Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Savonlinnan
kaupunki ovat tukeneet reittilentoliikennettä Savonlinnan
lentoasemalle 2000-luvun alkupuolelta lähtien EU:n asetuksen
mukaisena julkisen palvelun velvoitteen perusteella kilpailutettuna palvelutoimintana.
Tuen käynnistyessä tehtiin selvitys alueen yritysten
ja elinkeinoelämän lentoliikenteen tarpeista.
Selvityksessä todettiin, että lentoliikenteellä on
keskeinen merkitys vientiteollisuuden ja alueelle suuntautuvan matkailun
toimintaedellytysten kannalta. Selvityksessä ilmeni, että lentoliikenteen
tarve sekä asukas- ja yrityspohja periaatteessa riittää kannattavan
lentoliikenteen ylläpitämiseen. Vuonna 2013 lentoliikenteen
tarvekartoitus päivitettiin tekemällä kysely
20 suurimmalle yritykselle ja lisäksi yrittäjäyhdistyksille
ja kauppakamariosastolle. Yrityksistä 80 % pitää lentoliikennettä tarpeellisena tai
välttämättömänä.
Kaikki järjestöt näkevät lentoliikenteen
alueen yritysten kannalta tarpeellisena.
Savonlinnan lentoyhteys Helsinkiin toimi alkuvuoden julkisen
palvelun velvoitteen mukaisena kaupungin väliaikaisen tuen
varassa. Tällä hetkellä lentoliikenne
toimii väliaikaisen sopimuksen perusteella. Vuorotiheys
on julkisen palvelun velvoitteen mukainen kaksi edestakaista yhteyttä arkipäivisin.
Voimassaoleva julkisen palvelun velvoite kattaa vuodet 2014 ja 2015. Liikenne
kilpailutettiin kesällä 2014. Tarjouskilpailuun
tuli neljä tarjousta.
Lentoliikenteen merkitys Savonlinnan seudulle ei ole rakennemuutoksista
huolimatta vähentynyt. Muut liikennemuodot (juna 4 h 30
min, linja-auto lähes 5 tuntia ja henkilöauto
n. 4 tuntia) eivät voi korvata toimivaa lentoyhteyttä Helsinkiin.
Alueen kansainvälisillä markkinoilla toimivat
veturiyritykset eivät voi toimia ilman lentoyhteyttä.
Samoin oopperajuhlat sekä kasvavat matkailuinvestoinnit
vaativat lentoliikenneyhteyttä. Savonlinnan lentoaseman
infra on hyvässä kunnossa. Kiitorata mahdollistaa
liikennöinnin lähes kaikilla matkustaja- ja rahtikoneilla. Yksityisessä omistuksessa
tällä hetkellä oleva lentokonehalli mahdollistaa
koneiden yöpymisen Savonlinnassa ympäri vuoden.
Lentoaseman ylläpito valtion puolesta on merkittävä lisäarvo seudulle.
Viime kesänä pelkästään
heinäkuussa Savonlinnaan laskeutui reittilentoliikenteen
lisäksi yli 30 100-paikkaista konetta. Liikennöintilukumäärää lisäävät
pienkoneet, joista yhä suurempi osa on Venäjältä.
Nykyisen lainsäädännön perusteella
reittilentoliikenne turvaa Finnavian ylläpitämän
lentokentän. Savonlinnan seutu panostaa vuositasolla merkittävästi
lentoliikenteen ylläpitämiseen. Pelkästään
kuntarahoitus on viime vuosina ollut n. 700 000 euroa.
Savonlinnan saavutettavuuden kannalta lähialueen lentokentät
eivät ole toimiva ratkaisu. Lähimmät
kentät, joille on reittiliikennettä, ovat Joensuu
ja Kuopio. Näille kentille ajomatka on n. kaksi tuntia.
Näin ollen kokonaismatka-aika Helsinkiin on näiltä kentiltä odotusaikoineen
vähintään 4 tuntia.
Menetykset yritysrintamalla olisivat erittäin todennäköisiä ja
kohtuullisen nopealla aikataululla tapahtuvia. Erittäin
merkittävä olisi suora vaikutus verotuloihin alihankintaverkoston
ja muiden välillisten vaikutusten kautta koko seudulle
ja talousalueelle. Merkittävin taloudellinen vaikutus tulisi
vientiteollisuuden toimintaedellytysten olennaisen heikkenemisen
kautta. Andritzin ja Savonlinna Worksin reilut 200 työpaikkaa
ja alihankintaverkoston työpaikat ovat merkittävin
riski lentoliikenteen mahdollisen päättymisen
osalta. Muita merkittäviä yrityksiä,
jotka tarvitsevat lentoliikennettä ovat mm. Aquaflow, Norelco,
Darecon, Control Express Finland sekä Metsä-Wood.
Kaiken kaikkiaan lentoliikenteen loppuminen veisi keskipitkällä aikavälillä seudulta
jopa yli 1 000 työpaikkaa. Merkittävissä määrin
nämä työpaikat eivät siirtyisi
muualle Suomeen vaan kunkin yrityksen muihin toimipisteisiin eri
puolille maailmaa. Saksalaisen Uniconsult Oy:n tekemän
selvityksen mukaan lentoliikenteen loppuminen Savonlinnaan aiheuttaisi n.
