TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 37/2012 vp

TaVL 37/2012 vp - HE 95/2012 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013

Valtiovarainvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 2012 lähettänyt hallituksen esityksen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan.

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin nojalla talousvaliokunta on päättänyt antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

teollisuusneuvos Janne Känkänen, työ- ja elinkeinoministeriö

tutkimusjohtaja Mika Maliranta, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

tutkimuskoordinaattori Eero Lehto, Palkansaajien tutkimuslaitos PT

ylijohtaja Juhana Vartiainen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio, Keitele Forest Oy

hallituksen puheenjohtaja Anne Berner, Oy Vallila Interior Ab

edunvalvontatyöryhmän puheenjohtaja, Algol Oy:n toimitusjohtaja Alexander Bargum, Perheyritysten liitto ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Metallityöväen Liitto ry
  • konsernijohtaja Kari Stadigh, Sampo Oyj
  • vuorineuvos Jorma Eloranta.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleisiä linjauksia.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 3 828 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan hallinnonalan keskeisenä tavoitteena on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. Tavoitteena on, että Suomi olisi kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden, kasvun ja korkean työllisyyden maa. Tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Nykyisen talouden tilanteen huomioon ottaen valtion on tehtävä merkittäviä toimia tähän tavoitteeseen pääsemiseksi.

Hallitusohjelmassa linjattiin hallinnonalalle rakenteellisia uudistuksia, joita ollaan nyt panemassa täytäntöön: arvioidaan tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksia arviointien ja suositusten pohjalta sekä uudistetaan tukijärjestelmiä ja toteutetaan työvoimapolitiikan rakenteiden ja sisällön arviointi työllistymistoimien laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia.

Talousvaliokunta pitää Suomen kansantalouden kannalta olennaisen tärkeänä, että yritysten toimintaympäristöstä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehditaan siten, ettei yrityksiä siirry pois Suomesta alemman kustannustason maihin. Suomi on pidettävä houkuttelevana ja kilpailukykyisenä investointikohteena. Uuteen liiketoimintaan investoimalla luodaan yksityiselle sektorille uusia työpaikkoja, tuetaan kansantuotteen kasvua ja vahvistetaan hyvinvointivaltion perustaa. Julkistalouden reunaehtojen kiristyessä on yhä tärkeämpää, että kannustinjärjestelmämme on rakennettu johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi eivätkä eri tukitoimet vie pohjaa toisiltaan. Talousvaliokunta on keskittynyt asiantuntijakuulemisissa näihin näkökohtiin, ja niihin huomio kohdistuu myös käsillä olevassa lausunnossa.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka.

Esityksessä ehdotetaan hallinnonalan elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoiksi 1 796 miljoonaa euroa. Muutosta kuluvan vuoden vastaavaan lukuun on noin 520 miljoonaa euroa, mikä kuvastaa panostusten suuntaamista vienninedistämiseen. Talousvaliokunta pitää kehitystä oikeana; julkisen talouden reunaehtojen tiukentuessa on ensiarvoisen tärkeää, että vähenevät resurssit suunnataan kasvun edellytyksien ylläpitämiseen. Aikaisempien taantumakausien kokemukset ovat osoittaneet, että laskusuhdanteen aikana tehdyt panostukset tähän sektoriin ovat olleet omiaan jouduttamaan talouden elpymistä ja voimistaneet kasvutendenssiä. Talousvaliokunta nostaa kuitenkin esiin kysymyksen siitä, ovatko tässä talousarviossa esitetyt kasvun tukitoimet riittäviä.

Kasvupaketti.

Vuoden 2013 talousarviossa otetaan talouskasvun tukemiseksi käyttöön 300 miljoonan euron suuruinen ns. kasvupaketti, joka sisältää useita verokannustimia, joiden on tarkoitus tulla voimaan heti vuoden 2013 alusta lukien:

  • kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan määräajaksi käyttöön verokannustin tutkimus- ja kehitystoiminnalle;
  • investointien lisäämiseksi teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan;
  • pääomatuloverotuksessa otetaan väliaikaisesti käyttöön sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta;
  • listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvoston piirissä on yhtenäinen käsitys eri kannustinmuotojen vaikutuksista sekä elinkeinoelämälle että valtiontaloudelle. Verotuksen kautta tapahtuvan ja muun kasvua tukevan kannustinjärjestelmän yhteensovittaminen onkin yksi elinkeinopolitiikan haastavimmista osa-alueista, minkä vuoksi viranomaisten välisen yhteistyön toimivuus on keskeisessä asemassa politiikan onnistumisen kannalta. Kasvupaketin — kuten muidenkin tukitoimien — suhteen tulee varmistaa toimien vaikuttavuuden seuranta.

