TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2010 vp

TaVM 19/2010 vp - K 3/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomus vuodelta 2009

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 9 päivänä huhtikuuta 2010 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomuksen vuodelta 2009 (K 3/2010 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

yliasiamies Mikko Kosonen, ohjelmajohtaja Antti Kivelä, ohjelmajohtaja Juha Kostiainen, ohjelmajohtaja Jukka Noponen ja rahoitus- ja talousjohtaja Magnus Sjöblom, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

toimialajohtaja Pia Harju-Autti, Tekes — teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

tutkimusprofessori Niilo Saranummi, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT

kaupunginjohtaja Tapani Mattila, Nokian kaupunki

terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen, Espoon kaupunki

sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio, Suomen Kuntaliitto

johtaja Tarmo Lemola, Advansis Oy

johtaja Kaisa Lähteenmäki-Smith, Net Effect Oy

toimitusjohtaja Mikko Wirén, Pihlajalinna Oy

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

SITRAN TOIMINTA VUONNA 2009

Sitra uudisti toimintavuoden aikana strategiaansa asettamalla toimintansa päämääriksi kansalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen ja Suomen nousemisen kestävän yhteiskunnan kansainväliseksi esikuvaksi. Tarkoituksena on keskittyä jatkossa ennen kaikkea sellaisiin kansallisen tason systeemisiin muutoksiin, joiden onnistunut läpivienti vahvistaa Suomen asemaa yhtenä maailman edistyksellisimmistä hyvinvointiyhteiskunnista. Myös Sitran keinovalikoima laajeni toimintavuoden aikana. Ohjelmatoiminnan ohella toimintamuotoina ovat kokeiluhankkeet, kehitysohjelmat ja ns. tiedustelutoiminta, kuten ennakointi, selvitykset ja seminaarit. Näiden, osin uusien toimintatapojen avulla pyritään entisestään tehostamaan systeemisten muutosten eteenpäinvientiä.

Varsinainen ohjelmatoiminta käsitti toimintavuonna seuraavat hankkeet: Energiaohjelma (2008—2012), Koneteollisuuden kasvuohjelma (2008—2011) ja Kuntaohjelma (2009—2013). Vuonna 2009 on valmisteltu kahden uuden ohjelman käynnistämistä. Nämä ovat Maamerkit-ohjelma (2010—2013/14) ja Julkishallinnon johtamisohjelma (2010—2013). Päätökseen saatiin vuonna 2004 alkanut Terveydenhuollon ohjelma.

Sitra rahoittaa toimintansa pääosin oman peruspääomansa, mutta myös operatiivisen rahoitustoiminnan tuoton turvin. Talouden yleisestä laskusuhdanteesta huolimatta Sitran panostukset toimintaa tukeviin hankkeisiin nousivat hieman (+8 %) vuoden 2008 tasoon verrattuna, ja panostusten arvioidaan kasvavan edelleen merkittävästi vuoden 2010 aikana. Sitra pyrkii jatkossa lisäämään sijoitustoimintansa volyymiä ja vaikuttavuutta vahvistamalla liiketoiminnan kehitystä erityisesti ohjelmien alkuvaiheessa. Sitran peruspääoman markkina-arvo oli vuoden 2009 lopussa 679,3 miljoonaa euroa. Peruspääoman markkina-arvo on vaihdellut voimakkaasti osakemarkkinoilla tapahtuneiden heilahdusten johdosta. Sijoitusomaisuus tuotti toimintavuonna +14,6 %, kun tuotto edellisenä vuonna oli -19,8 %. Rahastosijoitusten osuus nousi 90 %:iin (vuonna 2008 osuus oli 20 %). Vuoden 2009 lopussa peruspääomasta oli sijoitettu osakkeisiin 41 %, korkoinstrumentteihin 52 % ja muihin kohteisiin 7 %. Tilikauden tulos kääntyi edellisen vuoden alijäämän (-101,2 milj. euroa) jälkeen positiiviseksi ylijäämän ollessa noin 6,6 miljoonaa euroa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Innovaatiojärjestelmän evaluointi

