TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp

TaVM 12/2010 vp - HE 42/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 13 päivänä huhtikuuta 2010 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 42/2010 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

vanhempi hallitussihteeri Tarja Kotkavuo, valtiovarainministeriö

lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkinen, oikeusministeriö

riskiasiantuntija Jukka Aaltonen, Finanssivalvonta

toimitusjohtaja Lauri Iloniemi, OP-Asuntoluottopankki Oyj

johtava asiantuntija Reima Letto, Finanssialan Keskusliitto

hallintojohtaja Elli Reunanen, Suomen Hypoteekkiyhdistys

kauppatieteiden maisteri Yrjö Tuokko

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Paikallisosuuspankkiliitto osk
  • Säästöpankkiliitto
  • Tapiola Pankki Oy.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Laki korvaisi nykyisen kiinnitysluottopankkilain. Laissa säädettäisiin katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta, jota ehdotetaan mahdolliseksi myös talletuspankeille ja luottoyhteisöille kiinnitysluottopankkien lisäksi.

Talletuspankin ja luottolaitoksen olisi saatava Finanssivalvonnalta lupa kiinnitysluottopankkitoiminnan harjoittamiseen ennen kuin se voisi laskea liikkeeseen ehdotetussa laissa tarkoitettuja katettuja joukkolainoja.

Laissa ehdotetaan lisäksi, että kiinnitysluottopankki voisi myöntää talletuspankille tai luottoyhteisölle väliluottoa. Väliluotto antaisi talletuspankille ja luottoyhteisölle mahdollisuuden osallistua katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskuun ja siten mahdollisuuden edullisempaan varainhankintaan kuin laskemalla yksin liikkeeseen katetun joukkolainan.

Liikkeeseenlaskijan olisi pidettävä rekisteriä liikkeeseen laskemistaan katetuista joukkolainoista ja niiden vakuuksista. Lisäksi ehdotetaan sallittavaksi väliaikaisten täytevakuuksien käyttö laissa säädetyin edellytyksin.

Finanssivalvonta voisi antaa tarkempia määräyksiä lupamenettelystä, katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta, taseriskien hallinnasta ja täytevakuuksista.

Lailla kiinnitysluottopankkitoiminnasta kumottaisiin nykyinen kiinnitysluottopankkilaki. Lisäksi Finanssivalvonnasta annettuun lakiin ehdotetaan luottoluokituslaitoksista annetun EU-asetuksen johdosta lisäystä, jonka myötä luottoluokituslaitoksia valvottaisiin samalla tavalla kuin muita mainitussa laissa tarkoitettuja finanssimarkkinoilla toimivia.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään kiinnitysluottopankkitoiminnasta annettuun lakiehdotukseen tehdyin muutoksin.

Talousvaliokunta pitää perusteltuna, että suomalaisille pankeille ja luottoyhteisöille annetaan ulkomaisiin kilpailijoihin nähden tasavertaiset mahdollisuudet hankkia rahoitusta vakuudellisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskulla. Voimassa olevan lain mukaan talletuspankki ei voi suoraan laskea liikkeelle vakuudellisia joukkovelkakirjalainoja, vaan sen on perustettava sitä varten tytäryhtiökseen kiinnitysluottopankki.

Keskeiset ehdotukset koskevat talletuspankkien ja luottoyhteisöjen mahdollisuutta hankkia yleisörahoitusta sellaisen joukkovelkakirjalainan avulla, jonka vakuutena käytetään talletuspankin tai luottoyhteisön asiakkailleen myöntämiä kiinteistövakuudellisia luottoja tai muita laissa määriteltyjä vakuuksia. Tämä voi tapahtua siten, että talletuspankki tai luottoyhteisö toimii itse joukkolainan liikkeeseenlaskijana, taikka siten, että joukkolainan liikkeeseenlaskijana toimii kiinnitysluottopankki, joka välittää yleisöltä näin saamiaan varoja talletuspankille tai luottoyhteisölle myöntämällä tälle ns. väliluottoa. Luotot pysyvät siis talletuspankin ja luottoyhteisön omistuksessa, mutta niitä käytetään joukkovelkakirjalainan vakuutena.

Talousvaliokunnan saamien lausuntojen mukaan pienet itsenäiset pankit rahoittavat antolainauksensa pääasiassa talletusvaroilla. Niillä ei ole välitöntä tarvetta hankkia rahoitusta katetuilla joukkolainoilla, mutta laki antaa siihen mahdollisuuden, jos tarvetta esimerkiksi talletuskannan vaihtelun vuoksi siihen ilmenee.

