Yleisperustelut
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään
1. lakiehdotukseen tehdyin teknisluontoisin muutoksin ja että laki-
ja toimenpidealoitteet hylätään.
Kulutusluottojen tarjonnan sääntelyllä pyritään
vähentämään erityisesti pikaluottojen
tarjonnassa esiintyneitä ongelmia. Luottojen vaivaton saatavuus
ympäri vuorokauden johtaa usein harkitsemattomaan velkaantumiseen
ja velkojen kasaantumiseen. Ylivelkaantuminen aiheuttaa sosiaalisia
ongelmia ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Talous- ja velkaneuvonta
on ylityöllistetty, tuomioiden määrä on
lisääntynyt ja perintään päätyvien
saatavien määrä kasvaa.
Pikaluototuksen kehityksestä ja maksuhäiriöistä
Kuluttajaviraston keräämien tietojen mukaan
pikavippejä tarjotaan 74 markkinointinimellä. Joillakin
pikavippiyrityksillä on käytössään useita
markkinointinimiä. Voimassa olevan lainsäädännön
mukaan pikavippiyrityksiä ei rekisteröidä,
joten Kuluttajavirastolla ei ole yritysten lukumäärästä täysin
kattavaa tietoa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 uusia pikaluottoja myönnettiin
188 miljoonaa euroa, yhteensä yli miljoona kappaletta.
Keskimääräinen pikavippi oli vuoden loppupuolella
204 euroa, kun se vuoden alussa oli 159 euroa. Vipin takaisinmaksuaika
oli 28 päivää, ja kulut olivat keskimäärin
23 prosenttia lainapääomasta. Pikavippialan 50
yrityksen luottokanta oli vuoden lopussa yhteensä 28 miljoonaa
euroa.
Tilastokeskuksella oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä 56
tilastoitua pikavippiyritystä, joka oli neljä enemmän
kuin edellisellä neljänneksellä. Vuoden
2009 toisen neljänneksen aikana uusia pikaluottoja myönnettiin
kotitalouksille vajaat 58 miljoonaa euroa, yhteensä yli 290 000
kappaletta. Euromääräinen volyymi kasvoi
edelliseen neljännekseen verrattuna vajaan prosentin ja
kappalemääräinen volyymi neljä prosenttia.
Keskimääräinen pikavippi oli vuoden 2009
toisella neljänneksellä suuruudeltaan hieman edellistä neljännestä pienempi,
198 euroa. Pikavippien takaisinmaksuaika oli keskimäärin
29 päivää. Pikavipinottajat maksoivat
ottamistaan lainoista yhteensä runsaat 15 miljoonaa euroa
erilaisia kuluja. Kulut olivat siten keskimäärin
27 prosenttia myönnetystä lainapääomasta.
Luottotietorekisteriä ylläpitävän
Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan yksityishenkilöiden taloudelliset
ongelmat näkyvät selvästi vuoden 2009
tammi—kesäkuun maksuhäiriömerkintöjen
määrässä. Yksityishenkilöille
tulleiden uusien merkintöjen määrä oli
reilut 330 000 kappaletta, nousua 17 prosenttia. Maksuhäiriöitä oli kesäkuun
lopussa 300 000 henkilöllä, noin 7 prosentilla
yli 18-vuotiaista suomalaisista. Häiriöt kasaantuvat
usein samoille henkilöille, keskimäärin
noin 6 merkintää/henkilö.
Kulutusluotoista aiheutuneet yksipuoliset tuomiot ovat lisääntyneet
lähes 12 prosentilla, noin 24 000 kappaleella.
Kulutusluottoihin sisältyvistä pikavipeistä johtuneiden
yksipuolisten tuomioiden määrä on kasvanut
tänä vuonna noin 11 000:lla. Nämä maksuhäiriöt
painottuvat edelleen nuorille 18—24-vuotiaille (n. 36 %), vaikka
heidän osuutensa on hieman pienentynyt. Uusien kulutusluottohäiriöiden
määrä on kaksinkertaistunut vuodesta
2008.
Todellinen vuosikorko
Talousvaliokunta pitää myönteisenä,
että pikaluottoja ja lyhytaikaisia hyödykesidonnaisia luottoja
markkinoitaessa on ilmoitettava todellinen vuosikorko. Todellinen
vuosikorko saadaan laskemalla luoton korko ja muut luoton johdosta perittävät
maksut vuosikorkona luoton määrälle lyhennykset
huomioon ottaen. Todellisen vuosikoron ilmoittamisvelvollisuus antaa
kuluttajalle mahdollisuuden vertailla erilaisia luottoja keskenään
asiallisiin tietoihin perustuen. Valiokunta toteaa, että laki
ei estä vastaisuudessakaan luotonantajaa ilmoittamasta
luoton kustannuksia myös euromääräisesti.
Tunnistaminen
Lakiehdotuksen mukaan luotonantajan on todennettava luottoa
hakevan henkilöllisyys huolellisesti ennen kulutusluottosopimuksen
tekemistä. Jos henkilöllisyys todennetaan sähköisesti,
todentamisessa on käytettävä laissa säädetyt
vaatimukset täyttävää tunnistusmenetelmää.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että väärinkäytösten
estämiseksi henkilöllisyys todennetaan luotettavasti.
