Perustelut

Talousvaliokunta ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hyväksytään ja lakialoitteet hylätään.

Myönnetyistä tuista

Kauppa- ja teollisuusministeriö ja TE-keskukset myönsivät nykyisen lain mukaista yrityskohtaista investointitukea, kehittämistukea sekä tukea maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin vuonna 2005 yhteensä 113,7 miljoonaa euroa. Rahoitus koostui valtion rahoituksesta ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta. Myönnetystä tuesta mikroyritykset saivat 22 prosenttia, pienet yritykset 44 prosenttia, keskisuuret yritykset 24 prosenttia ja suuret yritykset 10 prosenttia. Tämän lisäksi rahoitusta myönnettiin yritysten toimintaympäristön parantamiseen 11,3 miljoonaa euroa, eli yritysrahoitus kokonaisuudessaan vuonna 2005 oli 125 miljoonaa euroa, 2 415 myönteistä rahoituspäätöstä. Hylkäyspäätöksiä tehtiin 925. Tuella saatiin aikaan uusia ja uudistettuja työpaikkoja yhteensä 11 572.

Nykyisen yritystoiminnan tukemisesta annetun lain voimassa ollessa vuosina 2001—2005 yritystukia on myönnetty yhteensä runsaat 526 miljoonaa euroa, siitä teollisille yrityksille lähes 80 prosenttia ja palveluyrityksille hieman yli 20 prosenttia. Samana ajanjaksona tehtiin 68 tuen takaisinperintäpäätöstä määrältään yhteensä 1,07 miljoonaa euroa.

Nykyisen tukijärjestelmän toimivuudesta

Yritystukijärjestelmän vaikuttavuudesta ja toiminnasta Jyväskylän yliopistossa teetetyn tutkimuksen mukaan yritystuilla on merkittävää vaikutusta yritystoimintaan. Tyytyväisiä oltiin tukiviranomaisten yhteistyökykyyn ja palveluun. Kritiikkiä esitettiin tukien kriteereistä, tuen sisällöstä saatavasta informaatiosta, hakemusten käsittelyajoista ja jälkikäteen tapahtuvasta maksatuksesta. Tukien haitalliset kilpailuvaikutukset jäivät kokonaisuutta ajatellen melko vähäisiksi. Tutkimuksen mukaan nykyinen järjestelmä ei riittävästi painota aloittaviin ja kasvuyrityksiin kohdistettavia erityistoimenpiteitä.

Uudesta tukijärjestelmästä

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että uuden lain valmistelussa on käytetty hyväksi tutkimuksessa saatuja tuloksia ja muuta palautetta, joiden perusteella uudesta tukijärjestelmästä on pyritty saamaan nykyistä toimivampi. Valiokunnan saaman arvion mukaan näin tulee tapahtumaankin, kun uusi laki selkeyttää, tehostaa ja yksinkertaistaa yritystoiminnan kehittämistä ja edistämistä. Lailla pyritään edistämään myös tasapainoista alueellista kehitystä. Rahoitushakemusten käsittelyaikoja on pyrittävä lyhentämään ja TE-keskusten ratkaisukäytäntöä yhtenäistämään. Palvelua on kehitettävä lähtökohtana asiakkaan tarpeet, ja päätökset tulisi tehdä lähellä asiakasta, jolloin tukiperusteet pystytään tunnistamaan ja vaikuttavuus arvioimaan paremmin.

Uuden lain mukaan pienten ja keskisuurten yritysten tulee käyttää investointiavustuksen kohteena olevaa omaisuutta kolme vuotta ja muiden avustuksen saajien viisi vuotta avustuksen viimeisen erän maksamisesta. Aikamäärät perustuvat EU:n alueellisia valtiontukia koskeviin suuntaviivoihin 2007—2013 ja Euroopan aluekehitys-, sosiaali- ja koheesiorahastoja koskevaan asetukseen. Erityisestä syystä käyttöajaksi voidaan määrätä enintään kymmenen vuotta.

Avustus tai sen osa on perittävä takaisin, jos avustuksen saaja on edellä mainitun määräajan kuluessa lopettanut avustuksen kohteena olevan toimintansa tai supistanut sitä olennaisesti taikka asetettu konkurssiin. Takaisinperinnästä voidaan osittain tai kokonaan luopua, jos takaisinperintä olisi avustuksen saajan kannalta kohtuutonta.

Talousvaliokunnan mielestä eräänä takaisinperinnästä luopumisperusteena voidaan pitää sitä, että yritystoiminnan lopettamiseen tai supistamiseen on ollut yrittäjästä itsestään riippumaton syy, esimerkiksi yrittäjän sairastuminen.

Laissa säädetään myös oikeussuojakeinoista. Muutoksenhakuoikeutta laajennetaan siten, että muutosta voidaan hakea muihinkin avustuspäätöksiin kuin avustuksen takaisinperintäpäätökseen. Lain nojalla tehtyyn päätökseen voidaan hakea oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta, kauppa- ja teollisuusministeriöltä tai TE-keskukselta. Päätösten laillisuus voidaan oikaisuvaatimusmenettelyn jälkeen saattaa vielä hallintotuomioistuimen tutkittavaksi valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kauppa- ja teollisuusministeriö ja TE-keskukset käsittelevät niille tehdyt oikaisuvaatimukset nopeasti, jotta vaatimuksen tekijä voi harkita jatkotoimenpiteitä. Oikeussuojan tarve korostunee erityisesti silloin, kun avustuksen maksaminen on määrätty keskeytettäväksi tai lopetettavaksi tai avustus on määrätty perittäväksi takaisin.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmä

Talousvaliokunta toteaa vielä, että sen käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä (HE 249/2006 vp). Tämän lain tarkoituksena olisi säännellä yritysasiakkaiden tietojen käsittelyä kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämässä tietojärjestelmässä. Esityksen tarkoituksena on uuden tietojärjestelmän avulla parantaa valtionhallinnon ja lakiehdotuksessa mainittujen muiden organisaatioiden yhteistoimintaa yrityksille suunnatuissa avustus-, rahoitus-, kehittämis- ja neuvontapalveluissa ja siten parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.

Lakialoitteet

Molemmissa lakialoitteissa ehdotetaan muutettavaksi nykyisen yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 8 §:ää. Koska mainittu laki ehdotetaan kumottavaksi ja korvattavaksi uudella lailla, jossa säädetään avustuksen myöntämisestä kunnille tai sellaisille kiinteistöyhtiölle, joissa kunta on omistajana, talousvaliokunta ehdottaa, että lakialoitteet hylätään.