Yleisperustelut

Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään valiokunnan niihin tekemin muutoksin.

Sijoitusrahastotoiminta Suomessa on varsin nuori sijoitusmuoto. Ensimmäinen sijoitusrahastolaki annettiin 1987. Sijoitusrahastosijoittamisen suosio on Suomessa voimakkaasti kasvanut etenkin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Rahastopääoma Suomeen rekisteröidyissä sijoitusrahastoissa oli vuoden 1995 lopussa noin 874 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2003 lopussa oli lähes 22 100 miljoonaa euroa. Vuoden 2003 lopussa sijoitusrahastopääomasta oli lyhyen koron rahastoissa 35 prosenttia, osakerahastoissa 33 prosenttia, pitkän koron rahastoissa 15 prosenttia, yhdistelmärahastoissa 13 prosenttia ja loput 4 prosenttia vipurahastoissa.

Lakiin nyt tehtävillä muutoksilla pyritään parantamaan suomalaisen sijoitusrahastotoiminnan kansainvälistä kilpailukykyä. Rahastoyhtiön toimialaa laajennetaan siten, että rahastoyhtiö voi sille nykyisin sallitun sijoitusrahastotoiminnan ja siihen olennaisesti liittyvän toiminnan lisäksi harjoittaa sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitettua omaisuudenhoitoa, sijoituskohteita koskevaa sijoitus- ja rahoitusneuvontaa sekä sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuuksien säilytys- ja hoitopalveluja. Rahastoyhtiön toimialan laajentamisen odotetaan lisäävän sijoittajien valinnanmahdollisuuksia ja kilpailua sijoituspalvelujen tarjonnassa sekä alentavan kustannuksia.

Yksinkertaistetulla rahastoesitteellä parannetaan sijoittajien tiedonsaantia sijoitustoiminnan tavoitteista, riskeistä ja kuluista ja siten helpotetaan sijoittajien sijoituspäätösten harkintaa. Asetuksella annetaan lakia tarkemmat vaatimukset rahastoesitteiden ja yksinkertaistettujen rahastoesitteiden sisällöstä ja tietojen esittämistavasta.

Arvo-osuusjärjestelmää ja siihen liittyvää hallintarekisteröintiä säännellään arvo-osuustileistä annetussa laissa. Laissa säädetään muun muassa arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista arvo-osuustileistä ja niille tehtyjen merkintöjen oikeusvaikutuksista sekä tilejä pitävien korvausvastuusta. Myös sijoitusrahasto-osuuksien liittäminen arvo-osuusjärjestelmään on mahdollista, mutta suuriin kustannuksiin vedoten toistaiseksi vain yksi suomalainen rahastoyhtiö on siirtänyt rahasto-osuuksia arvo-osuusmuotoisiksi. Muut rahastoyhtiöt jatkavat omien rahasto-osuusrekisteriensä ylläpitoa.

Arvo-osuusjärjestelmässä ulkomaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omistamat rahasto-osuudet voidaan hallintarekisteröidä. Rahastoyhtiöiden ylläpitämissä osuusrekistereissä arvo-osuusjärjestelmän kaltainen hallintarekisteröinti ei ole mahdollista.

Kilpailu sijoitusrahastotoiminnassa tulee uuden sääntelyn vuoksi tiukkenemaan, kun Suomeen voidaan markkinoida yhden toimiluvan periaatteella Euroopan talousalueen valtioista monia sellaisia rahastotyyppejä, jotka tähän asti ovat olleet suomalaisten rahastoyhtiöiden kansallisina niin sanottuina erikoissijoitusrahastoina hallinnoimia rahastoja. Hallintarekisteröinti on sallittua muun muassa Ruotsissa ja eräissä muissa EU-maissa.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että suomalaisilla rahastoyhtiöillä on lainsäädännöllisesti tasavertaiset mahdollisuudet menestyä kilpailussa kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla ja että suomalainen rahastosijoittaminen voi tapahtua luotettavasti myös silloin, kun toiminta johtaa valtiolliset rajat ylittäviin rahasto-osuuksien omistusketjuihin. Tämän vuoksi talousvaliokunta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan hallituksen tulee selvittää sääntely, jolla arvopapereiden välilliseen säilytykseen arvo-osuusjärjestelmän ulkopuolella liittyvät oikeudelliset kysymykset ratkaistaan eri osapuolten kannalta luotettavasti (Valiokunnan lausumaehdotus).