TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2007 vp

TaVM 10/2007 vp - HE 80/2007 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 25 päivänä syyskuuta 2007 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta (HE 80/2007 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 12/2007 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylijohtaja Pekka Timonen ja finanssineuvos Markku Tapio, valtioneuvoston kanslia

teollisuusneuvos Ritva Hainari, kauppa- ja teollisuusministeriö

lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju, valtiovarainministeriö

kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori, ulkoasiainministeriö

tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas, sisäasiainministeriö

vanhempi hallitussihteeri Matti Hietanen, opetusministeriö

hallitussihteeri Ismo Tuominen, sosiaali- ja terveysministeriö

osastopäällikkö, esittelijäneuvos Risto Hiekkataipale, oikeuskanslerinvirasto

markkinavalvoja Janne Häyrynen, Rahoitustarkastus

hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Pekka Paasikivi, Oras Invest Oy

lakimies Tiina Leino, Outokumpu Oyj

ylempien toimihenkilöiden luottamusmies, Hämeenlinna, Markku Pelkkikangas, toimihenkilöt TU puheenjohtaja, Raahe, Matti Kelloniemi, työntekijöiden ammattiosasto 200 puheenjohtaja Eero Raivio ja työntekijöiden pääluottamusmies, Pulkkila, Jouko Luttinen, Rautaruukki Oyj

KHT Yrjö Tuokko, Tuokko Tilintarkastus Oy

elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, Akava ry

lakimies Janne Metsämäki, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

johtaja Kauko Passi, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet:

  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • Pörssisäätiö.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Samalla kumottaisiin valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä vuonna 1991 annettu laki.

Lailla määriteltäisiin eduskunnan ja valtioneuvoston toimivalta hankittaessa valtiolle määräysvaltaa ja luovutettaessa valtiolla olevaa määräysvaltaa. Lisäksi määriteltäisiin toimivallan jako valtioneuvoston yleisistunnon ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeriön välillä sekä täsmennettäisiin osakemyynteihin ja yritysjärjestelyihin liittyviä säännöksiä.

Esityksen mukaan eduskunta päättäisi, missä yhtiöissä valtio voi luopua yksinomistuksestaan tai määräysvallastaan. Eduskunta myös päättäisi määräysvallan hankkimisesta valtiolle, jos kysymyksessä on merkittävä yritys. Valtioneuvosto päättäisi valtionomistuksesta eli osakkeiden ostamisesta ja myymisestä ja omistajaohjauksesta vastaava ministeriö useimmista omistajaohjaukseen ja omistajavallan käyttöön liittyvistä kysymyksistä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään teknisluonteisin täsmennyksin.

Hallituksen esityksen mukaan valtio on merkittävänä omistajana 12 pörssiyhtiössä, 26 noteeraamattomassa markkinaehtoisessa yhtiössä ja 16 erityistehtäviä hoitavassa yhtiössä. Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden palveluksessa oli vuonna 2006 noin 215 000 henkilöä, joista noin puolet oli Suomessa ja puolet ulkomaisissa konserniyhtiöissä. Valtion omistuksen arvo pörssiyhtiöissä on nykyään runsaat 27 miljardia euroa. Vuosina 2000—2007 valtio on saanut osinkotuloja noin 7,7 miljardia euroa. Samaan aikaan valtio on saanut nettotuloja osakemyynneistä omistuspohjaa laajennettaessa lähes 9 miljardia euroa.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan hallituksen esityksen taustalla ei ole yhtään nykyiseen valtionomistukseen liittyvää kokreettista tai suunniteltua yritys- tai omistusjärjestelyä. Uudessa laissa määritellään selkeästi toimivaltasuhteet lainsäädändövaltaa käyttävän eduskunnan ja toimeenpanovaltaa käyttävän valtioneuvoston kesken. Laissa säädetään, milloin omistus- ja yritysjärjestelyyn on hankittava eduskunnan suostumus sekä toimeenpanovallasta valtioneuvoston yleisistunnon ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeriön välillä.

Uusi laki johtaa siihen, että nykyiseen val- tionomistukseen verrattuna eduskuntavaltuuden raja nousee useammassa yhtiössä kuin laskee. Eduskunnan suostumuksen vaatimus nousee erityisesti noteeraamattomissa markkinaehtoisissa yhtiöissä ja erityistehtäviä hoitavissa yhtiöissä, joissa omistukseen liittyy muitakin kuin taloudellisia intressejä. Kolmessa pörssiyhtiössä, Kemira Oyj:ssä, Outokumpu Oyj:ssä ja Rautaruukki Oyj:ssä, eduskunnan suostumuksen tarve poistuu. Näissä yhtiöissä eduskunta on asettanut erityiset, laista poikkeavat valtionomistuksen alarajat.

Talousvaliokunta korostaa valtion omistajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, että valtion yritysvarallisuus on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Valiokunta tukee periaatepäätöksen lähtökohtaa, jonka mukaan valtio pyrkii yritysomaisuuden hoidossa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Ensisijainen tavoite tulee olla yhtiöiden kehittäminen ja omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen.

Kaikki omistuspohjan muutokseen ja omistusjärjestelyihin liittyvät ratkaisut on tehtävä valtioneuvostossa eduskunnan päättämien valtuuksien rajoissa. Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston linjaukseen, jonka mukaan valtion erityistehtävää hoitavien yhtiöiden tulee säilyä valtion yksinomistuksessa tai vähintään mää- räysvallassa. Markkinaehtoisissa yhtiöissä valtion omistajuutta voidaan arvioida sen mukaan, onko valtiolla yhtiössä sijoittajaintressi vai strateginen intressi.