Suomen Pienlainayhdistyksen talousvaliokunnalle antaman tiedon mukaan tunnistamisvirheitä
tapahtuu
yksi 5 000 myönnettyä lainaa kohti. Kun
esimerkiksi vuonna 2008 pikaluottoja myönnettiin noin miljoona kappaletta,
tunnistamisvirheitä tapahtuu noin 200 kertaa vuodessa.
Vaikka henkilöllisyyden todentamisessa tapahtuneet virheet
ovat luotonantajan vastuulla, väärinkäytöksistä aiheutuu kuitenkin
tarpeetonta haittaa ja harmia niille, joiden nimiin luotto on otettu.
Varojen suorittaminen kuluttajalle
Lakiehdotuksen mukaan, jos kulutusluottoa haetaan ja se myönnetään
kello 23:n ja 7:n välisenä aikana, varat saa suorittaa
kuluttajalle vasta kello 7:n jälkeen. Säännöksen
soveltuminen edellyttää, että sekä kulutusluoton
hakeminen että sen myöntäminen tapahtuvat
samana yönä tuona aikana. Sääntely
ei estä luotollista asiointia esimerkiksi verkkokaupassa
taikka luottokortin tililuoton käyttöä.
Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä asianmukaisena.
Maksurajoituksella hillitään harkitsematonta velanottoa.
Kuluttajavirastosta annetun tiedon mukaan viraston tiedossa ei ole tällä hetkellä
yhtään
pikavippiyritystä, joka mainostaisi rahojen maksamisesta
tilille heti tai maksaisi rahoja yöaikaan, kun virasto
oli jo puuttunut sopimattomaksi katsomaansa mainontaan ja rahojen
maksamiseen yöaikaan.
Viivästyskoron määrä
Talousvaliokunta pitää asianmukaisena korkolakiin
ehdotettua täydennystä, jolla rajataan lain mukaan
määräytyvää viivästyskorkoa
korkeamman, kulutusluottosopimukseen perustuvan koron perimistä. Sopimukseen perustuvaa
korkeampaa
viivästyskorkoa on maksettava saman perusteen mukaan kuin
ennen eräpäivää enintään
180 vuorokauden ajan velan erääntymisestä kokonaisuudessaan
taikka ennen tuon ajan päättymistä annettavaan tuomioistuimen
tuomion antamiseen.
Lakisääteistä viivästyskorkoa
korkeamman koron maksamisen rajaamisella pyritään
ehkäisemään kulutusluotoista aiheutuvia
velkaantumisongelmia, kun lyhytaikaiseksi tarkoitetun luoton kustannukset
kasvavat ja kasaantuvat voimakkaasti velan erääntymisen
jälkeen. Rajoitus koskee tilanteita, joissa velallisen
sitoumus liittyy kulutusluottoon taikka sellaiseen sopimukseen,
jonka perusteella velallinen hankkii itselleen tai perheenjäsenelleen
asunnon joko ostamalla tai vuokraamalla. Kuten lakivaliokuntakin
toteaa, korkeat viivästyskorot eivät ole olleet
ongelma pikaluotoissa, kun pikaluottoihin tyypillisesti liittyviä käsittely-
ja toimituskuluja ei voida muuntaa juoksukoroksi, kun luoton maksu
viivästyy.
Valvonta
Kulutusluottosäännösten noudattamista
valvovat kuluttaja-asiamies, Kuluttajavirasto ja sen alaisina aluehallintoviranomaisina
lääninhallitukset. Finanssivalvonta toimii valvojana
silloin, kun kulutusluoton antaja on luottolaitos. Lain mukaan Kuluttajaviraston
tehtävänä on turvata kuluttajien taloudellista
ja oikeudellista asemaa sekä edistää ja
toteuttaa kuluttajavalistusta ja -kasvatusta.
Lakivaliokunnan lausunto
Lakivaliokunta kannattaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten
hyväksymistä. Lakivaliokunta toteaa, että pikaluottojen
tarjonnassa esiintyneisiin epäkohtiin on välttämätöntä puuttua
lainsäädäntöteitse. Nyt esitetyt
lainsäädäntömuutokset eivät
kuitenkaan ole riittäviä, vaan pikaluottoihin
liittyvien ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös
muita lainsäädäntömuutoksia.
Kulutusluottolainsäädännön
kokonaisuudistus
Talousvaliokunta toteaa, että oikeusministeriössä on
vireillä kulutusluottolainsäädännön
kokonaisuudistus. Uudistuksen valmistelemista varten asetetun työryhmän
määräaika päättyy 30.10.2009.
Uuden kulutusluottodirektiivin täytäntöönpanon
ohella valmisteilla ovat säännökset,
joilla kulutusluottojen tarjoaminen elinkeinotoimintana edellyttää rekisteröintiä.
Valiokunnalle annetun tiedon mukaan tavoitteena on, että hallituksen
esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2010.
Talousvaliokunta korostaa, että valmisteltavalla lainsäädännöllä on
pyrittävä varmistamaan luotonantajien luotettavuus
ja ammattitaitoisuus sekä turvaamaan viranomaisten mahdollisuudet
nykyistä tehokkaammin valvoa pikaluottoyrityksiä ja muita kulutusluottojen tarjoajia.
Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy
lausuman kuluttajansuojalain uudistuksesta (Valiokunnan lausumaehdotus).