Yleisperustelut
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään
jäljempänä mainituin muutoksin.
Direktiivi on niin sanottu vähimmäisdirektiivi.
Jäsenvaltiot voivat säätää direktiiviä tehokkaamman
kuluttajansuojan. Hallituksen esityksen lähtökohtana
on ollut, ettei voimassa olevaa lakisääteistä kuluttajansuojan
tasoa heikennetä. Kuluttajansuojalain säännökset
ovat ostajan hyväksi pakottavia. Talousvaliokunta pitää lähtökohtaa
oikeana, koska kuluttaja on usein elinkeinonharjoittajan vastapuolena
heikommassa asemassa.
Lakiin ehdotetut muutokset, joilla on käytännön
merkitystä, ovat lähinnä kuuden kuukauden virheoletussääntö,
virheilmoitus, kaupan purun edellytykset ja takuusta annettavat
tiedot.
Merkittävin poikkeus direktiivin vähimmäistasosta
koskee myyjän vastuuaikaa tavaran virheestä. Direktiivin
mukaan myyjän katsotaan olevan kuluttajalle vastuussa tavaran
virheestä, jos se ilmenee kahden vuoden kuluessa tavaran luovutuksesta.
Suomen lainsäädännössä ei
ole ollut ajallista rajoitusta, eikä sitä ehdoteta
hallituksen esityksessäkään. Myyjän
virhevastuuseen sovelletaan yleistä kymmenen vuoden vanhentumisaikaa. Piilevä valmistusvirhe
voi muun muassa kestokulutustavarassa ilmetä myöhemmin
kuin kahden vuoden kuluessa tavaran luovutuksesta, joten valiokunta
pitää perusteltuna noudattaa edelleen voimassa
olevassa laissa omaksuttua periaatetta. Valiokunnan saaman tiedon
mukaan useimmissa EU-maissa direktiivin täytäntöönpano
on valmisteluvaiheessa. Niissä aikaraja vaihtelee kahden
ja kymmenen vuoden välillä.
Valiokunnassa on tullut esille vastakkaisia näkemyksiä kuluttajansuojan
erityissääntelyn tarpeellisuudesta seura- ja harrastuseläinkaupassa.
Elävien eläinten kauppaan on perinteisesti sovellettu
irtaimen kaupan oikeussääntöjä,
ja se on ollut myös kansainvälinen käytäntö.
Myös direktiivi koskee eläinten kauppaa kuluttajille.
Sovellettaviksi tulevat kuluttajansuojalain tai kauppalain säännökset
tapauksesta riippuen. Irtaimen kaupan kohteet voivat olla hyvin
erilaisia, joten säännökset ovat yleissäännöksiä.
Myyjän virhevastuuta arvioidaan lähtökohtana
osapuolten välinen sopimus.
Valiokunnan mielestä oikeusministeriön tulisi
koota asiantuntijatyöryhmä selvittämään
harrastus- ja seuraeläinkaupan erityispiirteitä ja mahdollista
erityissääntelyä.
Yksityiskohtaiset
perustelut
5 luku.
Valiokunta on lisännyt 16 §:n edelle voimassa
olevan lain mukaisen väliotsikon Virheen seuraamukset.
18 §.
Pykälän säännökset
koskevat virheen oikaisua. Voimassa olevan lain mukaan ostajalla on
oikeus vaatia virheen korjaamista tai virheetöntä tavaraa.
Myyjä ei kuitenkaan ole velvollinen oikaisemaan virhettä,
jos siitä aiheutuisi hänelle kohtuuttomia kustannuksia
tai kohtuutonta haittaa.