Viennin edistäminen.

Yritysten vientitoimintaa tuetaan vahvistamalla Finnvera Oyj:n riskinottokykyä. Eduskunnan käsiteltävänä on lakiesitys, jolla mahdollistetaan Suomen kannalta erityisen merkityksellisten, mutta korkean riskin hankkeiden vientitakuiden myöntäminen silloin, kun hankkeen elinkeinopoliittiset ja kilpailupoliittiset vaikutukset sitä puoltavat. Koska tällä muutoksella tuetaan lähinnä kaikkein suurimpia vientihankkeita, talousvaliokunta haluaa painottaa, että myös pienten ja keskisuurten yritysten vientiponnisteluita tulisi tukea yhtäläisesti.

Työvoiman saatavuus.

Julkisen sektorin osuus BKT:stä nähdään huolestuttavan suurena kansantalouden kantokykyyn nähden. Asiantuntijakuulemisissakin esiin tullut työn tarjonnan merkitys kansantaloudelle ja yksityisen sektorin rooli työllistämisessä ovat avainasemassa Suomen elinkeinoelämän rakenteiden muuttuessa. Julkiset toimijat voivat tukea työnantajia ja -tekijöitä muutosvaiheisiin kohdistetuilla palveluilla, joilla edesautetaan työn ja tekijän kohtaamista. Tähän liittyen eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä siihen läheisesti liittyvästä lainsäädännöstä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että julkishallinnon roolia ja tehtäviä työllistämisprosesseissa selkiytetään ja niihin osallisten toimijoiden hallinnollista taakkaa vähennetään.

Terveen kilpailun edistäminen.

Harmaan talouden torjunnassa on tehostettava ennaltaehkäiseviä toimia: ehkäisevien toimien vaikuttavuus on jälkikäteistä valvontaa tehokkaampaa. Harmaan talouden toiminnan estäminen yhtäältä estää verottomien voittojen keruun ja toisaalta myös parantaa lainmukaisesti toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden torjuntaohjelmaa toteutetaan muun muassa tilaajavastuulain kokonaisuudistuksen keinoin. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimeenpanoa tehostetaan yhdistämällä kilpailu- ja kuluttajavirastot. Yhdistyneellä virastolla on mahdollisuus antaa vahvempi panos taloudellisten ilmiöiden monipuoliseen analysointiin ja osallistua vaikuttavasti yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä kuluttajapoliittisen ohjelman että terveen kilpailun edistämisohjelman osalta. Uuden viraston hallintotehtävät voidaan järjestää siten, että tukitoimintoihin tarvitaan vähemmän henkilöstöä kuin jos toiminnot olisivat erillisissä virastoissa. Talousarvioesityksessä hallinnon menosäästöksi arvioidaan yhteensä 100 000 euroa. Talousvaliokunta pitää hyvänä, että hallinnon rakenteita tarkastellaan kriittisesti, ja pitää toivottavana, että tätä ajattelutapaa ylläpidettäisiin jatkossa muidenkin toimintayksiköiden kehittämissuunnitelmissa.

Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä.

Vuoden 2013 talousarvioesityksessä momentille ehdotetaan myönnettäväksi merkittävästi vähemmän kuin vuoden 2012 esityksessä. On odotettavissa, että nykyisessä taloustilanteessa tarve taloudenhallinnan neuvontapalveluille tulee lisääntymään nykyisestä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että velkaantumisen syihin puututaan ja ylivelkaantumista estetään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ylivelkaantumisesta yhteiskunnalle aiheutuvat kulut tuomioistuin-, perimis- ja muine seurannaisvaikutuksineen ovat suuret. Kansalaisten oman taloudenpidon ongelmista aiheutuu myös inhimillisiä tragedioita. Talousvaliokunta ehdottaa, että talous- ja velkaneuvonnan määräraha palautetaan kuluvan vuoden tasolle.