Periaatepäätöksen mukaan omistusjärjestelyissä yleisenä lähtökohtana on parhaan taloudellisen kokonaisuuden saavuttaminen. Kriteereinä ei ole yksinomaan yhtiön tai osakkeiden myyntihinta, vaan huomiota kiinnitetään erityisesti kansantalouden kilpailukyvyn parantamiseen, kotimaisen teollisuuden ja talouselämän toimialakohtaisten toimintaedellytysten turvaamiseen, osaamisen säilyttämiseen ja lisäämiseen sekä työllisyyden turvaamiseen. Lisäksi omistusjärjestelyjen ja osakemyyntien tavoitteena on mahdollisimman vakaan omistuspohjan turvaaminen. Kotimaisten instituutioiden ja piensijoittajien sekä yhtiön henkilöstön mahdollisuuksia tulla osakkeenomistajiksi ja osallistua osakemyynteihin edistetään soveltuvin tavoin.

Talousvaliokunta tukee periaatepäätöksessä esitettyjä valtioneuvoston kantoja. Valiokunta mainitsee myönteisenä esimerkkinä omistajapolitiikan toteutuksessa Kemira Oyj:n omistajaksi tulleen pitkäjänteisen kotimaisen sijoittajan.Valiokunta muistuttaa myös siitä, että hallitusohjelman mukaan valtionyhtiöiden osakemyynnissä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan yksittäiset kansalaiset. Laajalla kotimaisella omistuksella päätösvalta yrityksessä pysyy suomalaisilla, jolloin nämä pystyvät vaikuttamaan yhtiön kehittämiseen ja kotipaikan pysymiseen Suomessa. Pitkäjänteinen osakkeiden omistaminen on myös eräs merkittävä säästämisen muoto. Valiokunta pitää tärkeänä hallitusohjelmassa olevaa mainintaa, jonka mukaan hallituksen veropolitiikan keskeisenä tavoitteena on muun muassa kotimaisen omistajuuden ja säästämisen edistäminen keventämällä pienten osinkotulojen verotusta.

Valtio on harjoittanut pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa, jolla on ollut teollisuustuotannon ohella painavaa aluepoliittista vaikuttavuutta. Esimerkkeinä tällaisista yrityksistä valiokunta mainitsee Rautaruukki Oyj:n ja Outokumpu Oyj:n. Rautaruukki perustettiin aikoinaan valtion toimesta osana Suomen teollistamispolitiikkaa, ja sen sijoitukseen vaikutti merkittävästi aluepoliittiset perusteet. Yhtiö on menestynyt hyvin kansainvälisessä kilpailussa, ja sillä on poikkeuksellisen suuret työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Outokummun alueellinen painoarvo näkyy puolestaan Kemin—Tornion talousalueen kehityksessä. Myös monilla muilla yhtiöillä, joissa valtio on omistajana, on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia toiminta-alueensa työllisyyteen ja talouteen.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että valtio ottaa vastaisuudessakin omistajapolitiikassaan huomioon suurten teollisuusyritysten työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy tästä lausuman (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Hallitusohjelmassa on sovittu, että valtion osakemyynneistä saamia tuloja käytetään osaamista, innovaatioita ja talouden kasvua edistäviin investointeihin. Valiokunta kannattaa hallitusohjelman tavoitetta ja korostaa Finnvera Oyj:n ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n merkitystä ja rahoitusmahdollisuuksia uuden yritystoiminnan aikaansaamisessa ja kasvuyritysten pääomittamisessa.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään, että valtion saamia osakemyyntituloja kohdennetaan edellä mainittuun tarkoitukseen. (Valiokunnan lausumaehdotus 2).

Talousvaliokunta pitää alussa mainittua valtion yhtiöomistuksen arvoa ja yhtiökokonaisuutta merkittävänä kansallisvarallisuutena. Merkittävät valtion omistajapolitiikkaan ja omistajaohjaukseen liittyvät ratkaisut käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Valiokunta esittää harkittavaksi, että omistajapolitiikan vahvistamiseksi perustetaan ministeriryhmä, joka voisi laatia yhtiökohtaisen strategian ja saattaa sen myös markkinoiden tietoon. Hallitus voisi päättää ministeriryhmästä vaalikausittain.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että valiokunta saa hallitukselta arvion valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain toimivuudesta ja valtion omistajapolitiikasta kulumassa olevan vaalikauden aikana, ja esittää hyväksyttäväksi siitä lausuman (Valiokunnan lausumaehdotus 3).

Perustuslakivaliokunnan lausunto

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että lakiehdotuksesta ei ole huomautettavaa perustuslain kannalta ja että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Yksityiskohtaiset perustelut

4 §. Valtioneuvoston toimivalta.

Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan valtioneuvosto käsittelee ja ratkaisee asian, joka koskee valtion myötävaikutusta järjestelyyn, jonka seurauksena valtion osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta muuttuu vähintään "viidellä prosentilla" tai muulla omistajavallan kannalta merkitävällä tavalla.

Tulkinnanvaraisuuden poistamiseksi säännöstä on täsmennetty niin, että valtioneuvoston yleisistunto käsittelee asian, jos valtion äänivaltaosuus muuttuu vähintään "viidellä prosenttiyksiköllä".

8 §. Käyvän arvon määrittäminen.

Arvopaperimarkkinalakia on muutettu 1.11.2007 voimaan tulleella lailla (923/2007). Uudessa laissa säädetään julkisen kaupankäynnin lisäksi monenkeskisestä kaupankäynnistä.

Käsiteltävän lain 8 §:n 2 momenttia on täsmennetty uusista arvopaperimarkkinalain säännöksistä johtuen siten, että julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin sijasta osakkeen käypä hinta voi muodostua monenkeskisessä kaupankäynnissä.