Suomen innovaatiojärjestelmästä tehtiin vuonna 2009 laaja kansainvälinen arviointi [Evaluation of the Finnish National Innovation System, 28.10.2009] , jossa sivuttiin myös Sitran toimintaa. Havaintona oli, että Sitra on rakenneuudistusten katalysaattori- ja kokeilutoiminnallaan pyrkinyt vähentämään suomalaisen innovaatiojärjestelmän ongelmia. Sitran toiminta ja rooli on kuitenkin viime vuosina koettu vähemmän keskeisiksi, mikä saattaa osaltaan johtua Sitran viime vuosien toiminnan liiallisesta hajanaisuudesta tai puutteellisesta tiedotuksesta. Arviointipaneelin näkemyksenä kuitenkin oli, että Sitra tuo suomalaiseen järjestelmään vaihtoehtoisia ajatus- ja toimintamalleja sekä monipuolistaa rahoituskanavia. Sitralla on edelleen tärkeä rooli rakenneuudistuksen välineiden ja uusien toimintamallien kehittämisessä. Talousvaliokunta toteaa, että sen saama selvitys tukee evaluoinnin havaintoja. Sitran kaltaiselle ketterälle muutosvaikuttajalle ja riskinottajalle on tarvetta kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Joiltakin osin Sitran käytännön toimintatavat kaipaavat kuitenkin kehittämistä.

Sitran toiminta

Sitran strategisena päämääränä on kansalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja Suomen nouseminen kestävän yhteiskunnan kansainväliseksi esikuvaksi. Edellä mainittu tavoite ja toisena keskeisenä tavoitteena oleva systeemisten muutosten mahdollistaminen kattavat laajan kirjon yhteiskunnan eri toimintoja. Noin 6 vuotta käynnissä ollut ohjelmatoiminta muodostaa Sitran toiminnan ytimen. Se koostuu nykyisellään toisistaan suhteellisen erillisistä ja runsaasti erityisosaamista edellyttävistä hankkeista. Uuden strategiansa mukaisesti Sitra pyrkii jatkossa tiivistämään ohjelmien keskinäistä yhteistyötä. Lisäksi on tehostettu ennakointitoimintaa sekä lisätty lyhytkestoisempia kehitysohjelmia ja kokeiluhankkeita.

Sitra on saanut kiitosta kyvystään visioida ja irtautua vanhoista ajattelutavoista. Sitä on pidetty myös tehokkaana verkostoijana. Toisaalta on todettu, että Sitran hankkeiden tavoitteet ovat korkealla, mutta hyödynnettävät tulokset ovat jääneet osin vähäisiksi. Talousvaliokunta toteaa, että jo Sitran ohjelmatoimintaa aloitettaessa oli tiedossa, että Sitran roolina on kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja, visioida uusia ja käynnistää uudistushankkeita, kerätä toimiva verkosto sekä löytää hankkeelle jatkaja ja päätökseensaattaja. Saadun selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, ettei jatkajia ole riittävässä määrin löytynyt. Hankkeiden visioinnin ja toteutuksen rajapinnan kehittäminen edellyttää mitä ilmeisimmin jatkotyöstämistä. Toisaalta valiokunta haluaa painottaa, että Sitran toimintaan liittyy olennaisesti kyky ottaa riskejä. Tämä tarkoittaa, ettei kaikkien hankkeiden voi olettaa johtavan suuriin läpimurtoihin. Toisaalta, mitä suuremmat ovat taloudelliset ja ajalliset panostukset, sitä suuremmat ovat myös odotukset näin saavutettavista tuloksista.