Finanssivalvonta valvoo kiinnitysluottopankkitoimintaa. Sillä on oikeus antaa määräyksiä kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta. Finanssivalvonta voi antaa määräyksiä myös lupamenettelystä, maksuvalmiutta koskevista vaatimuksista ja johdannaissopimusten tekemisestä. Valvonnan tehokkuuden kannalta on olennaisen tärkeää Finanssivalvonnan tietojensaantioikeus. Kiinnitysluottopankkitoiminnasta annettavassa laissa ei erikseen säädetä Finanssivalvonnan tietojensaantioikeudesta, vaan perusteluissa viitataan Finanssivalvonnasta annetun lain 18 §:ssä säädettyyn yleiseen tietojensaantioikeuteen.

Jos valvontakäytännössä havaitaan, ettei Finanssivalvontalaissa säädetty tietojensaantioikeus ole riittävä, talousvaliokunta pitää tärkeänä, että sääntelyä muutetaan valvonnan tehokkuuden turvaamiseksi.

Talousvaliokunta toteaa, että lait eivät ehdi tulla voimaan hallituksen tarkoittamassa aikataulussa 1.7.2010. Valiokunnalle annetun tiedon mukaan ne on kuitenkin tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta

8 §. Väliluotto.

Pykälän 2 ja 5 kohtaa on täydennetty niin, että laista käy selkeästi ilmi, että väliluoton velallisen kiinteistövakuudelliset luotot ja julkisyhteisöluotot ovat kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskeman joukkolainan vakuutena.

Pykälän 4 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi väliluottoon perustuvien suoritusten käyttämisestä velvoitteiden maksun lisäksi myös kuittaukseen. Koska kuittauksesta säädetään 3 kohdassa, 4 kohdasta on poistettu viittaus kuittaukseen.

Pykälään on lisätty uusi 2 momentti, jonka mukaan väliluoton luovuttamiseen ja panttaukseen on saatava Finanssivalvonnan lupa. Väliluottoa ei myöskään saa ulosmitata kiinnitysluottopankin velasta eikä siihen saa kohdistaa turvaamistoimia. Säännöksellä varmistetaan, ettei väliluottoa käytetä muihin tarkoituksiin kuin mitä 8 §:ssä säädetään.

12 §. Katetun joukkolainan vakuudet.

Koska pykälässä säädetään vakuuksista eikä varsinaisesti niiden kokonaismäärästä, pykälän otsikkoon on tehty kielellinen muutos.

Pykälän 2 momentin mukaan luottoasiakirjaan ja tietojärjestelmään olisi tehtävä merkintä luoton vakuudeksi antamisesta.

Valiokunta on muuttanut ja-sanan tai-sanaksi, koska luoton vakuudeksi kirjaaminen on luotettavasti todennettavissa sekä pankin tietojärjestelmästä että joukkolainarekisteristä. Merkintä luottoasiakirjaan saattaisi tuottaa myös käytännössä vaikeuksia luottoasiakirjojen suuren määrän vuoksi.

13 §. Vakuuden valuutta.

Pykälän toinen virke on palautettu voimassa olevaa lakia asiallisesti vastaavaan muotoon, jollaisena säännöksen on ollut yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tarkoitus kuuluakin.

14 §. Kiinteistövakuudellista luottoa ja sen vakuutta koskevat vaatimukset.

Pykälän 1 momentissa on tehty kielellinen korjaus kiinteistöarviointitapaan ja Keskuskauppakamarin hyväksymään kiinteistöarvioitsijaan. Vakiintunut ja oikea muoto on kiinteistönarvioitsija.

Lisäksi 2 momenttia on muutettu niin, että liikkeeseenlaskijan on säännöllisesti seurattava ja tarkistettava vakuuksien arvo Finanssivalvonnan antamien määräysten mukaisesti. Näin säännös vastaa pykälän yksityiskohtaisia perusteluja.

17 §. Maksuvalmiutta koskevat vaatimukset.

Pykälän 2 momenttiin on lisätty säännös, jonka mukaan kiinnitysluottopankki saa vaihtoehtoisesti laskea vakuuksien varoista kertyvät korot väliluoton korkosuoritusten perusteella ennen kiinnitysluottopankin tai väliluoton velallisen asettamista konkurssiin tai selvitystilaan. Ennen konkurssiin tai selvitystilaan asettamista kiinnitysluottopankki on oikeutettu vain väliluotosta kertyvään kassavirtaan, joten tällöin vertailu voidaan tehdä väliluoton kassavirtojen perusteella.

19 §. Tilinpäätös ja osavuosikatsaus.