Pykälän 3 momentissa säädetään muun kuin 2 momentissa tarkoitetun yhtiön osakkeen käyvän hinnan arvioimisesta.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään kolme lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään

1—3 §

(Kuten HE)

4 §

Valtioneuvoston toimivalta

Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

(1 ja 2 kohta kuten HE)

3) valtion myötävaikutusta sulautumiseen ja jakautumiseen sekä sellaiseen järjestelyyn, jonka seurauksena valtion osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta muuttuu vähintään viidellä prosenttiyksiköllä tai muulla omistajavallan kannalta merkittävällä tavalla;

(4—6 kohta kuten HE)

(2 mom. kuten HE)

5—7 §

(Kuten HE)

8 §

Käyvän arvon määrittäminen

(1 mom. kuten HE)

Arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitetun julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevan yhtiön osakkeiden käypä hinta osakemyyntitilanteissa muodostuu joko edellä tässä kohdassa tarkoitetussa kaupankäynnissä tai sen ulkopuolella toteutetussa edustavassa tarjoushuutokaupassa.

Muun kuin 2 momentissa tarkoitetun yhtiön osakkeiden käypä hinta osakemyyntitilanteissa arvioidaan yrityskaupassa yleisesti käytettävillä arvostusmenetelmillä.

(4 mom. kuten HE)

9 ja 10 §

(Kuten HE)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että valtio ottaa omistajapolitiikassaan huomioon suurten teollisuusyritysten työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset.

2.

Eduskunta edellyttää, että valtion osakemyynneistä saamia tuloja kohdennetaan myös uuden yritystoiminnan aikaansaamiseen ja kasvuyritysten rahoitukseen.

3.

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa talousvaliokunnalle selvityksen valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaoh-jauksesta annetun lain toimivuudesta ja omistajapolitiikan toteutuksesta kuluvan vaalikauden aikana.

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2007

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jouko Skinnari /sd
  • vpj. Antti Rantakangas /kesk (osittain)
  • jäs. Janina Andersson /vihr
  • Hannu Hoskonen /kesk
  • Harri Jaskari /kok
  • Anne Kalmari /kesk
  • Matti Kangas /vas
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Jouko Laxell /kok
  • Eero Lehti /kok
  • Päivi Lipponen /sd
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Petteri Orpo /kok
  • Sirpa Paatero /sd
  • Markku Uusipaavalniemi /kesk
  • vjäs  Klaus Pentti  /kesk  (osittain)
  • Janne Seurujärvi /kesk (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Eelis  Roikonen

VASTALAUSE 1

Perustelut

Itsenäisen Suomen 90 vuoden uurastuksella on veronmaksajien rahoilla saatu paljon aikaan teollisuus- ja elinkeinopolitiikassa. Valtion omistuksen arvo on lähes 30 miljardia euroa. Osinkotuloja on saatu vuodesta 1992 lähes 10 miljardia euroa. Sotien raunioille tapahtunut jälleenrakentaminen, teollistaminen, EU, 1990-luvun talous-, pankki- ja työttömyyskriisi ja nyt globalisaatio ovat olleet ja ovat omat haasteensa myös omistajapolitiikassa. Viime vuosikymmenen syvästä lamasta piti nousta mm. myymällä valtion omaisuutta, jotta saatiin uusia pääomia ja yrityksille uusia innovaatioita maailman markkinoille. Tällöin maamme yritystoiminnan elvyttämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi otettiin myös riskejä, joissa ei aina onnistuttu.

Nyt valtion omistajapolitiikka on nähtävä osittain toisin. Tarvitaan vahvaa kotimaista ja valtion omistajapolitiikkaa, joka ei perustu vain omaisuuden myyntiin, vaan uusiin arviointeihin Suomen luonnonvarojen sekä osaamisen hyödyntämisestä. Tarvitsemme vahvoja toimijoita kotimaassa, Venäjällä, Kiinassa, Intiassa, USA:ssa ja koko maailmassa. Valtion omistamista on yhtiöittäin tarkasteltu näistä lähtökohdista. Tärkeä on myös miettiä, millä tavoin panostamalla uusille ja/tai nykyisille yrityssektoreille voidaan saada uusia työpaikkoja ja säilyttää nykyiset työt Suomessa. Valtioyhtiöiden toimiminen puskureina auttaa myös pienempiä yrityksiämme menestymään globaaleilla markkinoilla. Ilman suuria kotimaisia vientiyrityksiä Suomeen ei olisi syntynyt laajaa, veronmaksukykyistä ja työllistävää alihankkijoiden verkostoa.

Valtionyhtiöitä pitää hoitaa liiketaloudellisesti hyvin, ja valtion on huolehdittava omistaja-arvon hyvästä kehityksestä. Valtion omistajapolitiikka ei voi olla ainoastaan yhteisen omaisuutemme myymistä. Itsenäisen valtion tulee turvata kansalaisten perustoiminnot. Omistajapolitiikalla tulee taata myös omavaraisuutemme kriisitilanteissa eräillä keskeisillä toimialoilla. Valtion on ajateltava myös tulojaan, osinkoja. Verottamisen ohella kaivataan muitakin tulolähteitä. Nykyistä omistusta ja siitä saatavia osinkotuottoja pitäisi tarkastella kriittisesti valtionvelan korkokustannusten kanssa. Jos osinkotuotot ylittävät velan keskimääräiset kustannukset, pitäisi laajamittaisesta osakkeiden myymisestä pidättäytyä.

Valtionyhtiöitä ei tule enää myydä

Hallituksen esityksessä (HE 80/2007 vp) ei oteta huomioon esimerkiksi osakeyhtiölain 34 %:n äänivallan merkitystä päätettäessä yhtiön liiketoimintojen olennaisista järjestelyistä. Omistajapolitiikka yritettäisiin hoitaa vain 50 %:n ja 100 %:n periaatteilla. Pörssiyhtiöissä Kemirassa, Metsossa, Outokummussa, Rautaruukissa, Telia-Sonerassa, Sampo Oyj:ssä, ja Stora Ensossa sekä noteerattomissa markkinaehtoisissa yrityksissä Editassa, Ekokemissä, Fingridissä ja Gasumisssa valtion omistusosuus esitetään nollaan. Kuitenkin metsäteollisuus, yhdyskuntarakentaminen, energiateollisuus verkkoineen, puhelin- ja verkkoyhteydet, teräsrakentaminen, jätteenkäsittely ja finanssipalvelut vaativat myös valtion vahvaa otetta kotimaassa ja ulkomailla.