Esimerkiksi päättynyt Terveydenhuollon ohjelma osoitti, ettei Sitralta puutu riskinottokykyä ja halua tarttua rakenteellista uudistamista edellyttäviin hankkeisiin. On kuitenkin tarkoin analysoitava, antaako ohjelmapohjainen lähestymistapa nykyisellään riittävän instrumentin käsitellä pitkäkestoisia, toteutukseltaan hankalia ja aikaa vieviä uudistuksia. Terveydenhuollon ohjelma pureutui erittäin laajaan ongelmakokonaisuuteen, josta Sitran suhteellisen lyhytkestoisen ohjelman osuus saattoi kattaa vain yksittäisen osa-alueen. Oikeiden keinojen löytäminen ja yksittäisten uudistusten nivominen kokonaisuudistukseen edellyttävät kuitenkin koko problematiikan hallintaa. Tämä puolestaan edellyttää tiivistä yhteistyötä kokonaishankkeen toteuttajien kanssa. Tämän yhteistyön toimivien muotojen kehittäminen edellyttää lisäpanostusta kaikilta osapuolilta. Valiokunta painottaa, ettei yhteistyön tarve kohdistu vain hankkeiden aloituksen koordinointiin, vaan myös operatiivinen toiminta edellyttää aktiivisuutta kaikilta osapuolilta.

Sitran evaluointi

Sitran toiminnasta on aiemmin tehty yksittäisiä ohjelmakohtaisia arviointeja. Ne voivat kuitenkin muodostaa vain osan arviointitarpeesta. Parhaillaan onkin käynnistymässä Sitran hanketoiminnan kokonaisarviointi, jonka kuluessa on tarkoitus arvioida, tekeekö Sitra oikeita asioita ja tekeekö se niitä oikein. Evaluoinnin kohteena on Sitran viimeisen 10 vuoden aikainen toiminta. Arviointi valmistuu keväällä 2011. Talousvaliokunta toteaa, että evaluoinnilta edellytetään läpinäkyvyyttä ja riippumattomuutta. Arvioinnin tulee antaa pohjaa Sitran tulevan toiminnan suuntaamiselle ja tehokkaimpien toimintatapojen käyttöönotolle ottaen huomioon innovaatiojärjestelmämme muut toimijat. Edellä jo esille tuodun lisäksi on aiheellista analysoida, miten Sitran think tank -tyyppinen toiminta yhdistetään konkreettisiin hankkeisiin siten, että tulokset ovat mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä. Samoin on tarpeen arvioida, edellyttävätkö runsaasti ulkopuolista erityisosaamista vaativat hankkeet muutoksia Sitran organisaatioon. Valiokunta pitää tärkeänä, että evaluoinnin tulokset julkaistaan ja niiden pohjalta käydään avoin keskustelu eri sidosryhmien kanssa. Varsinaisten johtopäätösten tekeminen kuuluu Sitran hallintoelimille.

Lopuksi

Sitra on joutunut vuosien mittaan uudistumaan useaan kertaan olosuhteiden muuttuessa. Lainoja ja tukia myöntäneestä rahastosta on muotoutunut aktiivinen visioija ja muutoshankkeiden käynnistäjä. Sitran itsenäinen rooli antaa tähän erinomaisen mahdollisuuden. Talousvaliokunta katsoo, että vain avoimen vuorovaikutuksen kautta Sitra voi löytää paikkansa sellaisena muutosagenttina, jota rakennemuutoksen keskellä oleva Suomi 2000-luvulla tarvitsee.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton,

että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta, mutta eduskunta korostaa, että Sitran tulee ottaa toiminnassaan edellä todettu huomioon.

Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jouko Skinnari /sd
  • vpj. Mauri Salo /kesk
  • jäs. Hannu Hoskonen /kesk
  • Anne Kalmari /kesk
  • Matti Kangas /vas
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Jouko Laxell /kok (osittain)
  • Eero Lehti /kok
  • Päivi Lipponen /sd
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Petteri Orpo /kok
  • Markku Uusipaavalniemi /kesk
  • Ulla-Maj Wideroos /r

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Tuula  Kulovesi