Perustelut
Talousvaliokunta on tarkastellut säätiölain
kokonaisuudistusta toimialansa mukaisesti erityisesti säätiöiden
varainhoidon ja sijoitustoiminnan, tilintarkastuksen sekä konsernitilinpäätöksen
kannalta. Näistä erityisesti konsernitilinpäätöstä koskevat
kysymykset ovat nousseet valiokuntakäsittelyssä keskeiseen
osaan.
Säätiöiden varainhoito ja sijoitustoiminta.
Talousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat melko yhdensuuntaisesti
pitäneet verraten ongelmattomana säätiöiden
sijoitustoiminnan sääntelyn nykytilaa. Hallituksen
esityksessäkään ei esitetä tähän
merkittäviä muutoksia. Talousvaliokunta yhtyy
näkemykseen, jonka mukaan ei ole tarvetta säätiöoikeuden
keinoin määritellä tai rajoittaa nykyisestä poikkeavalla
tavalla säätiöiden harjoittamaa liike-
tai sijoitustoimintaa tai muutakaan varainhoitoa. Talousvaliokunta
tähdentää, ettei hallituksen esityksessä ehdotetun
1. lain 1 luvun 5 §:n sanamuodon mukaisen jaottelun "varainhoito
ja siihen sisältyvä sijoitustoiminta ja liiketoiminta" voida
tulkita merkitsevän velvollisuutta näiden toimintojen erotteluun
kirjanpidossa. Kirjanpidollinen toimintojen erottelu perustuu kirjanpitolainsäädäntöön
ja muuhun säätiön taloudellista raportointia
koskevaan normistoon sekä niitä täydentäviin
säätiön omiin tarpeisiin.
Lähipiiri.
Voimassa olevan lain mukaan ei ole täysin selvää,
missä määrin säätiö voi
tarjota taloudellisia etuja perustajalle, säätiön
muulle lähipiirille ja toimihenkilöille. Lisäksi
tällä hetkellä voimassa olevat säännökset
säätiön varoista lähipiirille
annettavista vastikkeettomista eduista ovat kasuistisia eivätkä kata
suurta osaa niistä toimista, joita uudemmassa yhteisölainsäädännössä pidetään
vastikkeettomina etuina. Asiantilaa on pidetty ongelmallisena, koska
säätiön varojen ja toiminnan oletetaan
hyödyttävän sen säännöistä ilmenevää säätiöön
ja sen perustajaan nähden ulkopuolista tarkoitusta. Säätiön tarkoituksen
hyödyllisyyttä selvennetäänkin
nyt siten, että säätiön tarkoitusta
edistämättömät lähipiiritoimet
kielletään kokonaan ja lähipiiritoimien
avoimuutta lisätään niiden seurannan
ja valvonnan helpottamiseksi. Lähipiirin määritelmää ja
lähipiirisääntelyn soveltamisalaa laajennetaan.
Ehdotettu määritelmä kattaa voimassa olevaa
lakia paremmin sellaiset säätiön piirissä toimivat
tai säätiössä määräysvaltaa
käyttävät henkilöt, yhteisöt,
säätiöt ja näiden lähipiirit, jotka
voivat vaikuttaa lähipiiritoimien tekemiseen. Hallituksen
esityksessä ehdotetaan nimenomaisia säännöksiä sellaisista
sukusäätiöistä ja muista tukisäätiöistä,
joiden säännöissä määrättynä tarkoituksena
on lähipiiriläisten tukeminen. Näiden
säätiöiden erityispiirteiden huomioon
ottaminen selventää oikeustilaa ja lisää tukisäätiötoiminnan
avoimuutta.
Säätiön johdon selonottovelvollisuus
lähipiirisuhteista.
Kun kysymys on säätiön tarkoituksen ja
toimintamuotojen mukaisesta tavanomaisesta toiminnasta poikkeavasta,
vastikkeettomasta suorituksesta, jota ei anneta vastaavin edellytyksin
muille säätiön toiminnan kohderyhmään kuuluville,
säätiön johdolta vaadittavan riittävän
huolellisuuden noudattaminen edellyttää mahdollisen
lähipiirisuhteen aktiivista selvittämistä.
Tavanomaiseen toimintaan liittyvien, tavanomaisin ehdoin annettavien
apurahojen ja muiden avustusten osalta säätiön
johdolla ei ole erityistä selonottovelvollisuutta avustusten
saajien lähipiirisuhteista. Kaikissa tapauksissa säätiön
johdon on kuitenkin huolehdittava siitä, että avustuspäätöksiä tehtäessä on
käytettävissä riittävät
tiedot konserniyhtiöistä lähipiirisuhteiden selvittämiseksi.
Myös oikeusturvakysymysten kannalta on olennaista, että laissa
on täsmällisesti määritelty
ne tahot, joita lähipiirisääntely koskee.
Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä kannatettavana.
Tilintarkastus.
