Yleisperustelut

Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään jäljempänä mainituin muutoksin. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että sähkön saatavuus turvataan poikkeusoloissa. Ehdotettu järjestelmä parantaa Suomen voimajärjestelmän toimitusvarmuutta.

Olemassa olevan sähköntuotantokapasiteetin säilyttäminen lyhyessä käyttövalmiudessa on huippukulutustilanteiden hallinnan kannalta oleellisen tärkeää, koska sähkön tuontimahdollisuudet ovat rajalliset ja tuontiin sisältyy riskejä. Tuotannon riittämättömyys johtaa pahimmillaan kulutuksen katkaisemiseen joiksikin ajanjaksoiksi.

Suomessa toteutunut kulutushuippu tammikuussa 2006 oli 14 800 MW. Suomen oma sähköntuotantokapasiteetti huippukulutuskautena on noin 13 650 MW. Vesivoimatuotantoa jouduttiin rajoittamaan jokien jääongelmien vuoksi, ja osa lauhdevoimakapasiteetista oli pitkäaikaisessa seisokissa. Tuolloin huipputilanteesta selvittiin ilman kulutusrajoituksia. Kaikki lyhyellä varoitusajalla käynnistettävissä olevat voimalaitokset olivat käynnissä, ja kulutuksen kattamiseksi sähköä tuotiin huomattavasti Ruotsista ja Venäjältä. Sähköä tuotiin lähes 20 prosenttia koko maan kulutuksesta huolimatta siitä, että Venäjän kantaverkkoyhtiö rajoitti sähkön vientiä Venäjältä Suomeen 8 tunnin ajan 400 MW ja 73 tunnin ajan 350 MW. Lisäksi Ruotsin kantaverkko-organisaatio rajoitti sähkönsiirtoa Ruotsista Suomeen. Molemmat maat rajoittivat sähkön vientiä Suomeen turvatakseen oman sähköntarpeensa.

Suomen sähkönkulutus on kasvanut viime vuosina noin kaksi prosenttia vuodessa lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin oli pitkäkestoinen paperiteollisuuden seisokki. Kulutuksen on arvioitu kasvavan suunnilleen samalla tasolla toistaiseksi, ja se merkitsee myös vuosittaisen huippukulutuksen kasvua. Tulevan talven kulutushuipuksi on arvioitu 15 000 MW ja talven 2008/2009 huipuksi 15 500 MW.

Sähkön tuotantokapasiteetti ei ole lähivuosina merkittävästi kasvamassa. Sähköntuonti Virosta alkaa lähiaikoina 350 MW:n teholla, joka osaltaan helpottaa tulevan talven kulutuksen ja tuotannon välisen tasapainon ylläpitoa.

Suomea lukuun ottamatta muut yhteismarkkina-alueeseen kuuluvat Pohjoismaat ovat säätäneet kansallisia järjestelmiä huipputehon varmistamiseksi. Suomeen luodaan nyt edellytykset sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavan 500—800 MW:n suuruisen tehoreservin ylläpitämiselle ja vähennetään riskiä joutua rajoittamaan sähkönkulutusta. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan vaatimukset täyttäviä yksiköitä arvioidaan olevan viisi kappaletta. Tehoreservijärjestelyn ajatuksena on, että järjestelmävastaava kantaverkkoyhtiö Fingrid maksaa vaatimukset täyttävien lauhdevoimayksiköiden haltijoille korvauksen joulu—helmikuussa 12 tunnin ja muulloin yhden kuukauden pituisen käyttövalmiuden ylläpidosta laadittavan käyttösopimuksen mukaisesti.

Laissa tarkoitettu voimalaitos käynnistetään markkinoille tehtyjen myyntitarjousten toteutuessa tai Fingridin erikseen sitä pyytäessä. Tavoitteena on, että järjestely häiritsee mahdollisimman vähän normaalisti toimivia sähkömarkkinoita.

Lauhdevoimalaitosten käyttövalmiuden ylläpidosta aiheutuneet kustannukset Fingrid kerää sähkömarkkinaosapuolilta kantaverkon ja rajajohtojen käyttäjiltä siirtomaksuissa. Tehoreservistä maksettava korvaus ei saa ylittää velvoitteista tuottajalle aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.

Säädettävä tehoreservijärjestely on voimassa helmikuun loppuun 2011. Hallituksen esityksen mukaan tämän jälkeen lauhdesähkön tarpeen uskotaan yleisesti vähentyvän uuden ydinvoimalaitosyksikön valmistumisen myötä.

Arvioiden mukaan sähkön kulutus jatkaa kasvuaan, ja kotimaista tuotantokapasiteettia ei ole tulossa lähivuosina merkittävästi lisää ennen uuden ydinvoimalaitosyksikön valmistumista. Kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin niukkuus kulutukseen nähden ja kulutuksen jatkuva kasvu johtavat siihen, että Suomi on entistä riippuvaisempi tuontisähköstä. Talvella 2006 huippukulutuskautena koettiin, että sähkön vientiä Venäjältä ja Ruotsista Suomeen rajoitettiin näiden maiden oman sähkönkulutustarpeen kattamiseksi. Suomessa huippukulutustilanteesta tuolloin selvittiin ilman kulutusrajoituksia. Vastaavanlaisten olosuhteiden toistuessa lisääntyy todennäköisyys, että sähkönkäyttöä Suomessa joudutaan rajoittamaan, jollei sähköntarpeen kattamiseksi kaikissa olosuhteissa ryhdytä välittömiin toimenpiteisiin. Näissä toimenpiteissä myös Pohjoismaiden välinen yhteistyö ja EU:n toimenpiteet ovat tärkeitä. Talousvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy tästä lausuman (Valiokunnan lausumaehdotus).