Valtion omaisuutta ei tule nyt myydä. Nollarajan sijasta säilyttäisimme valtion nykyisen omistuksen sellaisenaan Kemiran (16,5 %), Metso Oyj:n (11,1 %), Outokummun (31,1 %) Rautaruukin (39,7 %), Sampon (13,7 %), Stora Enson (12,3 %) ja Telia-Soneran (13,7 %) osalta. Sama koskee noteeraamattomia markkinaehtoisia yhtiöitä Edita Oyj (50,1 %), Ekokem (34,1 %), Fingrid (12,3 %) ja Gasum (24,0 %). Valtion omistus on tärkeää osinkotulojen saannin osalta. Tärkeää on myös turvallisuus, omavaraisuus ja itsenäisen valtion toimintojen turvaaminen kaikissa tilanteissa.

Omistajapolitiikkaa ei pidä katsoa vain yh- tiöiden hallinnoinnin ja strategisten intressien näkökulmasta, vaan on katsottava omistajaohjausta laajemmin. Omistajapolitiikassa on kyse suurista valtiontalouttakin koskevista taloudellisista yksityiskohdista. Jos hallituksen esitys hyväksytään sellaisenaan, merkitsee se samalla eduskunnan budjettivallan kaventamista.

Muutokset lakitekstiin

Voimassa olevan valtionyhtiölain mukaan, jos osakkeiden luovutus, osakkeiden merkitsemättä jättäminen, osakkeenomistajan etuoikeudesta poikkeaminen uusmerkinnässä tai muu vastaava osakejärjestely aiheuttaisi valtion osakkuusyh-tiössä valtion määrävähemmistön hallinnan menetyksen, on järjestelyn toteuttamiseen liittyviin valtion toimenpiteisiin saatava eduskunnan suostumus. Ehdotamme voimassa olevaa lakia vastaavasti 3 §:ää muutettavaksi siten, että vastaisuudessakin valtion määrävähemmistövallasta luopumiseen tarvitaan eduskunnan suostumus. Määrävähemmistöllä voidaan estää päätös, johon osakeyhtiölain 5 luvun 27 §:n mukaan tarvitaan määräenemmistö. Määräenemmistöllä tehtävän päätöksen hyväksymiseen vaaditaan kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.

Jollei muuta ole säädetty tai yhtiöjärjestyksessä määrätty, määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ovat: 1) yhtiöjärjestyksen muuttaminen, 2) suunnattu osakeanti, 3) optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen, 4) omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen julkisessa osakeyhtiössä, 5) suunnattu omien osakkeiden hankkiminen, 6) sulautuminen, 7) jakautuminen ja 8) yhtiön asettaminen selvitystilaan ja selvitystilan lopettaminen.

Näiden toimenpiteiden estämiseksi tarvitaan 34 %:n omistus ja yli 1/3 kaikista äänistä. Tämän vuoksi määrävähemmistö on tärkeä asia. Esitämme, että lakiehdotukseen lisätään tämä nykyisessä laissa oleva periaate, jolloin myös määrävähemmistöstä luopumiseen vaadittaisiin eduskunnan suostumus.

Hallitus esittää suurimman osan valtionyh- tiöiden ohjausvallasta siirrettäväksi valtioneuvostolle tai omistajaohjausyksikölle. Eduskunta jäisi sivustakatsojan rooliin. Jotta edes jälkikäteen voidaan perusteellisemmin tarkastella valtion omistusohjauksen toteuttamista ja tehtyjä päätöksiä, on valtioneuvoston annettava vuosittain kertomus eduskunnalle toimenpiteistään, selvitys valtionyhtiöiden tilasta ja tulevaisuuden tavoitteista.