Ehdotettu toimintakertomusta koskeva vaatimus vastaa voimassa
olevaa sääntelyä: toimintakertomuksessa
on ilmoitettava, millä tavoin säätiö on
toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi. Tätä vaatimusta
voidaan pitää perusteltuna, koska kirjanpitolain
tarkoittama tilintarkastuskertomus ulottuu vain toimintakertomuksen
ja kirjanpidon tuloksen välisen suhteen arviointiin eikä siten
ota kantaa siihen, annetaanko säätiön
toiminnasta oikeat ja riittävät tiedot säätiön
tarkoitus ja toimintamuodot huomioon ottaen.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tilintarkastajien
niin sanottujen rotaatiosäännösten ulottamista
myös säätiöihin. Talousvaliokunta puoltaa
näiden säännösten soveltamisalan
laajentamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla.
Pakollinen rotaatio vahvistaa tilintarkastajan riippumattomuutta,
vaikkakaan käytännössä soveltamisalan
muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta
säätiöiden nykytilaan, koska jo nykyiselläänkin
valtaosa niistä on vaihtanut tilintarkastajaa tavalla,
joka vastaa ehdotetun lain mukaista velvoitetta.
Säätiön konsernitilinpäätös.
Hallituksen esityksen mukainen konsernitilinpäätöksen
laajentaminen koskemaan pääsääntöisesti
kaikkia emosäätiöitä on nähty
tarpeellisena, koska säätiöillä ei
ole omistajia eikä siten omistajavalvontaakaan. Konsernitilinpäätöksen
kahtalainen ratio, yhtäältä säätiön
toiminnan taloudellisen tuloksen ja taloudellisen aseman määrittäminen sekä toisaalta
lähipiiriä koskevien rajoitusten noudattamisen
edistäminen, helpottaa arviointia siitä, kuinka
säätiö on onnistunut säätiön
tarkoituksen toteuttamisessa tuomalla läpinäkyvyyttä säätiön
varsinaisen toiminnan, sen varojen sijoittamisen ja säätiön
harjoittaman liiketoiminnan tehokkuuden arviointiin.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut esille
hallituksen esityksestä poikkeavia, joskin varsin perusteltuja
kannanottoja konsernitilinpäätöksen laatimisvelvoitteen
vaihtoehtoisesta toteuttamistavasta. Ottaen huomioon, että kirjanpitolautakunnan
tehtävä on antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain
soveltamisesta hyvän kirjanpitotavan edistämiseksi,
hallituksen esityksen mukainen poikkeuslupahakemusten käsittely
ei olisi ongelmitta sovitettavissa kirjanpitolautakunnan nykyiseen
tehtävään. Talousvaliokunta puoltaa asiantuntijakuulemisessa
esitettyä ehdotusta, jonka mukaan kirjanpitovelvollinen
itse arvioisi, onko konsernitilinpäätöksen
laatiminen tarpeen oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi.
Tässä arvioinnissa huomioitaisiin säätiölain
säännökset säätiön
tarkoituksesta ja toiminnasta. Säätiön
olisi tällöin perusteltava, miksi se ei laadi
konsernitilinpäätöstä. Koska
laissa käytettävä ilmaisu jättäisi
todennäköisesti tulkinnanvaraa käytettyjen
termien merkityssisällöstä, olisi kirjanpitolautakunnan otettava
ohjeistuksessaan kantaa siihen, mitä voidaan pitää riittävänä oikeiden
ja riittävien tietojen saamisena. Tällä tavoin
toteutettuna yhdistelemistä koskevasta pääsäännöstä poikkeaminen
ei myöskään loisi kirjanpitolautakunnalle sen
toimintaa kohtuuttomasti kuormittavaa lupaviranomaisroolia.
Säätiön liiketoiminta.
Voimassa olevan lain mukaan säätiön
liiketoiminta on sallittua vain, jos näin on säätiön
säännöissä nimenomaisesti todettu.
Säännös on osoittautunut käytännössä ongelmalliseksi,
koska esimerkiksi veroviranomaisten tulkinnan muutos sen suhteen,
mitä säätiön toimintaa on pidettävä elinkeinotoimintana,
voi yllättäen muuttaa säätiön
toiminnan sen omien sääntöjensä vastaiseksi.
Talousvaliokunta pitää hyvänä säännöksen
kääntämistä siten, että liiketoiminta
on sallittua, ellei sitä erikseen säännöissä kielletä.
Ehdotettu säännös lisää sääntelyn
joustavuutta ja siten vähentää epätarkoituksenmukaisia
hallinnollisia velvoitteita.
Konsernitilinpäätöksen tuominen säätiölainsäädäntöön
lisää säätiöiden toiminnan
ja talouden avoimuutta ja siten myös helpottaa kilpailuvalvontaa.
Talousvaliokunta toteaa, ettei yksin säätiölainsäädännön
keinoin ole mahdollista taata markkinoiden häiriötöntä toimintaa
säätiöiden osalta. Muun muassa yhteisön
arvonlisäverovelvollisuutta ja yleishyödyllisyyttä koskevat rajanvedot
ratkaistaan verolainsäädännöllä.
Hyvin toimivat, kilpaillut markkinat edellyttävät hyvin
yhteen sovitettua ja yhdensuuntaista lainsäädäntöä,
jossa on huomioitu toimijoiden erityispiirteet.