Osana vaalikauden 2007—2011 suurta energiapakettia
eduskunta hyväksyi puulla tuotetulle sähkölle
ns. muuttuvahintaisen tuotantotuen. Lain tarkoituksena on varmistaa
energian tuottajalle puulle kilpailukykyinen hinta sen tärkeimpään
kilpailijaan, turpeeseen, verrattuna. Lain mukaan päästöoikeuden
hinnan perusteella muuttuvaa tuotantotukea voitiin maksaa enimmillään
18 euroa/MWh, kun kolmen kuukauden päästöoikeuden
markkinahinnan keskiarvo on enintään 10 euroa/tonni.
Tuen määrä laski asteittain päästöoikeuden hinnan
noustessa niin, että tuki loppui päästöoikeuden
hinnan yltäessä 23 euroon/tonni. Uudistus
johti käytännössä toivottuun
kehitykseen. Puun ja turpeen yhteisseoksen kilpailukyky parani tuntuvasti
kivihiileen nähden. Kivihiilen käyttö supistui
vuonna 2012 merkittävästi.
Talouden taantuman ja laman seurauksena päästöoikeuksien
hinnat ovat kuitenkin olleet reippaassa laskussa. Viimeisen vuoden
aikana hintataso on vaihdellut välillä 4,5—7
euroa/MWh. Talousarvioaloitteen jättöaikaan
syyskuun loppupuolella vuonna 2014 hintataso on 5,75 euroa/MWh.
Jo pelkästään tämän
päästöoikeuksien hintatason laskun seurauksena
kivihiilen kilpailukyky on parantunut erittäin merkittävästi.
Kotimaisten bioenergiavaihtoehtojen kilpailuaseman muutokseen
on ollut perusteltua reagoida kuluneella vaalikaudella. Kokoomusjohtoinen
hallitus reagoi kuitenkin tarpeeseen nähden täysin
päinvastaisesti. Hallitus kiristi turpeen verotusta merkittävästi
eli 1,9 eurosta/MWh 4,9 euroon/MWh vuoden 2013
alusta. Turpeen veron noustessa puun muuttuvahintaista tukea laskettiin
vastaavassa suhteessa. Enimmillään leikkaus on
18 eurosta/MWh aina 13 euroon/MWh.
Ratkaisujen lopputulos on, että puuta ja turvetta käyttävien
energiayhtiöiden raaka-ainevertailussa puun ja turpeen
yhteisseoksen hinta nousi erittäin merkittävästi
juuri silloin, kun kivihiilen hinta puolestaan romahti. Tämä on
johtanut siihen, että useat suomalaiset energialaitokset, jotka
jo ennättivät vähentää kivihiilen
käyttöä, ovat palanneet sen käyttöön.
Monissa laitoksissa ollaan valmistautumassa sen käyttöön.
Kivihiilestä luopumisen sijaan Suomi jatkaa ja on osin jopa
siirtymässä tukevammin kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa.
Suomi iskee korville kotimaista työtä ja omavaraista
energiaa. Puun ja turpeen vero- ja tukikohtelu on täysin
nurinkurinen ja väärä. Vuoden 2013 alusta
voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut
ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen
ehdot on palautettava sille tasolle, jossa ne olivat vielä vuonna 2012.
Turpeen veron alentaminen vuotta 2013 edeltäneelle
tasolle tarkoittaisi sen alentamista 3 eurolla / MWh eli
nykyisestä 4,9 euroa/MWh tasolle 1,9 euroa/MWh.
Tämä supistaisi turpeesta saatavia verotuloja
noin 24 miljoonaa euroa. Vastaavasti metsähakkeella tuotetun
sähkön syöttötariffin enimmäismäärän
korottaminen 5 eurolla/Mwh (13 euroa/MWh -> 18
euroa/MWh) lisäsi määrärahatarvetta
noin 24 miljoonalla eurolla. Talousarvioesityksessä budjetoidun
60,2 miljoonan euron sijaan määrärahatarve
olisi noin 24 miljoonaa euroa. Yhteensä reformin kustannusvaikutus
olisi 48 miljoonaa euroa. Turpeen verotuksen muuttamisesta keskusta
tekee erillisen lakialoitteen.