Pykälän 1 momentissa on tehty kiinteistöarvioitsijaan vastaavanlainen kielellinen korjaus kuin 14 §:ssä.

20 §. Joukkolainarekisteri.

Väliluotot on poistettu 2 momentin 6 kohdasta, koska ne eivät ole lainan vakuuksia.

Momenttiin on lisätty uusi 8 kohta, jonka mukaan joukkolainarekisteriin on kuitenkin merkittävä väliluottoja koskevat tiedot.

24 §. Ulosmittausta, turvaamistointa ja kuittausta koskeva kielto.

Kuittauskiellon soveltamisalan selventämiseksi 2 momenttiin on lisätty viittaus liikkeeseenlaskijan konkurssiin ja selvitystilaan. Lisäksi säännökseen on lisätty kuittauskielto väliluottoa vastaan. Väliluotto ei ole katetun joukkolainan vakuutena, mutta väliluottoa koskeva kuittauskielto on tarpeellinen väliluottomenettelyn toimivuuden varmistamiseksi.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

kiinnitysluottopankkitoiminnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1—4 §

(Kuten HE)

2 luku

Kiinnitysluottopankki

5—7 §

(Kuten HE)

8 §

Väliluotto

Kiinnitysluottopankki saa myöntää talletuspankille tai luottoyhteisölle luottoa seuraavin ehdoin (väliluotto):

(1 kohta kuten HE)

2) kiinnitysluottopankilla tai sen konkurssipesällä on oikeus saada joukkolainarekisteriin merkitystä väliluoton perusteella vakuutena olevasta kiinteistövakuudellisesta luotosta tai julkisyhteisöluotosta maksu luovuttamalla luotto tai perimällä luotto sen ehtojen mukaisesti katetun joukkolainan eräännyttyä tai kiinnitysluottopankin selvitystilaan tai konkurssiin asettamisen jälkeen;

(3 kohta kuten HE)

4) kiinnitysluottopankilla on oikeus käyttää väliluottoon perustuvia suorituksia yksinomaan katetuista joukkolainoista aiheutuvien velvoitteiden maksuun (poist.) väliluoton velallisen vakuudeksi merkityn kiinteistövakuudellisen luoton tai julkisyhteisöluoton maksusta tai luovutuksesta aiheutuvaa takautumissaatavaa vastaan kunnes kaikki siihen kohdistuvat katetut joukkolainat on täysin maksettu; ja

5) väliluoton perusteella vakuudeksi joukkolainarekisteriin merkitty kiinteistövakuudellinen luotto ja julkisyhteisöluotto voidaan poistaa rekisteristä ja vapauttaa väliluoton velalliselle ainoastaan samassa suhteessa kuin väliluoton pääomaa on lyhennetty.

Kiinnitysluottopankki ei saa ilman Finanssivalvonnan lupaa luovuttaa eikä pantata väliluottoa, eikä sitä saa ulosmitata kiinnitysluottopankin velasta eikä siihen kohdistaa turvaamistointa. Kiellon vastainen luovutus tai panttaus on tehoton. (Uusi)

9 §

(Kuten HE)

3 luku

Kiinnitysluottopankkitoiminta

10 ja 11 §

(Kuten HE)

4 luku

Vakuudet

12 §

Katetun joukkolainan vakuudet

(1 mom. kuten HE)

Liikkeeseenlaskija ja väliluoton velallinen eivät saa ilman Finanssivalvonnan lupaa luovuttaa eivätkä pantata katettujen joukkolainojen vakuuksina olevia kiinteistövakuudellisia luottoja ja julkisyhteisöluottoja. Kiellon vastainen luovutus tai panttaus on tehoton. Luottoasiakirjaan tai tietojärjestelmään, jossa kiinteistövakuudellisia luottoja ja julkisyhteisöluottoja hallinnoidaan, on tehtävä merkintä siitä, että luotto on annettu katetun joukkolainan vakuudeksi.

(3 mom. kuten HE)

13 §

Vakuuden valuutta

Katetun joukkolainan 20 §:ssä tarkoitettuun joukkolainarekisteriin merkityn vakuuden on oltava saman valuutan määräinen kuin katettu joukkolaina. Tätä pykälää sovellettaessa otetaan huomioon myös katettujen joukkolainojen ja niiden vakuutena olevien varojen suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset.