Muutokset valtion omistusosuuksiin ja eduskuntavaltuuksiin

VALTION OMISTUSOSUUDET JA EDUSKUNTAVALTUUDET 3.9.2007 SEKÄ MUUTOKSET EDUSKUNTAVALTUUKSIIN
Pörssiyhtiöt Ryhmä Valtion omistus Omistuksen alaraja SDP:n esitys Hallituksen esitys
% % % %
Finnair Oyj VNK 1b 55,8 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Fortum Oyj VNK 1b 50,6 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Kemira Oyj VNK 1a 16,5 % 15,0 % 16,5 % 0,0 %
Metso Oyj VNK 1a 11,1 % 0,0 % 11,1 % 0,0 %
Neste Oil Oyj VNK 1b 50,1 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
OMX Abp VNK 1a 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Outokumpu Oyj VNK 1a 31,1 % 10,0 % 31,1 % 0,0 %
Rautaruukki Oyj VNK 1a 39,7 % 20,0 % 39,7 % 0,0 %
Sampo Oyj VNK 1a 13,7 % 0,0 % 13,7 % 0,0 %
Sponda Oyj VNK 1a 34,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Stora Enso Oyj VNK 1a 12,3 % 0,0 % 12,3 % 0,0 %
Telia Sonera Oyj VNK 1a 13,7 % 0,0 % 13,7 % 0,0 %
Yhteensä (lkm) 12
Noteeraamattomat markkinaehtoiset Ryhmä Valtion omistus Omistuksen alaraja SDP:n esitys Hallituksen esitys
% % % %
Altia Oyj VNK 1a 100,0 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Arek Oy VNK 1a 9,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Art and Design City Helsinki Oy Ab VNK 1a 35,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Boreal Kasvinjalostus Oy VNK 1b 65,0 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Edita Oyj VNK 1a 100,0 % 0,0 % 50,1 % 0,0 %
Eka-kiinteistöt Oy VNK 1a 38,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Ekokem Oy VNK 1b 34,1 % 33,4 % 34,1 % 0,0 %
FCG Finnish Consulting Group Oy VNK 1a 6,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Fingrid Oyj VNK 1b 12,3 % 0,0 % 12,3 % 0,0 %
Gasum Oy VNK 1b 24,0 % 0,0 % 24,0 % 0,0 %
Haus kehittämiskeskus Oy VNK 1b 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Itella Oyj 1.6.07 alk. (Suomen Posti Oyj) VNK 1b 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Kemijoki Oy VNK 1a 50,1 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Labtium Oy VNK 1a 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Motiva Oy VNK 1b 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Patria Oyj VNK 1b 73,2 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Rahapaja Oy VNK 1b 100,0 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Raskone Oy VNK 1b 85,0 % 66,7 % 50,1 % 50,1%
Santapark Oy VNK 1a 32,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Silta Oy VNK 1a 10,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Suomen Siemenperunakeskus Oy VNK 1a 22,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Suomen Viljava Oy VNK 1b 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Vapo Oy VNK 1b 50,1 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Wood Focus Oy VNK 1a 5,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
VR-Yhtymä Oy VNK 1b 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Vuotekno Oy VNK 1a 15,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Yhteensä (lkm) 26
Markkinaehtoiset yhteensä (lkm) 38
Erityistehtäviä hoitavatyritykset Ryhmä Valtion omistus Omistuksen alaraja SDP:n esitys Hallituksen esitys
% % % %
Alko Oy STM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Arsenal Oyj VM 2 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %
CSC-tieteellinen laskenta Oy OPM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Finnvera Oyj KTM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Hansel Oy VM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Hevosopisto Oy OPM 2 25,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Solidium Oy VNK 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Suomen Erillisverkot Oy SM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % -100,0 %
Suomen Ilmailuopisto Oy OPM 2 49,5 % 33,4 % 0,0 % 0,0 %
Suomen Teollisuussijoitus Oy KTM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Suomenlinnan Liikenne Oy OPM 2 50,0 % 50,0 % 0,0 % 0,0 %
Teollisen Yhteistyön rahasto Oy UM 2 79,9 % 66,7 % 50,1 % 50,1 %
Tietokarhu Oy VM 2 20,0 % 66,7 % 50,1 % 50,1 %
Veikkaus Oy OPM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Yleisradio Oy LVM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Yrityspankki Skop Oyj VM 2 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %
Yhteensä (lkm) 16
Kaikki yhteensä (lkm) 54

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus).

Vastalauseen lakiehdotus

Laki

valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään

1 ja 2 §

(Kuten TaVM)

3 §

Eduskunnan suostumus määräysvallan hankkimista tai määräysvallasta luopumista koskeviin päätöksiin

Jos valtion yhtiöomistusta koskeva päätös kohdistuu omistus- tai yritysjärjestelyyn, jonka toteuttamisen johdosta valtio lakkaa olemasta yhtiön ainoa omistaja taikka luopuu yhtiössä enemmistöstään tai määrävähemmistöstään, jolla tarkoitetaan osakeyhtiölain (624/2006) 5 luvun 27 §:ssä säädettyjen määräenemmistöllä tehtävien päätösten estämiseen riittävää osuutta, päätös voidaan tehdä vain, jos eduskunta on antanut siihen suostumuksensa. Eduskunnan suostumusta ei kuitenkaan tarvita järjestelyyn, jonka tuloksena syntyvässä uudessa yhtiössä valtiolla on eduskunnan aikaisemman päätöksen mukainen äänivaltaosuus.

(2 mom. kuten TaVM)

4 §

(Kuten TaVM)

5—8 §

(Kuten TaVM)

9 § (Uusi)

Hallituksen kertomus valtionyhtiöistä ja omistajaohjauksesta

Hallituksen tulee vuosittain antaa kertomus valtion yhtiöomistuksesta, omistajan ohjauksesta, valtion omistajaohjausyksikön toiminnasta sekä valtionyhtiöiden tilasta ja tulevaisuuden tavoitteista ja näkymistä.

10 (9) ja 11 (10) §

(Kuten TaVM)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ei ilman eduskunnan suostumusta hyväksy toimenpiteitä, joiden seurauksena valtion omistusosuus kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta laskisi Kemira Oyj:ssä alle 16,5 prosentin, Metso Oyj:ssä alle 11,1 prosentin, Outokumpu Oyj:ssä alle 31,1 prosentin, Rautaruukki Oyj:ssä alle 39,7 prosentin, Sampo Oyj:ssä alle 13,7 prosentin, Stora Enso Oyj:ssä alle 12,3 prosentin, Telia Sonera Oyj:ssä alle 13,7 prosentin, Edita Oyj:ssä alle 50,1 prosentin, Ekokem Oyj:ssä alle 34,1 prosentin, Fingrid Oyj:ssä alle 12,3 prosentin ja Gasum Oy:ssä alle 24 prosentin.

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2007

  • Jouko Skinnari /sd
  • Sirpa Paatero /sd
  • Päivi Lipponen /sd

VASTALAUSE 2

Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Samalla kumottaisiin valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä vuonna 1991 annettu laki. Lailla määriteltäisiin eduskunnan ja valtioneuvoston toimivalta hankittaessa valtiolle määräysvaltaa ja luovutettaessa valtiolla olevaa määräysvaltaa. Lisäksi määriteltäisiin toimivallan jako valtioneuvoston yleisistunnon ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeriön välillä sekä täsmennettäisiin osakemyynteihin ja yritysjärjestelyihin liittyviä säännöksiä.

