Perustelut
Molemmissa kertomuksissa kuvataan aikaa, jolloin vuoteen 2001
suhtauduttiin luottavaisemmin. Vuodenvaihteen tienoilla tilanne
kuitenkin muuttui. Yhdysvaltojen talouskasvu jatkuu ennakoitua hitaampana.
Sen talous ei ole rakenteellisessa tasapainossa. Etenkin kotitalouksien säästäminen
on alhaista kovan kulutuskysynnän johdosta. Yhdysvaltalaisyritysten
pörssikursseihin liittyy edelleen merkittäviä riskejä.
Japanin talous on ollut vuosia vaikeuksissa. Viimeisimmätkin
tiedot viittaavat ennakoitua huonompaan kehitykseen.
Eurojärjestelmän ensisijaisena tavoitteena
on pitää yllä hintavakautta. Euro on
kelluva valuutta, jolle ei ole asetettu valuuttakurssitavoitetta. Ennusteet
viittaavat siihen, että edessä on hitaamman talouskasvun
kausi. Euroalueen ulkoisen ympäristön heikomman
talouskehityksen vuoksi kasvuvauhdin tasaantuminen vähentää hintojen
nousupaineita. Euroopan keskuspankin neuvosto laski toukokuussa
keskeisiä ohjauskorkojaan. Tämä on tulkittu
korkotason sopeuttamiseksi tilanteeseen, jossa keskipitkän
aikavälin inflaatiopaineet ovat jonkin verran vähentyneet. EKP:n
mukaan käytettävissä olevien tietojen
perusteella korot ovat nyt sellaisella tasolla, että ne takaavat
hintavakauden säilymisen keskipitkällä aikavälillä ja
tukevat talouden vakaata kasvua. Viime vuosien öljyn hinnan
noususta johtuvia inflaatiopaineita hillitsee maltillinen tulokehitys
euroalueella. Viimeisimpien ennusteiden mukaan inflaatio alenee
ensi vuonna alle 2 %:n, kun EKP:n tavoite on 2 prosenttia
keskipitkällä aikavälillä.
Suomen inflaatio oli viime vuonna euroaluetta nopeampi. Hintojen
noususta noin kolmannes johtui ulkoisista tekijöistä,
joista tärkeimmät olivat euron heikentyminen ja öljytuotteiden
maailmanmarkkinahintojen nousu. Ajankohtaiskertomuksen mukaan Suomen
talouteen euron ulkoisen arvon muutoksilla on suurempi vaikutus kuin
euroalueen maiden talouksiin keskimäärin, koska
alueen ulkopuolisen kaupan osuus viennistä ja tuonnista
on Suomessa suuri, noin kaksi kolmasosaa. Suomen kannalta eurossa
on toteutunut se, että täällä on
päästy eroon pienen valuutan suurista heilahteluista.
Suomen julkisen talouden tila on tervehtynyt huomattavan nopeasti
ja tuntuvasti. Myös suomalaisten yritysten rahoitusrakenne,
kansainvälinen kilpailukyky ja kannattavuus ovat poikkeuksellisen
hyviä niin, että ne kestävät
tilapäisiä taantumia.
Talousvaliokunta korostaa, että 12 jäsenmaan keskuspankit
omistavat Euroopan keskuspankin. Kansallisten keskuspankkien edustajat
ovat mukana EKP:n päätöksenteko- ja valmisteluelimissä.
Suomen tulee käyttää niissä vaikutusvaltaansa
täysimääräisesti siinä tarkoituksessa
kuin Euroopan keskuspankkijärjestelmä on rakennettu.
Euroraha otetaan käyttöön 1.1.2002.
Suomalaiset markkasetelit ja metallirahat lakkaavat olemasta laillisia
maksuvälineitä 1.3.2002 alkaen. Suomen
pankki lunastaa nimellisarvosta kymmenen vuoden ajan vuoteen 2012
asti nykyisiä markkoja. Rahanvaihto markoista euroiksi
lyhyessä ajassa on vaativa tehtävä, johon
on valmistauduttava perusteellisesti sekä rahahuollon organisoinnissa
että elinkeinoelämässä. Kansalaisille
ja elinkeinoelämälle on jo tiedotettu rahanvaihdosta,
mutta tiedottamista tulee jatkaa tehokkaasti mahdollisimman suuren
kattavuuden saavuttamiseksi.
Tilikautensa tuloksena Suomen Pankki esitti 309 miljoonaa euroa.
Pankkivaltuusto on päättänyt, että voitosta
käytetään 180 miljoonaa euroa vararahaston
kartuttamiseen ja loput 129 miljoona euroa siirretään
käytettäväksi valtion tarpeisiin. Valiokunta
toteaa, että Suomen Pankin voittovaroja on siirretty valtion
tarpeisiin viimeksi 1980-luvun alkupuolella.
Valiokunta toteaa, että rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden
valvonta on selvitettävänä työryhmässä.
Selvitys tulee saada valmiiksi syyskuun loppuun mennessä.
Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä, joihin selvityksen
johdosta mahdollisesti päädytään.