Lopuksi.

Talousvaliokunta painottaa kokonaisarvioinnin tärkeyttä kannustinjärjestelmän kehittämisessä. Verotuksen ja erilaisten tukimuotojen yhteisvaikutus tulisi arvioida elinkeinoelämän toimijoiden näkökulmasta. Tukijärjestelmä tulisi rakentaa myös siten, ettei terveellä tavalla toimiva markkinamekanismi häiriintyisi.

Asiantuntijakuulemisissa on tullut esiin elinkeinoelämän huoli siitä, että sääntely-ympäristö ei toimi optimaalisella tavalla. Erimuotoiset kannustimet voivat kumota toistensa vaikutuksia. Talousvaliokunta pitää tärkeänä tehostaa vaikuttavuuden seurantaa ja ketterämpiä päätöksenteon muotoja parhaan mahdollisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Kannustinjärjestelmien jatkokehittämisessä on syytä tehdä perusteellinen yhteensovittamis- ja vaikutusarviointi, jonka pohjalta voidaan rakentaa muutoksen alla olevan elinkeinorakenteen tarpeita vastaava järjestelmä.

Lausunto

Lausuntonaan talousvaliokunta esittää,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2012

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Mauri Pekkarinen /kesk
  • jäs. Lars Erik Gästgivars /r
  • Teuvo Hakkarainen /ps
  • Harri Jaskari /kok
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Pia Kauma /kok
  • Miapetra Kumpula-Natri /sd
  • Jukka Kärnä /sd (osittain)
  • Eero Lehti /kok
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Päivi Lipponen /sd
  • Jari Myllykoski /vas
  • Sirpa Paatero /sd
  • Arto Pirttilahti /kesk
  • Kaj Turunen /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Teija Miller

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1

Perustelut

Yritystuet ja kasvupaketti

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä, että hallitus on päättänyt toteuttaa perussuomalaisten vuoden 2012 vaihtoehtobudjetissa ehdottamat t&k-verotuen, poistojen korottamisen ja panostukset enkelirahoitukseen. Tämä 300 miljoonan lisäpanostus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme uusia toimia erityisesti pk-yrittäjyyden tukemiseen. Suomen nykyinen suoriin tukiin perustuva yritystukijärjestelmä on tutkitusti hyvin tehoton, ja järjestelmän suurimmat hyödynsaajat ovat Nokian kaltaisia suuryrityksiä, jotka saisivat helposti markkinoilta rahoitusta projekteihinsa. Yritystukien tehottomuus on havaittu myös tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön raportissa, jonka mukaan yritystukijärjestelmän toimivuutta voidaan parantaa merkittävästi poistamalla tehottomat tuet ja kohdistamalla ne elinkeinopolitiikan kannalta keskeisiin kohteisiin. Raportin suositusten toteuttamisen arvioidaan pienentävän valtion tukimenoja 200—250 miljoonalla eurolla. Ehdotammekin tehottomien yritystukien leikkausta 200 miljoonalla eurolla ja yritystukien suuntaamista ennen kaikkea pk-sektorille.

Perussuomalaisten mielestä nykyisten tehottomien yritystukien sijaan pitäisi käyttää verokannustimia. Ehdotammekin erityisesti pk-sektorille suunnattua 250 miljoonan euron kasvupakettia. Kasvupakettimme sisältää: arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan noston nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja alv:n niin sanotun huojennusalueen katon noston 22 500 eurosta 40 000 euroon; mallin, jossa pk-yritys, joka kahtena peräkkäisenä vuonna palkkaa vähintään kaksi uutta kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia, olisi vapautettu yhteisöverosta niin kauan kuin ei jaa omistajilleen osinkoja; sekä kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrän noston 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin. Kasvupakettimme kannustaisi yrittäjyyteen ja parantaisi erityisesti pienyritysten kannattavuutta ja mahdollisuuksia työllistävään kasvuun. Lisäksi kasvupaketillamme olisi positiivinen vaikutus myös harmaan talouden torjunnassa, koska sen avulla saataisiin yrittäjien tulot paremmin verotuksen piiriin, sillä tällöin ei olisi järkevää tehdä "pimeitä pikkutöitä".