Keskusta rahoittaisi turpeen veron kevennyksen ja puun syöttötariffin
korottamisen osin kiristämällä kivihiilen
veroa. Parantamalla kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä ja
heikentämällä samanaikaisesti maailmalta,
erityisesti Venäjältä, tuotavan kivihiilen
kilpailukykyä voidaan saavuttaa toivottu lopputulos, jossa
kotimainen energiatuotanto ohittaa kilpailukyvyltään
kivihiilen. Näin toimimalla parannetaan sekä vaihtotasetta
että kotimaista työllisyyttä.
Kivihiilen verotaso on hallituksen esityksen mukaisesti nousemassa
nykyisestä 132,71 euroa/tonni sisältäen
huoltovarmuusmaksun tasolta tasoon 154,42 euroa/tonni.
Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan kivihiilen kulutus vuonna
2012 oli 3 554 000 tonnia. Mikäli kivihiilen
kulutus olisi vuonna 2015 samalla tasolla kuin se oli vuonna 2012,
saavutettaisiin noin 25 miljoonan euron lisäverokertymä,
kun kivihiilen hiilidioksidi veroa nostettaisiin lisää 6,99
euroa/tonni eli tasolle 161,41 euroa/tonni.
Nykyisen lainsäädännön mukaan
kivihiilen verotus vaikuttaa kuitenkin myös muiden energialähteiden
verotukseen, koska energiaverojärjestelmä perustuu
energialähteiden hiilen sisältöön
(HE 147/2010 vp). Näin ollen
erityisesti kivihiilen kilpailukykyä heikentävä lisävero
tulee toteuttaa yksinomaan kivihiileen kohdistuvana lisähaittaverona
siten, että sillä saadaan kerättyä 25
miljoonan euron tuottokertymä. Keskusta edellyttää,
että hallitus valmistelee tästä yksityiskohtaisen
lakiesityksen mahdollisimman nopeasti.
Jäljelle jäävä 25 miljoonan
euron osuus kotimaisten energiamuotojen kilpailukyvyn palauttavasta
reformista rahoittuu puolestaan siten, että kotimaisesta
tuotantoketjusta sekä suoraan että välillisesti
kertyvien ansio- ja pääomatulojen verokertymä kasvaisi,
jos hakkeen ja turpeen tuotantomäärät
lisääntyvät. Lisäksi tällä tavalla
saataisiin syntymään työpaikkoja työttömyydestä voimakkaasti
kärsiville alueille, mikä puolestaan vähentäisi
työttömyysmenojen tarvetta.
Yhden uuden työpaikan voi arvioida parantavan julkisen
talouden tilannetta noin 20 000 euroa vuositasolla. Tästä 50 % syntyy
lisääntyvistä verotuloista (ansiotuloverojen
ja arvonlisäverojen kasvanut tuotto sekä suurempi
sosiaalivakuutusmaksukertymä). Loput julkisen talouden
kohentuvasta tilanteesta selittyy puolestaan sillä, että sosiaaliturvamenot
alentuvat (työttömyysturva, asumistuki, toimeentulotuki).
Mikäli kotimaisia energialähteitä suosiva
reformi toisi turpeen ja hakkeen koko tuotantoketjuihin vähintään
1 250 uutta lisätyöpaikkaa suomalaisille,
olisi tällä katettu 25 miljoonan euron puuttuva
rahoitustarve, kun asiaa katsotaan koko julkistalouden näkökulmasta
eikä vain valtiontalouden kannalta. Uusien työpaikkojen
potentiaali voi olla todellisuudessa paljon suurempikin. Keskustan
mielestä kotimaisten hakkeen ja turpeen käytön
lisäämisen todellinen työllisyyspotentiaali
on vielä tuntuvasta tätäkin suurempi.
Ehdotamme, että metsähakesähkön
tuottajille maksettava, päästöoikeuden
hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki korotetaan nykyisestä enintään
13,1324 eurosta/MWh tasolle 18 euroa/MWh, kun
3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta
enintään 10 euroa/t ja turpeen vero 4,90
euroa/Mwh.