Valtio on ainoana omistajana, enemmistöomistajana tai merkittävänä vähemmistöomistajana 54 osakeyhtiössä, joista 12 on pörssiyhtiöitä. Hallituksen esittämä uudistus merkitsee eduskuntavaltuuden poistumista tai alentumista yhdeksässä yhtiössä. Näistä yhdeksästä yhtiöstä kolme on pörssiyhtiöitä. Hallituksen esityksellä pyritään siirtämään eduskunnan valtaa valtioneuvostolle erittäin hyvin tuottavien pörssiyh- tiöiden, nimenomaan perusteollisuuden yhtiöiden myyntiin. Lainmuutoksen jälkeen Suomelle merkittävät yhtiöt voidaan myydä suoraan ulkomaalaisomistukseen ilman eduskunnan suostumusta.

Pörssiyhtiöomistusten yhteenlaskettu markkina-arvo oli 10.9.2007 kaikkiaan 25,426 miljardia euroa. Valtio on saanut yhtiöistään osinkotuloja vuosina 2000—2007 yhteensä yli 7,742 miljardia euroa ja osakkeiden myyntituloja samana ajanjaksona yhteensä 9,328 miljardia euroa. Pelkästään viime vuodelta valtion osinkotulot olivat 1 650 miljoonaa euroa. Tämä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valtion omistusten osinkotuotto oli viime vuodelta 6,7 prosenttia.

Erinomaisesta tuottavuudesta huolimatta kotimaisista valtionyhtiöistä on myyty viime aikoina huomattavia osuuksia. Tämä on huolestuttavaa kehitystä, sillä tuottoisien yritysten myynti ei ole taloudellisesti järkevää. Valtionyhtiöillä on suuri suomalaisia työllistävä vaikutus, ja moni yhtiö on myös aluepoliittisesti merkittävä tekijä ja työllistäjä. Ihmiset kokevat valtionyhtiöt luotettaviksi ja vakaiksi työnantajiksi.

Valtionyhtiöiden myyntivaltuuksien lisääminen ei ole mielestäni missään nimessä perusteltua. Valtion pitää säilyttää päätäntävalta valtionyhtiöissään ja pyrkiä lisäämään omistustaan. Näin varmistetaan hyvät osinkotulot myös tulevina vuosina ja työpaikkojen säilyminen kotimaassa. Valtionyhtiöiden omistajaohjausta tulee tehostaa, ja valtion tulee käyttää sitä äänivaltaa, mikä sillä yhtiöissä on. Valtionyhtiöiden tulee kansainvälistyä, mutta omistajuuden ja päätäntävallan pitää säilyä Suomessa.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

hallituksen esityksen hylkäämistä.

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2007

  • Matti Kangas /vas

VASTALAUSE 3

Perustelut

Hallituksen esityksellä 80/2007 vp säädetään laki valtionyhtiöiden omistajuudesta ja omistajapolitiikasta. Lakiesitys korvaa osin vanhentuneet säädökset. Lain sisällön osalta olisi ollut toivottavaa, että siinä olisi määritelty valtion omistajapolitiikan arvot ja tavoitteet. Lisäksi olisi lain menettelyt perusteltua saattaa ulottumaan ainakin huoltovarmuuden kannalta tärkeiden yhtiöiden tytäryhtiöihin. Viime mainitusta asiasta eduskunnan on perusteltua hyväksyä lausuma.

Esityksen osana hallitus pyytää eduskunnan suostumuksen useisiin valtion omistus- ja äänivaltaosuuksien muutoksiin. Pääosin hallituksen esittämät valtuudet ovat hyväksyttäviä ja perusteltuja. Osassa yhtiöitä valtio lisää omistustaan, osassa vähentää, osassa luopuu kokonaan ja useissa säilyttää nykytilanteen.

Energiayhtiöissä ja kansallisessa lentoyhtiössä on tärkeää säilyttää vahva valtion omistus. Alko Oy, Yleisradio Oy ja Veikkaus Oy sekä valtion erityisrahoitusyhtiöt ovat sellaisia merkittäviä erityistoimialoilla toimivia yhtiöitä, joiden omistus on perusteltua olla kokonaan valtiolla.

Hallituksen esityksen perusteluissa (sivu 13) todetaan seuraavaa: "Valtio käyttää äänivaltaansa virallisesti ja muodollisesti vain yhtiökokouksissa, mutta käytännössä yhtiön hallitus ja toimiva johto selvittävät ennalta suurimpien omista-jien suhtautumisen yhtiön kannalta merkittäviin investointeihin ja muihin vastaaviin hankkeisiin. Näihin tilanteisiin liittyvä epävirallinen yhteydenpito ja omistukseen perustuva vaikutusvallan käyttäminen ovat merkittävä osa omistajaohjausta ja aktiivista omistajuutta." Edelleen perusteluissa (sivu 19—20) todetaan mm. seuraavaa: "Kun yhtiöllä on enemmistöomistaja tai merkittäviä vähemmistöomistajia, yhtiön hallitus ja toimiva johto keskustelevat omistajan tai omistajien kanssa keskeisistä valmisteilla olevista hankkeista ja päätöksistä."

Edellä lainattujen hallituksen perustelujen mukaan merkittävä valtion omistus- ja äänivaltaosuus antaa virallisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi epäviralliset mahdollisuudet vaikuttaa yhtiön ratkaisuihin, mikäli valtio on merkittävä omistaja. Merkittäväksi omistajaksi asiantuntijat ovat osakeyhtiölakiin perustuen katsoneet 10 %:n osuuden sellaisissa pörssiyh-tiöissä, joissa omistus hajaantuu. Tällä perusteella kolmen teollisuusyhtiön osalta hallituksen pyytämät valtuudet luopua kokonaan valtion omistusosuudesta ja äänivallasta eivät ole riittävästi perusteltuja. Kemira Oyj:n, Outokumpu Oyj:n ja Rautaruukki Oyj:n osalta valtion on syytä säilyttää vähintään 10 %:n omistus- ja äänivaltaosuus.