Hallituksen esityksen mukaan ostajalla olisi oikeus valintansa
mukaan vaatia, että myyjä korjaa virheen
tai toimittaa virheettömän tavaran. Myyjällä ei
ole velvollisuutta virheen oikaisuun, jos siihen on este, jota hän
ei voi voittaa, tai siitä aiheutuisi hänelle kohtuuttomia
kustannuksia. Tätä arvioitaessa tulee erityisesti
ottaa huomioon virheen merkitys ja tavaran arvo, jos se olisi sopimuksen
mukainen, sekä se, voidaanko oikaisu suorittaa muulla tavalla
aiheuttamatta ostajalle huomattavaa haittaa.
Direktiivin johdanto-osan 10 kohdassa todetaan, että jos
tavara on virheellinen, kuluttajalla olisi oltava oikeus saada tavara
saatetuksi sopimuksenmukaiseksi vastikkeetta joko valintansa mukaan
korjaamalla tai vaihtamalla tai, jos tällaista oikaisua
ei suoriteta, saada hinnanalennusta tai purkaa kauppa.
Johdanto-osan 11 kohdan mukaan kuluttaja voi ensi sijassa vaatia
myyjää korjaamaan tai vaihtamaan tavaran, paitsi
jos tällainen oikaisu olisi mahdoton tai epäsuhtainen.
Oikaisu voi olla epäsuhtainen, jos siitä muuhun
oikaisutapaan verrattuna aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia.
Kun tavara on virheellinen, direktiivin 12 kohdan mukaan myyjä voi
aina tarjota kuluttajalle sovintoon pääsemiseksi
jotain käytettävissä olevaa oikaisutapaa.
Kuluttaja päättää ehdotuksen
hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Direktiivin johdanto-osa on suositusluonteinen.
Direktiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaan virheen johdosta kuluttajalla
on oikeus saada tavara saatetuksi sopimuksen mukaiseksi vastikkeetta
korjaamalla tai vaihtamalla tavara 3 kohdan mukaisesti taikka saada
asianmukainen hinnanalennus tai purkaa sopimus artiklassa säädetyin ehdoin.
Mainitun artiklan 3 kohdan mukaan ensi sijassa kuluttaja voi
vaatia myyjää vastikkeetta korjaamaan tai vaihtamaan
tavaran, jollei tämä ole mahdotonta tai epäsuhtaista.
Oikaisua pidetään epäsuhtaisena, jos
siitä aiheutuu myyjälle kustannuksia, jotka vaihtoehtoiseen
oikaisutapaan verrattuna ovat kohtuuttomia ottaen huomioon tavaran
arvo, jos se olisi sopimuksenmukainen, virheen merkitys ja voitaisiinko
asia oikaista vaihtoehtoisella tavalla aiheuttamatta kuluttajalle
huomattavaa haittaa.
Valiokunta on poistanut säännöksestä ilmaisun valintansa
mukaan. Ostajan valintaoikeuden korostaminen laissa saattaisi
johtaa kohtuuttomiin ja perusteettomiin vaihtovaatimuksiin etenkin
sellaisissa tapauksissa, joissa tavaran arvon ja virheen välinen
epäsuhta on suuri. Säännös ehdotetussa
muodossaan saattaisi myös lisätä myyjien
ja ostajien välisiä erimielisyyksiä ja johtaa
pitkäaikaisiin valitusprosesseihin. Valiokunnan käsityksen
mukaan useimmissa tapauksissa, lähinnä massatuotteissa,
on sekä myyjän että ostajan kannalta
edullisempaa vaihtaa virheellinen tuote virheettömään
kuin korjata se. Tällainen oikaisu voidaan toteuttaa nopeasti
ja siten, ettei siitä aiheudu ostajalle kustannuksia.
Valiokunta korostaa, että tekemällään
muutoksella se ei ole tarkoittanut heikentää kuluttajan
asemaa. Muutoksella halutaan välttää tilanteita,
jotka saattaisivat johtaa kohtuuttomuuksiin tai jopa valintamahdollisuuden
perusteettomaan hyväksikäyttöön.
31 §.
Valiokunta on tehnyt säännökseen
kielellisiä selvennyksiä. Niillä ei muuteta
säännöksen asiallista sisältöä.