14 §

Kiinteistövakuudellista luottoa ja sen vakuutta koskevat vaatimukset

Katetun joukkolainan vakuudeksi otettava kiinteistövakuudellinen luotto ei saa ylittää vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistön käypää arvoa. Käypä arvo on arvioitava hyvän kiinteistönarviointitavan mukaisesti noudattaen Finanssivalvonnan luottolaitoksen vakavaraisuuden hallinnasta ja luottoriskin hallinnasta antamia määräyksiä. Liikekiinteistöluottojen ja yli kolmen miljoonan euron suuruisten asuntoluottojen vakuutena olevista osakkeista ja kiinteistöistä on hankittava kiinteistörahastolaissa (1173/1997) tarkoitettu riippumattoman ja ulkopuolisen Keskuskauppakamarin hyväksymän kiinteistönarvioitsijan lausunto.

Liikkeeseenlaskijan on säännöllisesti seurattava ja tarkistettava vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistöjen arvo (poist.) Finanssivalvonnan luottolaitoksien vakavaraisuusvaatimuksista ja luottoriskien hallinnasta antamien määräysten mukaisesti.

(3 mom. kuten HE)

15 ja 16 §

(Kuten HE)

17 §

Maksuvalmiutta koskevat vaatimukset

(1 mom. kuten HE)

Liikkeeseenlaskijan on lisäksi huolehdittava siitä, että vakuuksien kokonaismäärään laskettavista varoista minkä tahansa 12 peräkkäisen kalenterikuukauden jakson aikana kertyvien korkojen yhteenlaskettu määrä riittää kattamaan samana aikana katettujen joukkolainojen haltijoille maksettavien korkojen ja johdannaissopimusten vastapuolille maksettavien maksujen yhteenlasketun määrän. Edellä tässä momentissa säädetty koskee myös katettujen joukkolainojen ja niiden vakuutena olevien varojen suojaamiseksi tehtyjä johdannaissopimuksia. Ennen kiinnitysluottopankin tai väliluoton velallisen asettamista konkurssiin tai selvitystilaan kiinnitysluottopankki saa vaihtoehtoisesti laskea vakuuksien varoista kertyvät korot väliluoton velallisen antamien vakuuksien osalta väliluoton korkosuoritusten perusteella.

(3 mom. kuten HE)

18 §

(Kuten HE)

19 §

Tilinpäätös ja osavuosikatsaus

Liikkeeseenlaskijan tilinpäätöksestä on käytävä ilmi, sen lisäksi mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvussa säädetään, myönnettyjen kiinteistövakuudellisten luottojen, väliluottojen ja julkisyhteisöluottojen määrä sekä liikkeessä olevien katettujen joukkolainojen määrä sekä kiinteistövakuudellisten luottojen vakuuksien ja väliluottojen arvostamisperusteet. Jos liikkeeseenlaskija on velvollinen käyttämään 14 §:ssä tarkoitettua kiinteistönarvioitsijaa, tilinpäätöksestä on lisäksi käytävä ilmi käytetyt kiinteistönarvioitsijat.

(2 mom. kuten HE)

5 luku

Joukkolainarekisteri

20 §

Joukkolainarekisteri

(1 mom. kuten HE)

Rekisteriin on merkittävä jokaisesta liikkeeseen lasketusta katetusta joukkolainasta:

(1—5 kohta kuten HE)

6) lainan vakuutena olevien kiinteistövakuudellisten luottojen (poist.) ja julkisyhteisöluottojen yhteenlaskettu nimellisarvo sekä jäljellä oleva pääoma; jos luottojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo on alempi kuin nimellisarvo, on lisäksi ilmoitettava kirjanpitoarvo;

7) lainan vakuutena olevan täytevakuuden antaja, laji, nimellisarvo tai rahamäärä ja voimassaoloaika sekä velkasitoumuksen velallisen tai talletuksen vastaanottaneen luottolaitoksen nimi;

8) lainaan liittyvät väliluotot, väliluottojen nimellisarvot ja jäljellä olevat pääomat. (Uusi)

(3—5 mom. kuten HE)

21—23 §

(Kuten HE)

6 luku

Pakkotäytäntö

24 §

Ulosmittausta, turvaamistointa ja kuittausta koskeva kielto

(1 mom. kuten HE)

Velkoja ei liikkeeseenlaskijan selvitystilassa tai konkurssissa saa kuitata saatavaansa katetun joukkolainan vakuudeksi joukkolainarekisteriin merkittyä kiinteistövakuudellista luottoa tai julkisyhteisöluottoa vastaan siltä osin kuin tämä on katetun joukkolainan haltijoiden 25 §:n mukaisen maksuetuoikeuden piirissä eikä väliluottoa vastaan, jollei tässä laissa muuta säädetä.

