Yleisperustelut

Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään jäljempänä mainituin 1. lakiehdotukseen tehdyin täsmennyksin.

Direktiiviin perustuvilla, sijoitusrahastolakiin tehtävillä muutoksilla yhdenmukaistetaan eurooppalaista sääntelyä. Laki antaa ETA-valtion rahastoyhtiölle mahdollisuuden perustaa sijoitusrahasto muuhun ETA-valtioon ja markkinoida rahasto-osuuksia yli rajojen. Sijoitusrahastot voivat myös sulautua yli rajojen. Nämä mahdollisuudet lisäävät sijoitusalan kansainvälistä kilpailua ja hyödyttävät suomalaisia sijoittajia. Vastaisuudessa sijoittajat voivat paremmin vertailla eri rahastoja, kun rahaston avaintietoesitteessä on annettava sijoittajan kannalta keskeiset tiedot selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa.

Toimialan kansainvälistyminen ja kilpailu saattavat johtaa konsolidoitumisen lisääntymiseen ja entistä vahvempien toimijoiden muodostumiseen. Tällaisessa toimintaympäristössä pienet toimijat saattavat joutua ahtaalle ja poistumaan markkinoilta. Myös rahastoyhtiöille asetettavat velvoitteet rasittavat suhteellisesti enemmän vähäisemmin resurssein toimivia pieniä rahastoyhtiöitä. Lainsäädäntöä kehitettäessä tulee huolehtia siitä, että toimintamahdollisuudet säilyvät pienilläkin sijoitusalan yhteisöillä.

Laeissa säädetään Finanssivalvonnan valtuuksista sekä yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta muiden maiden valvojien ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa. Verohallinto voi antaa Finanssivalvonnalle verotustietoja arvioitaessa toiminnan lainmukaisuutta. Finanssivalvonta voi laissa säädetyissä tapauksissa mm. rajoittaa ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön toimintaa tai kieltää lainvastaisen toiminnan.

Laeissa säädetään myös verohallinnon tietojensaantioikeudesta. Mm. ulkomaisen rahastoyhtiön on toimitettava verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot. Ulkomaiselle rahastoyhtiölle säädetään vastaavanlaiset velvoitteet kuin kotimaiselle rahastoyhtiölle. Verohallinnon talousvaliokunnalle antaman tiedon mukaan lainsäädäntö turvaa verotuksessa tarvittavan tiedonsaannin. Säännösten toimivuutta käytännössä tulee seurata. Tarvittaessa säännöksiä on täydennettävä ja muutettava niin, että verotusmenettely ja verotulot turvataan.

Sijoitusrahastolakiin tehdään runsaasti kansallisia muutoksia. Ne liittyvät mm. rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskuun ja lunastamiseen, arvonlaskentaan, erityyppisiin rahasto-osuussarjoihin ja sijoitusrahaston siirtämiseen arvo-osuusjärjestelmään. Laissa täsmennetään myös rahastoyhtiön velvollisuutta korvata aiheuttamansa vahinko ja annetaan kuluttaja-asiamiehelle oikeus panna vireille ryhmäkanne.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että kansainvälisen tarjonnan ja kilpailun lisääntyessä suomalaisten hallinnassa olevalla sijoitusrahastoalalla on sääntelyn ja valvonnan puolesta ulkomaisiin rahastoihin nähden tasavertaiset mahdollisuudet kerätä lisää sijoitettavaa pääomaa ja että samalla riittävä kansallinen ja kansainvälinen valvonta ehkäisee talousrikollisuutta ja epätervettä kilpailua. Rahastosijoittaminen ja sijoitusrahastojen osuudenomistajien määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Sijoitusrahastot ovat merkittävä kotitalouksien sijoitus- ja säästämismuoto. Rahastojen kautta voidaan edistää suomalaista omistajuutta yrityksissä ja vahvistaa yritysten resursseja.