35 miljoonan euron BKT:n menetykset sekä jopa n. 13 miljoonan
euron yhteenlasketut verotulojen menetykset valtiolle ja kunnille.
Savonlinnan kaupungin verotulomenetykset on arvioitu 2—7
miljoonan euron suuruisiksi riippuen menetysten lopullisesta laajuudesta.
Koska kyse on lähinnä kansainvälisestä vientiteollisuudesta, jota
työpaikkojen menetykset koskisivat, olisivat verotulojen
menetykset myös valtiolle realistisia.
Matkailun osalta erityisesti oopperajuhlille lentoliikenne on
ehdottomasti lyhyellä aikajänteellä merkittävin
saavutettavuustekijä ja oopperajuhlat olisi suurin kärsijät
lentoliikenteen loppuessa. Kasvavan kokous- ja kongressimyynnin mahdollisuudet
menetettäisiin suurelta osin ilman lentoliikennettä.
Pidemmällä tähtäimellä kysymys
on mahdollisuudesta löytää ja hyödyntää uusia
asiakas-segmenttejä esim. aasialaisten Eurooppaan suuntautuvasta
matkailusta. Matkailun sisältöjen ja ohjelmapalvelujen
kehittymisen sekä uusien investointien myötä on
realistista odottaa, että tilauslentosarjoja voitaisiin
lentää Savonlinnan kentälle 3 vuoden
tähtäimellä. Savonlinnan lentoaseman
palvelujen säilyttäminen on Savonlinnan matkailukeskittymän
tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Matkailun
merkittävät investointihankkeet, kuten Prime Hotelsin
hotelli-investointi kärsisivät merkittävästi
lentoliikenteen loppumisesta.
Savonlinnan lentokenttää ylläpitää Finavia. Finavian
palveluksessa on tällä hetkellä noin
15 henkilöä — kesäaikana enemmän.
Finavia vastaa kentän ylläpidosta siten, että se
täyttää erittäin tiukat turvamääräykset.
Mikäli Savonlinnasta loppuu reittiliikenne, Finavia vetäytyy
Savonlinnasta. Kaupungin ylläpitämä lentokenttä ei
ole toimintaympäristö huomioon ottaen realistinen vaihtoehto.
Jo pelkästään minimikustannukset lentokentän
ylläpidosta arvioitaisiin olevan vuositasolla 1—2
miljoonaa euroa. Nämä olisivat vain suorat vaikutukset,
jotka yksistäänkin olisivat moninkertaiset lentoliikenteen
vuotuiseen tukeen verrattuna. Kaikki lentoliikenne tyrehtyy, jos
lentokenttää ei ole käytössä.
Mikäli lentokentän operointi ja sitä kautta
lentoliikenteen tukeminen jäisi pelkästään
Savonlinnan kaupungin vastuulle, merkitsisi se n. yhden tuloveroprosenttiyksikön
suuruista lisäkustannusta.
Viime vuosina lentoliikenteen maksuosuudet Savonlinnan (ja Varkauden)
sekä Liikenne- ja viestintäministeriön
välillä ovat olleet säännönmukaisesti
siten, että ministeriö on käyttänyt oman
valtion talousarvioon varatun määrärahansa
ja kunnat ovat kattaneet loput kustannuksista. Kunnat ovat siis
kantaneet kaiken riskin sen suhteen, että sopimusten mukaan
kustannukset voivat nousta alkuperäisestä kaavaillusta
tasosta. Näin on myös viime vuosina käynyt
ja kuntien maksuosuus on lähes poikkeuksetta ollut yli
puolet kokonaiskustannuksista.
Vuodelle 2014 valtion talousarvioon on varattu lentoliikenteen
tukemiseen 1,7 miljoonaa euroa. Tästä puolet on
tässä vaiheessa kohdennettu Savonlinna—Helsinki-liikenteen
ostoihin ja puolet on jätetty odottamaan mahdollista Varkauden lentoliikenteen
käynnistämistä. Koska Varkauden lentoliikenne
ei ainakaan tänä vuonna ole julkisen palvelun
velvoitteen mukaisena lentoliikenteenä etenemässä,
on perusteltua käyttää koko summa Savonlinnan
lentoliikenteen tukemiseen. Koska valtion talousarvioperusteluissa todetaan,
että valtion tukiosuus voi olla enintään 50 %,
on tarkoituksenmukaista siirtää Varkauden liikenteelle
varattu määräraha siirtomäärärahana
vuodelle 2015 sinne varatun miljoonan euron lisäksi ja
samalla poistaa 50 % katto. Vuoden 2015 liikenteestä Savonlinnan
kaupunki maksaisi näin ollen edelleen valtion määrärahan yli
menevän osuuden ja kantaisi edelleen riskin tuen mahdollisesta
kasvusta. Vuonna 2014 Savonlinnan kaupungin kokonaismaksuosuus muodostuu
selvästi suuremmaksi kuin liikenne- ja viestintäministeriön.
Varkauden kaupungin vetäytyminen viime hetkellä kilpailutetun
liikenteen rahoituksesta, johti Savonlinnan kaupungin kannalta kalliisiin
väliaikaisratkaisuihin. Näin ollen on kohtuullista,
että valtion jo varaamat määrärahat
käytetään niiden alkuperäiseen
tarkoitukseen eli lentoliikenteen ostoon.