Eduskunta on aiemmin antanut valtuudet luopua valtion omistuksesta ja äänivallasta kokonaan Metso Oyj:ssä ja Stora Enso Oyj:ssä. Valtuuksia ei kuitenkaan ole käytetty, joten mm Stora Enso Oyj:ssä on uudessa tilanteessa syytä peruuttaa valtuus. Näistä kahdesta yhtiöstä tulee säilyttää myös vähintään 10 %:n omistusosuus ja äänivaltaosuus.

Kaikilla mainituilla viidellä yhtiöllä on erittäin tärkeä alue- ja työllisyys- sekä osin huoltovarmuusmerkitys. Ne jalostavat raaka-aineita lähellä niiden sijaintipaikkoja. Lisäksi ne ovat valtiolle osakkeen omistajana tuottoisia. Ne ovat ns. presidentti Kekkosen perintöä, jota ei tule valtiolta hävittää ja päästää ulkomaiseen omistus- ja päätäntävaltaan.

Fingrid Oyj on tärkeä runkoverkkoyhtiö, jossa valtion omistus- ja ääniosuus tulee palauttaa kansallisen huoltovarmuuden ja toimintavarmuuden vuoksi. Eduskunta on aiemmin antanut valtuudet luopua kokonaan yhtiöstä, mutta myynti ei ole toteutunut. Eduskunnan on syytä päättää, että valtion omistus- ja äänivalta Fin-grid Oyj:ssä säilytetään vähintään 10 %:ssa. Osuutta on syytä pyrkiä kasvattamaan tästäkin tasosta.

Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota Telia Sonera Oyj:hin, jonka osalta hallitus pyytää valtuuksia luopua kokonaan valtion omistuksesta. Ruotsin valtio omistaa yhtiötä noin 37 %. Tätä asiaa kuten muidenkaan yksittäisten yhtiöiden tilannetta ja kehitystä talousvaliokunta ei liian kiireisen aikataulun vuoksi ehtinyt tarkastella lainkaan.

Edellä mainitulta osin en voi yhtyä talousvaliokunnan enemmistön hyväksymään mietintöön. Katson, että valtion tulee säilyttää mainituissa kuudessa yhtiössä vähintään 10 %:n omistus- ja äänivaltaosuus. Tämä turvaa valtion merkittävän omistajuuden ja vaikutusvallan näiden yhtiöiden päätöksenteossa.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy kaksi lausumaa.

Vastalauseen lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ei ilman eduskunnan suostumusta hyväksy toimenpiteitä, joiden seurauksena valtion suora osakeomistus tai äänivaltaosuus kaikkien osakkeiden tuot-tamasta äänimäärästä Fingrid Oyj:ssä, Kemira Oyj:ssä, Metso Oyj:ssä, Outokumpu Oyj:ssä, Rautaruukki Oyj:ssä ja Stora Enso Oyj:ssä laskisi alle 10 prosentin.

2.

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, miten huoltovarmuuden kannalta tärkeissä energiayhtiöiden tytäryhtiöissä voidaan turvata valtion riittävä omistus- ja määräysvalta.

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2007

  • Toimi Kankaanniemi /kd

VASTALAUSE 4

Perustelut

Hallituksen esitys laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta muuttaisi monen yhtiön osalta merkittävästi hallituksen ja eduskunnan määräysvaltaa omistuksesta päätettäessä.

Strategisesti tärkeiden yhtiöiden omistajuuden vähentämisestä ei tulisi päättää ilman eduskunnan tapauskohtaista suostumusta. Käsittämättömän lyhytnäköisiä päätöksiä on 20 viime vuoden aikana tehty mm. energiayhtiöiden täysomistajuudesta luopumisen kaltaisissa uudelleenjärjestelyissä. Nämä virheet tulisi jatkossa välttää.

Maailmalla vallitseva luottoekspansio on räjähtämässä hetkellä millä hyvänsä, ja kiinteästä tuotanto-omaisuudesta kannattaa pitää kiinni ainakin niillä sektoreilla, joita Suomessa merkittävästi jatkossakin tarvitaan. Talousennusteiden laatiminen pohjautuu valitettavasti maassamme pitkälle edelleenkin yksinomaan niihin samoihin taloustieteiden oppeihin, jotka eivät tähän mennessäkään ole pystyneet ennustamaan taantumaa tai lamaa edes silloin, kun kriisi on jo vahvasti päällä.

Euroalueen bruttokansantuote oli vuonna 2006 noin 8 400 miljardia euroa. Uutta velkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla, vuosivauhdin ollessa viimeaikoina jo yli 1 000 miljardia euroa. Pikaisella päässälaskullakin voidaan jo noiden kahden luvun perusteella todeta, että euroalueen talouskasvun tulisi olla aivan jotain muuta kuin mitä on. Matemaattinen mahdottomuus luottomäärän, joka euroalueella tällä hetkellä on jo 14 200 miljardia euroa, edelleen kiihtyvälle nostamiselle tulee vastaan piakkoin, ellei ole jo tullut. Rahamarkkinoiden romahtaminen voidaan estää vain rajulla inflaatiolla EKP:n toimin.

Suomessa asuntokuplan olemassaolo on itsestään selvää, vaikka viralliset tahot toistuvasti muuta väittävät. Luotonottokyky on ajettu ääriinsä osalle kansasta asuntolainojen kautta, ja asuntojen hintojen kääntyminen voimakkaaseen laskuun erittäin vahingollisine sivuvaikutuksineen on jo lähellä.