Työllisyyden edistäminen

Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Perussuomalaisten mielestä paljon voidaan vielä tehdä. Maassamme on aivan liian paljon kyvykkäitä ihmisiä vailla työtä.

Valitettavan usein töitä tarjotaan vain niille, jotka pystyvät antamaan täyden työpanoksen. Tästä on seurannut se, että osatyökykyisistä on tullut pitkäaikaistyöttömiä, ns. "vaikeasti työllistyviä". Perussuomalaisten mielestä osatyökykyisillä pitääkin olla oikeus tehdä töitä voimavarojensa mukaan. Se on myös yhteiskunnan etu. Osatyökykyisten työllistymistä voidaan edistää muun muassa joustavilla työajoilla, työtehtävien paremmalla räätälöinnillä sekä erilaisin työvoimapoliittisin toimenpitein, kuten palkkatuen avulla. Perussuomalaiset esittävätkin 8 miljoonaa euroa lisää osatyökykyisten työllisyyden edistämiseen.

Yhteiskunta jakautuu entistä vahvemmin työttömiin ja ylityöllistettyihin, joten työn jaossa on parantamisen varaa. Tälläkin hetkellä moni pätevä työntekijä on vailla töitä. Suhdanteet vaikuttavat erityisen paljon nuorten ja yli 55-vuotiaiden työllistymiseen, ja perussuomalaiset esittävätkin lisättäväksi 35 miljoonaa euroa näiden ryhmien työllisyyden edistämiseen. Työllisyyttä voidaan edistää muun muassa palkkatuen avulla. Palkkatukea voidaan tarvittaessa kohdentaa esimerkiksi vanhustenhoitoon tai muille sellaisille aloille, joilla on erityistä pulaa työntekijöistä.

Perussuomalaiset esittävät erikseen 10 miljoonaa euroa mestari-kisällimallien toteuttamiseen. Mestari-kisällimallissa eri alojen seniorit kouluttavat työkokemusta vailla olevia nuoria alansa ammattilaisiksi. Hiljaisen tiedon merkitys osaamisen kehittymisessä on suuri, ja tätä tietoa mestari voi välittää kisälleille, vaikka ei enää työn fyysisistä vaatimuksista itse täysin selviäisikään.

Yritysverotuksen porsaanreiät

Perussuomalaisten mielestä Suomen on tiukemmin puututtava yritysten siirtohinnoittelun, konserniavustusten ja konsernin sisäisen lainoituksen avulla tapahtuvaan keinotekoiseen verokeplotteluun. Suomi on pitkään nukkunut asian suhteen ruususen unta ja kansainvälisesti katsottuna herännyt ongelman laajuuteen hyvin myöhään. Muualla ongelmiin on puututtu lainsäädännöllä jo aiemmin. Esimerkiksi Saksassa sääntelyä kiristettiin jo 1990-luvulla ja Ruotsissa sekä Tanskassa 2000-luvun puolivälissä. Sen lisäksi, että yhteisöverotuksen porsaanreikien tukkiminen toisi lisää verotuloja, parantaisi se myös suomalaisten pk-yrittäjien mahdollisuuksia kilpailla tasapäisesti kansainvälisten suuryritysten kanssa, jotka voivat nykyään polkea hintoja, koska kotiuttavat voittonsa veroparatiiseissa.

Hallitus on tiukentamassa konsernin sisäisten lainojen korkokulujen vähennysoikeutta, mutta mielestämme lainsäädäntöä olisi syytä kiristää siten, että kulloisenkin markkinakoron yli menevien korkojen vähennysoikeus poistettaisiin. Vähintään olisi syytä tiukentaa vähennysoikeutta silloin, kun konserniyritys sijaitsee veroparatiisimaassa. Perussuomalaisten mielestä Suomessa tulisi säätää myös alikapitalisointia koskeva laki, jossa koron verovähennysoikeuden maksimimäärä perustuisi velan ja oman pääoman suhteeseen 3 (velka) : 1 (oma pääoma). Siirtohinnoittelun ongelmiin taas on syytä puuttua lisäämällä verohallinnon resursseja valvoa siirtohinnoittelun lainmukaisuutta. Näillä keinoilla olisi valtion kassaan saatavissa satoja miljoonia euroja lisää.