25—30 §

(Kuten HE)

7 luku

Vahingonkorvaus- ja rangaistussäännökset

31 ja 32 §

(Kuten HE)

8 luku

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

33 ja 34 §

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jouko Skinnari /sd
  • vpj. Antti Rantakangas /kesk
  • jäs. Hannu Hoskonen /kesk
  • Anne Kalmari /kesk
  • Matti Kangas /vas
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Miapetra Kumpula-Natri /sd
  • Jouko Laxell /kok
  • Eero Lehti /kok
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Oras Tynkkynen /vihr
  • Markku Uusipaavalniemi /kesk
  • Ulla-Maj Wideroos /r
  • vjäs. Sampsa Kataja /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eelis Roikonen

VASTALAUSE

Perustelut

Hallituksen perusteluissa keskeinen syy lakimuutokseen on kotimaisten pankkien kilpailukyky kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Perusteluissa todetaan myös lakimuutoksen helpottavan luottokannan kasvattamista (esim. vuonna 2008 Tanskassa vakuudellisia joukkovelkakirjoja 373 mrd. euroa, Suomessa 6 mrd. euroa). Tämä tavoite on kyseenalainen, jollei peräti epätoivottava. Lisäksi lain voimaantulo mahdollistaisi pankeille kiinteistön vakuusarvon kasvattamisen jälleenrahoitusta hakiessa. Kiinteistöjen arvon oletettavasti pudotessa lähiaikoina tämä kehitys ei ole suotava, vaan pankkien vakavaraisuuden varmentaminen omaan pääomaan verrattavan lisärahoituksen hankkimisella tulisi olla ensisijaista. Edellä mainittujen lisäksi hallituksen tavoite on luoda houkutteleva sijoituskohde mm. eläkeyhtiöille ja kotitalouksille vakuudellisten joukkovelkakirjojen muodossa. Allekirjoittaneet pitävät nykytilanteessa kyseisten instrumenttien luomista varsin riskialttiina toimenpiteenä. Luottokuplan puhkeamista voidaan mahdollisesti pitkittää Suomen kansalaisten rahoitus- ja eläkevarallisuutta pankkisektoriin sitomalla, mutta positiiviset vaikutukset ovat huomattavasti negatiivisia pienemmät Suomen valtiota ja kansalaisia ajatellen.

Kansainväliset rahoitusmarkkinat, jotka ovat perustuneet yksityisomistuksessa olevaan pankkitoimintaan, ovat jo osoittaneet haavoittuvuutensa viimeisen parin vuoden aikana. Toimintahäiriöidensä lisäksi rahoitusmarkkinat ovat osoittaneet ekonomistiensa toimesta olevansa kyvyttömiä tai haluttomia ilmoittamaan tulevista rahoituskriiseistä.

Hallituksen ja ekonomistien analyysi euroalueen taloudesta on ollut ja on edelleenkin täysin virheellinen. Euroalueen talouskasvu on perustunut velkaantumiseen, ei kilpailukyvyn ja tuottavuuden paranemiseen. Suurimman vaikutuksen on aikaansaanut yksityisen sektorin velkaantuminen Euroopan valtioissa. Kaikki velkakuplat puhkeavat aikanaan. Yhdysvaltain kupla tuli tiensä päähän vuoden 2006 tietämillä, euroalueen vuoden 2008 lopussa. Suomen oma velkakupla on vasta puhkeamassa, koska sitä on erittäin rajun julkisen velkaantumisen avulla pitkitetty ja pahennettu. Taloudellista tilannettamme ei ole syytä edelleen pahentaa velkakuplan pitkittämisellä Suomen kansalaisten varallisuutta kansainväliseen pankkisektoriin upottamalla.

Valtio toisensa perään ajautuu talouden umpikujaan EU:n alueella jo parin vuoden sisällä, ellei EU:n sisällä oteta rahanluomisen valtaa pois yksityisiltä pankeilta ja anneta niille, joille se tosiasiallisesti täytyy kuulua eli valtioille. Tosiasiallisesti valtioiden verotusoikeus on poistettu asteittain pääomien, työvoiman, tavaroiden ja sähkön vapaan liikkumisen myötä, joten valtioilla ei ole mahdollisuutta selvitä massiivisista veloistaan itsenäisyyttään ja kansallisomaisuuttaan myymättä.

Suomen luottokuplan pitkittäminen ja talouskriisin pahentaminen innovatiivisia rahoitusinstrumentteja lisäämällä ei ole kansallinen etu ja siksi lakiesitys tulee hylätä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ei hyväksy hallituksen esitystä kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta.

Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2010

  • Markku Uusipaavalniemi /kesk
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Matti Kangas /vas

​​​​