Velkaa on otettu myös tulevaisuudesta, ja valtion talousarviossa vuositasolla maksetaankin liki 2 miljardia ylimääräistä kulua eläkkeiden rahastoimattomuuden takia. Eläkerahastojen implisiittinen velka ylittänee jo 250 miljardia euroa. Tarkkaa summaa on vaikea sanoa, kun eläkerahastot (ainakin valtion) korjailevat lukujaan ylöspäin tarkentaessaan laskentametodeitaan ja ikäennusteita.

Taloustilanteestamme on annettu liian ruusuinen kuva. Luottamus siihen, että myymispäätökset tehdään Suomen kansalaisen kannalta parhain päin, on horjunut. Siksi ehdotan eduskunnan päätöksen vaatimista strategisesti tärkeiden yhtiön osakkeiden ollessa kyseessä.

VALTION OMISTUSOSUUDET JA EDUSKUNTAVALTUUDET 3.9.2007 SEKÄ MUUTOKSET EDUSKUNTAVALTUUKSIIN
Pörssiyhtiöt Ryhmä Valtion omistus Omistuksen alaraja Uusipaavalniemen esitys Hallituksen esitys
% % % %
Finnair Oyj VNK 1b 55,8 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Fortum Oyj VNK 1b 50,6 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Kemira Oyj VNK 1a 16,5 % 15,0 % 16,5 % 0,0 %
Metso Oyj VNK 1a 11,1 % 0,0 % 11,1 % 0,0 %
Neste Oil Oyj VNK 1b 50,1 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
OMX Abp VNK 1a 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Outokumpu Oyj VNK 1a 31,1 % 10,0 % 31,1 % 0,0 %
Rautaruukki Oyj VNK 1a 39,7 % 20,0 % 39,7 % 0,0 %
Sampo Oyj VNK 1a 13,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Sponda Oyj VNK 1a 34,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Stora Enso Oyj VNK 1a 12,3 % 0,0 % 12,3 % 0,0 %
Telia Sonera Oyj VNK 1a 13,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Yhteensä (lkm) 12
Noteeraamattomat markkinaehtoiset Ryhmä Valtion omistus Omistuksen alaraja Uusipaavalniemen esitys Hallituksen esitys
% % % %
Altia Oyj VNK 1a 100,0 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Arek Oy VNK 1a 9,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Art and Design City Helsinki Oy Ab VNK 1a 35,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Boreal Kasvinjalostus Oy VNK 1b 65,0 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Edita Oyj VNK 1a 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Eka-kiinteistöt Oy VNK 1a 38,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Ekokem Oy VNK 1b 34,1 % 33,4 % 34,1 % 0,0 %
FCG Finnish Consulting Group Oy VNK 1a 6,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Fingrid Oyj VNK 1b 12,3 % 0,0 % 12,3 % 0,0 %
Gasum Oy VNK 1b 24,0 % 0,0 % 24,0 % 0,0 %
Haus kehittämiskeskus Oy VNK 1b 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Itella Oyj 1.6.07 alk. (Suomen Posti Oyj) VNK 1b 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Kemijoki Oy VNK 1a 50,1 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Labtium Oy VNK 1a 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Motiva Oy VNK 1b 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Patria Oyj VNK 1b 73,2 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Rahapaja Oy VNK 1b 100,0 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Raskone Oy VNK 1b 85,0 % 66,7 % 50,1 % 50,1 %
Santapark Oy VNK 1a 32,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Silta Oy VNK 1a 10,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Suomen Siemenperunakeskus Oy VNK 1a 22,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Suomen Viljava Oy VNK 1b 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Vapo Oy VNK 1b 50,1 % 50,1 % 50,1 % 50,1 %
Wood Focus Oy VNK 1a 5,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
VR-Yhtymä Oy VNK 1b 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Vuotekno Oy VNK 1a 15,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Yhteensä (lkm) 26
Markkinaehtoiset yhteensä (lkm) 38
Erityistehtäviä hoitavatyritykset Ryhmä Valtion omistus Omistuksen alaraja Uusipaavalniemen esitys Hallituksen esitys
% % % %
Alko Oy STM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Arsenal Oyj VM 2 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %
CSC-tieteellinen laskenta Oy OPM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Finnvera Oyj KTM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Hansel Oy VM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Hevosopisto Oy OPM 2 25,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Solidium Oy VNK 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Suomen Erillisverkot Oy SM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % -100,0 %
Suomen Ilmailuopisto Oy OPM 2 49,5 % 33,4 % 0,0 % 0,0 %
Suomen Teollisuussijoitus Oy KTM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Suomenlinnan Liikenne Oy OPM 2 50,0 % 50,0 % 0,0 % 0,0 %
Teollisen Yhteistyön rahasto Oy UM 2 79,9 % 66,7 % 50,1 % 50,1 %
Tietokarhu Oy VM 2 20,0 % 66,7 % 50,1 % 50,1 %
Veikkaus Oy OPM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Yleisradio Oy LVM 2 100,0 % 66,7 % 100,0 % 100,0 %
Yrityspankki Skop Oyj VM 2 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %
Yhteensä (lkm) 16
Kaikki yhteensä (lkm) 54

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy lausuman.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ei ilman eduskunnan suostumusta hyväksy toimenpiteitä, joiden seurauksena valtion omistusosuus kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta laskisi Kemira Oyj:ssä alle 16,5 prosentin, Metso Oyj:ssä alle 11,1 prosentin, Outokumpu Oyj:ssä alle 31,1 prosentin, Rautaruukki Oyj:ssä alle 39,7 prosentin, Stora Enso Oyj:ssä alle 12,3 prosentin, Ekokem Oyj:ssä alle 34,1 prosentin, Fingrid Oyj:ssä alle 12,3 prosentin ja Gasum Oy:ssä alle 24,0 prosentin.

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2007

  • Markku Uusipaavalniemi /kesk