TALOUSARVIOALOITE 308/2013
vp
TAA 308/2013
vp - Mikaela Nylander /r
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen suomenruotsalaisen viittomakielen
elvytysohjelmaan
Eduskunnalle
Suomessa käytetään kahta
kansallista viittomakieltä: suomalaista ja suomenruotsalaista
viittomakieltä. Viittomakieltä käyttävien
oikeudet on vuodesta 1995 taattu Suomen perustuslaissa (17 § 3
mom.: Viittomakieltä käyttävien oikeudet
- - turvataan lailla), mutta tämä ei ole riittänyt
takaamaan kielellisten oikeuksien toteutumista.
Suomessa on tällä hetkellä noin 4 000—5 000 viittomakieltä käyttävää kuuroa
tai huonokuuloista ja 6 000—9 000 viittomakieltä käyttävää kuulevaa
henkilöä. Omana vähemmistönään
tämän vähemmistön sisällä ovat
suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävät,
heitä on arvioitu olevan noin 300 joista 150 kuuroja. Suomenruotsalaisen
viittomakielen asema on tukala — on arvioitu
että ilman nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä kieli
tulee katoamaan 10 vuoden sisällä (Oikeusministeriön
mietintö Viittomakielisten kielelliset oikeudet, 24/2011).
Viittomakieli mainitaan hallitusohjelmassa ensimmäistä kertaa
nykyisen hallituksen kaudella seuraavasti:
- s. 25: Kehitetään
viittomakielisten oikeuksien toteutumista ja selvitetään
mahdollisuus säätää viittomakielilaki.
- s. 32: Laaditaan kansallinen kielistrategia, jossa määritellään
tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kansallisen
kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään
erityistä huomiota saamen, romanikielen sekä viittomakielen
asemaan.
- s. 59: Kehitetään viittomakielisiä sosiaali-
ja terveyspalveluja.-- Kehitetään Kelan järjestämiä tulkkauspalveluja.
Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta
(2013) korostaa kattavan kielistrategian laatimisen tärkeyttä suomenruotsalaisen
viittomakielen elvyttämiseksi. Syitä suomenruotsalaisen
viittomakielen entistä uhanalaisempaan asemaan on monia,
esimerkiksi opetus, tukipalvelut ja tulkkikoulutus, lainsäädännön puutteet
sekä kieliyhteisö. Ainoa suomenruotsalainen kuurojen
koulu lakkautettiin Porvoosta vuonna 1993, joten suomenruotsalaisen
viittomakielen opetusta on tarjolla vain satunnaisesti. Suomenruotsalaista
viittomakieltä ja ruotsia osaavista tulkeista on suuri
pula, koska viimeiset tulkit koulutettiin vuosina 1990—1993.
Suomenruotsalaista viittomakieltä ei myöskään
tunnusteta erikseen lainsäädännön
tasolla, ainoastaan uusi kansalaisuuslaki huomioi molemmat kotimaiset
viittomakielet. Lisäksi tietoisuus suomenruotsalaisen viittomakielen
olemassaolosta on heikkoa.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon
luvun 29.91 uudelle momentille 200 000
euroa suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelman laatimiseen.
Helsingissä 27 päivänä syyskuuta
2013