TALOUSARVIOALOITE 85/2014
vp
TAA 85/2014
vp - Ari Jalonen /ps ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen rauhanturvaajien kuntoutukseen
sairas- ja veljeskodeissa
Eduskunnalle
Suomeen rakennettiin pääosin 1980-
ja 1990-luvuilla yhteiskunnan tuella kattava sairas- ja veljeskotien
verkosto palvelemaan sotiemme veteraaneja. Verkostoon kuuluu 23
sairas- ja veljeskotia eri puolilla Suomea. Niiden kokonaiskapasiteetti
on yli 1 700 asiakaspaikkaa.
Nyt sotainvalidien ja veteraanien palvelutarve on muuttumassa.
Sotiemme veteraanien määrä vähenee
noin 6 000—8 000 hengellä vuodessa,
ja samalla tarve fyysispainotteiseen kuntoutukseen vähenee
ja tarvitaan toisenlaisia palveluja.
Sairas- ja veljeskotien ensisijaisen asiakaskunnan vähetessä Valtiokonttori
yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa
käynnisti Sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen
tukemishankkeen (SOVE-tulevaisuushanke). Siinä sairas-
ja veljeskodeille pyrittiin löytämään uusi
rooli terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.
Yksi hankkeen keskeisistä kysymyksistä oli: "Mistä löydetään
uusi asiakaskunta nykyisiä vahvuuksia hyväksikäyttäen?"
Sairas- ja veljeskodeille tulee nykyään paljon asiakkaita
kunnista ja sairaanhoitopiireistä, ja ne ostavat mm. kuntoutus-
ja asumispalveluja. Kunnille tarjottavissa palveluissa on edelleen
kasvumahdollisuuksia (esim. AVH- ja nivelleikkausten kuntoutus,
milloin on tarvetta purkaa jonoja vuodeosastoilta, sekä hoidon
jälkeinen kuntoutus ja geriatrinen kotikuntoutus).
Muita mahdollisia asiakkaita voivat olla esimerkiksi narkolepsiapotilaat
tai kriisinhallintajoukoissa loukkaantuneet rauhanturvaajat. Uusia asiakasryhmiä otettaessa
on muistettava, että veljeskotien on ensisijaisesti huolehdittava
sotainvalideista ja veteraaneista ja muista asiakasryhmistä huolehditaan
tilan vapautuessa.
Kriisinhallintajoukoissa loukkaantuneiden kuntouttaminen veljeskodeissa
on perusteltua mm. siksi, että veljeskodeilla on jo asiantuntemusta
sotaolosuhteissa vammautuneiden kuntoutuksesta. Kriha-joukkojen
kuntouttaminen veljeskodeissa myös varmistaisi asiantuntemuksen säilymisen
ja sen kehittymisen nykyisten tarpeiden pohjalta.
Suomessa on tällä hetkellä neljä veljeskotia, jotka
on hyväksytty kriha-joukkojen kuntoutukseen, Laitila mukaan
lukien. Laitilan Terveyskodissa kuntoutus perustuu maamme huippuosaamiseen,
ja käytettävissä on muun muassa traumapsykoterapeutti
post-traumaattisten oireiden (PTSD) hoitoon ja kävelyrobotti
kävelyn kuntouttamiseen.
Toistaiseksi Valtiokonttori ei ole juurikaan käyttänyt
mahdollisuutta kuntouttaa kriha-joukkoja veljeskodeissa. Esim. Laitilassa
ei ole ollut yhtään valtiokonttorin lähettämää rauhanturvaajaa
kuntoutuksessa. Laitilassa on kuitenkin toteutettu 11 päivän
kuntoutusjakso neljälle rauhanturvaajalle yhteistyössä yritysten
ja Rauhanturvaajaliiton kanssa, ja kokemukset olivat erittäin positiivisia.
Laitilan Terveyskodin laskelmien mukaan rauhanturvaajan kuntoutus
maksaa 339 euroa vuorokaudessa. Minimihoitojakso on 2 viikkoa ja
maksimi kuusi kuukautta; maksimihoitoa tarvitaan esimerkiksi aivovammojen
kohdalla. Yhden rauhanturvaajan kaksi viikkoa kestävä kuntoutus
maksaisi 4 746 euroa, ja kuuden kuukauden mittainen (180
vrk) kuntoutus maksaisi 61 020 euroa.
Suomessa on edelleen useita kuntoutusta tarvitsevia rauhanturvaajia.
Viiden rauhanturvaajan kuntoutus maksaisi 23 730—305 100
euroa kuntoutusvuorokausien määrän mukaan
(Laitilan laskelma). Vuosia kestävä kuntoutus
maksaisi tosin enemmän.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2015 talousarvioon
momentille 33.50.56 lisäyksenä 310 000
euroa rauhanturvaajien kuntoutukseen sairas- ja veljeskodeissa.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta
2014
- Ari Jalonen /ps
- Ritva Elomaa /ps
- Anssi Joutsenlahti /ps
- Juho Eerola /ps
- Reijo Hongisto /ps
- Lauri Heikkilä /ps
- Jussi Niinistö /ps
- Hanna Mäntylä /ps
- Vesa-Matti Saarakkala /ps
- Arja Juvonen /ps
- Anne Louhelainen /ps
- Mika Niikko /ps
- Laila Koskela /ps
- Lea Mäkipää /ps
- Mika Raatikainen /ps