Energiaverotus

Energiaverojen korotukset on pitkällä tähtäimellä peruttava. Energiaa tarvitseva teollisuutemme kärsii energiaverojen korotuksesta mittavan vahingon kilpailukykyynsä. Alhainen energianhinta on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu tärkeäksi syyksi investoida maahan. Tuoreena esimerkkinä tästä on Facebookin päätös valita sähköverokannan edullisuuden takia Ruotsi sijaintipaikaksi Euroopan datakeskukselleen. Ehdotamme energiaverojen alentamista 125 miljoonalla eurolla.

Perussuomalaiset eivät myöskään voi hyväksyä hallituksen ehdotusta korottaa turpeen verotusta ja alentaa puuenergian tuotantotukea. Turve ja puu ovat aidosti kotimaisia energiamuotoja, joiden kilpailuedun heikentäminen suhteessa muihin energiamuotoihin johtaa tuontienergioiden, ennen kaikkea kivihiilen, käytön lisäämiseen. Tällä päätöksellä ei siis suojella luontoa, vaan vain heikennetään vaihtotasettamme.

Harmaa talous

Harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuodessa valtavat, jopa 2—3 miljardin euron verotulojen menetykset. Erityisesti EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus on syössyt ravintola- ja rakennusalamme harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halpatyövoiman vuoksi.

Pidämme hallituksen panostuksia harmaan talouden torjumiseksi riittämättöminä. Yksittäiset muutokset eivät riitä harmaan talouden kitkemiseen. Tarvitaan myös muita toimenpiteitä, kuten Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten yritysten rekisteröintipakkoa vero- ja valvontaviranomaisten työn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi.

Tarvitaan myös konkreettisia panostuksia osaavaan henkilöstöön, jotta harmaan talouden torjunnassa onnistutaan nykyistä paremmin. Poliisin ja veroviranomaisten riittävän resursoinnin lisäksi on aiheellista panostaa myös rajavartio- ja tullilaitokseen sekä syyttäjälaitokseen ja tuomioistuimiin. Rajavartio- ja tullilaitoksella on kasvava merkitys Suomen ja myös muun EU-alueen turvallisuuden kannalta kansainvälistyvän ja monipuolistuvan ns. rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Syyttäjälaitos ja tuomioistuimet taas ovat tärkeitä lenkkejä siinä monialaisessa viranomaistoiminnassa, jolla laajamittaista harmaata taloutta voidaan karsia. Harmaaseen talouteen liittyvät rikosoikeudenkäynnit ovat usein erittäin vaativia sekä laajuutensa että talousrikossyyttäjille tarpeellisen erityiskouluttautumisen vuoksi. Ehdotamme tuomioistuimille 4 miljoonaa euroa, syyttäjälaitokselle miljoona euroa, rajavartiolaitokselle 5 miljoonaa euroa ja tullilaitokselle 5 miljoonaa euroa lisää harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi.

Maahanmuutto

Maahanmuuton väärinkäytökset aiheuttavat Suomelle mittavia kustannuksia, jotka olisi Perussuomalaisten mielestä tarkemmin selvitettävä. Hallituksen kaavailemien vähennysten lisäksi maahanmuuton kustannuksista löytyy useita muitakin säästökohteita. Väärinkäytösten ehkäiseminen toisi säästöjä useilla hallinnon aloilla. Säästöjä ei kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustannuksia vastaanottokeskuksissa. Ehdotamme perheenyhdistämismenettelyn tuntuvaa kiristämistä. Perheenyhdistämistä hakevilta on esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan tapaan edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä ja väitetystä sukulaisuussuhteesta. Ruotsissa uusi käytäntö on johtanut perheenyhdistämistapausten romahdukseen.

Mielipide

Edellä olevan perustella esitämme,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2012

  • Kaj Turunen /ps
  • Teuvo Hakkarainen /ps

ERIÄVÄ MIELIPIDE 2

Perustelut

Suomen talous on ajautunut kaksoisvajeeseen. Julkinen talous ja kansantalous ovat samanaikaisesti alijäämäisiä. Nyt siis syömme enemmän kuin tienaamme koko kansantaloudessa.

Teollisuustuotanto ja vienti hiipuvat. Vaihtosuhde heikkenee. Suomen yksikkötyökustannukset ovat nousseet koko Euroopan kovinta vauhtia heti Viron ja Englannin jälkeen ja vieneet kilpailukyvyn. Vuodesta 2005 lähtien olemme menettäneet kustannuskilpailukykyä (Teknologiateollisuuden käyttämä mittari) Saksaan verrattuna noin 17 %, Ruotsiin likipitäen samassa mitassa.

