunnitelman hyödyt
ja käyttökohteet olisivat monipuoliset. Tämäkään
vedenparannusmenetelmä ei ole halpa, mutta se olisi tehokas
järven tilan pysyväksi parantamiseksi. Kriittistä olisi
saada projektin taakse Lieto ja Kaarina, Maakuntaliitto, Varsinais-Suomen
ELY-keskus ja vielä EU:n taloudelliset resurssit. Littoistenjärven
vaikutuspiirissä on myös suuri määrä luonnon-
ja ympäristösuojelua ajavia yhdistyksiä ja
toimijoita, joten tahtoa ja talkoovoimia järven pelastamiseen
varmasti löytyisi. Littoistenjärven kunnostus
tuleekin ensi tilassa saada Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työohjelmaan
ja koordinoitavaksi. Samalla valmistelut hankerahoituksen saamiseksi
edellä mainituilta tahoilta on aloitettava. Hankkeen käynnistämiseksi
on valtion ensi vuoden talousarvioon lisättävä määräraha
Littoistenjärven tilan parantamiseen tähtäävään
työhön.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2015 talousarvioon
momentille 35.10.22 lisäyksenä 250 000
euroa Littoistenjärven tilan parantamiseen.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta
2014
- Maria Lohela /ps
- Juho Eerola /ps
- Anne Louhelainen /ps
- Mika Raatikainen /ps
- Kaj Turunen /ps
- Martti Mölsä /ps
- Johanna Jurva /ps
- Arja Juvonen /ps
- Reijo Hongisto /ps
- Olli Immonen /ps
- Lauri Heikkilä /ps
- Ville Vähämäki /ps
- Jari Lindström /ps
- Ritva Elomaa /ps
- Hanna Mäntylä /ps