Kysyntä koko maailmassa ja erityisesti meidän päämarkkina-alueillamme on supistunut merkittävästi.

Kilpailukykyään menettäneeseen Suomeen tämä koskee erityisen kovasti. Tällaisen näivettymien uhkan edessä Suomi on juuri tänään.

Kataisen hallitus ei ole kyennyt ensimmäiseenkään mittavaan uudistukseen, jolla jo olemassa oleviin ja paheneviin haasteisiin voitaisiin vastata. Se on juuttunut kuntarajojen muuttelemiseen, jonka säästöjä tuottaviin vaikutuksiin eivät usko enää monet hallituksen omat edustajatkaan.

Hallitus on puhunut puolitoista vuotta kasvupaketista ja viennin rahoituksesta. Vasta vuoden 2013 puolelle se on kyennyt nyt rakentamaan joukon oikeansuuntaisia toimia, lähinnä veroratkaisuja.

Tällaisia ovat muun muassa määräaikaiset innovaatiokannustin, bisnesenkelituet, ylimääräiset poisto-oikeudet. Näiden lyhyeksi määräajaksi ja toisenlaisiin talouden näkymiin jo monta vuotta sitten valmisteltujen esitysten tehot ovat riittämättömiä tämän ja huomisen haasteisiin.

Kaiken lisäksi innovaatiokannustimen vastapainoksi hallitus leikkaa suoraa innovaatiorahoitusta 85 miljoonalla eurolla, pienentämällä lähinnä Tekesin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Pk-yrityksille tärkeitä viennin ja kansainvälistymisen määrärahoja leikataan yli 20 prosenttia viime vuosien tasosta.

Jo hallituksen vuoden 2013 talousarviossa pidämme välttämättömänä seuraavia toimia, jotka täydentävät keskustan budjettivaihtoehtoon toisaalla esitettyjä toimenpiteitä:

  1. Hallitus on ilmoittanut leikkaavansa julkisista tutkimus- ja kehittämismenoista 85 miljoonaa euroa vaalikauden kuluessa. Pidämme esitystä nurinkurisena. Hallituksen leikkaukset t&k-menoista on torjuttava. Erityisesti Tekesin ja VTT:n kautta varsinkin pk-yrityksille kohdennettavia innovaatioresursseja on lisättävä. TEM:n ICT-alan kehittämisohjelma ansaitsee tuen.

    Selvitysmiesten Eloranta ja Stadigt raportit on nostettava pölyttymästä toimenpiteiden kohteeksi.

  2. Uusiutuvan ja kotimaisen energian tukijärjestelmän heikentämisestä tulee luopua. Sähkön pientuotannon verkkoon pääsyn helpottamisratkaisut on tehtävä nopeasti.

    Kaikki biomassasta tuotettavat energiamuodot, myös siis liikenteessä käytettävä biokaasu, on saatettava samanlaisen syöttötariffijärjestelmän piirin. Tuulivoiman rakentamisen keinotekoiset esteet on poistettava

  3. Kansallisen luonnonvarastrategian mukaiset toimet on käynnistettävä ensi tilassa. Aivan erityisesti puun käytön edistämistoimet on saatava uudelleen vauhtiin. Kansallinen kaivossijoitusrahasto on saatava aikaiseksi ensi tilassa. Sen osarahoitus voitaisiin periä alan yrityksiltä erillisillä kaivossijoitusmaksuilla.

  4. Hallituksen esittämistä pk-yrityksille tarkoitettujen viennin ja kansainvälistymisen rahoituksen leikkauksista on luovuttava.

  5. Maakunnan kehittämisraha pitää palauttaa runsaan 32 miljoonan euron tasolle, missä se oli vielä vuonna 2011.

  6. Koulutuspaikkojen leikkauksista on luovuttava. Erityisesti oppisopimuskoulutuksen voimavaroja on leikkausten sijasta lisättävä.

  7. Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisen tukijärjestelyä on laajennettava.

Mielipide

Edellä olevan perustella esitämme,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2012

  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Arto Pirttilahti /kesk