Perustelut
Talletussuoja ja Talletussuojarahasto
Taletussuojasta säädetään
luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvussa. Ulkomaisten pankkien Suomessa
olevia sivukonttoreita koskevat säännökset
sisältyvät ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen
toiminnasta Suomessa annettuun lakiin.
Laeissa säädetty talletussuojajärjestelmä perustuu
talletusten vakuusjärjestelmistä annettuun direktiiviin.
Direktiivin mukaan tallettajan samassa pankissa olevat talletukset
on suojattava vähintään 20 000 euron
määrään asti. Rajaa sovelletaan
saman tallettajan samaan luottolaitokseen tekemiin talletuksiin.
Luottolaitoksen toisessa jäsenvaltiossa olevan sivukonttorin
talletussuojan taso ja muu sääntely määräytyy
luottolaitoksen kotivaltion lainsäädännön
mukaan. Jos sivukonttorin sijaintivaltion talletussuoja on korkeampi
kuin kotivaltion suoja, sivukonttorilla on oikeus saada isäntävaltion
järjestelmästä suojien välinen
erotus lisäsuojana. Lisäsuojasta vastaa sivukonttorin
isäntävaltion talletussuojajärjestelmä.
Tallettajien saamisten turvaamiseksi talletuspankkien on kuuluttava
Suomessa talletussuojarahastoon. Talletussuojarahastossa on 92 jäsentä.
Jäsenenä on yksi ulkomaisen pankin sivuliike,
islantilaisen Kaupthing Bank h.f:n Suomen sivuliike. OP-Pohjola-ryhmä,
jonka keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset vastaavat
toistensa veloista ja sitoumuksista, on kokonaisuutena yksi jäsen.
Rahoitustarkastuksesta saadun tiedon mukaan Suomessa on yhteensä 338
talletuspankkia. European Banking Federation’in vuonna 2006
julkaiseman tiedon mukaan sen 27 jäsenmaassa oli yhteensä 7
169 talletuspankkia, joista 5 469 oli euroalueella.
Talletuspankin ja talletussuojarahaston jäsenenä olevan
ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevan sivuliikkeen on vuosittain
maksettava talletussuojarahastolle talettajien saamisten turvaamiseksi
kannatusmaksu. Kannatusmaksun määrä perustuu
pankin vakavaraisuuteen, ja sen suuruus määräytyy
luottolaitoslaissa säädetyn prosenttiperusteen
mukaan.
Talletussuojarahasto peri vuonna 2007 jäseniltään
kannatusmaksuina noin 43,4 miljoonaa euroa. Rahaston sijoitettujen
varojen markkina-arvo oli vuoden 2007 lopussa noin 473,6 miljoonaa
euroa. Vuoden 2007 lopussa suojattujen talletusten määrä oli
noin 41 miljardia euroa, joten rahaston varat olivat noin 1,15 prosenttia
suojatuista talletuksista.
Lain mukaan Talletussuojarahaston varat on sijoitettava luotettavalla,
tehokkaalla ja rahaston maksuvalmiuden turvaavalla tavalla riskit hajauttaen.
Sijoituksista saatava tuotto on lisättävä rahaston
pääomaan. Talletussuojarahaston toimintakertomuksen
2007 mukaan varat olivat kertomusvuoden lopussa sijoitettuina Suomen
ja muiden EU-valtioiden vastuulla oleviin sitoumuksiin (54 %),
suomalaisten kuntien vastuulla oleviin sitoumuksiin (13 %),
euromääräiseen korkorahastoon (9 %),
Talletussuojarahastoon kuulumattomien luottolaitosten sitoumuksiin (12 %)
ja muiden yhteisöjen sitoumuksiin (9 %). Loput
varat, noin 16,3 miljoonaa euroa, olivat Talletussuojarahastolla
käteisenä.
Syyskuun lopussa 2008 Talletussuojarahaston varat olivat noin
523 miljoonaa euroa. Suojattujen talletusten määrä vuoden
2007 lopun tilanteen mukaan uudella 50 000 euron suojan tasolla
oli noin 52,5 miljardia euroa. Näin ollen rahaston varojen
ja vastuiden suhde uuden talletussuojatason mukaan alenee noin 1
prosenttiin.
Jos talletuspankki ei ole maksanut talletuspankissa tilillä olevia
tallettajan erääntyneitä riidattomia
saatavia, tallettaja voi ilmoittaa asiasta Rahoitustarkastukselle.
Rahoitustarkastuksen on 21 päivän kuluessa ilmoituksesta
tai asiasta muutoin tiedon saatuaan päätettävä,
onko talletussuojarahaston maksettava tallettajien saamiset. Maksuvelvollisuuden
määräämisen edellytyksenä on,
että saamisen maksamatta jääminen on
johtunut pankin maksu- tai muista taloudellisista vaikeuksista eivätkä vaikeudet
Rahoitustarkastuksen arvion mukaan ole tilapäisiä.
Talletussuojarahaston on maksettava tallettajille saamiset kolmen
kuukauden kuluessa Rahoitustarkastuksen päätöksestä.
Talletussuojarahaston varoista korvataan talletuspankin tilillä olevat
ja tilille vielä kirjautumattomat maksujenvälityksessä olevat
tallettajan samassa pankissa olevat saamiset voimassa olevan lain
mukaan enintään 25 000 euron määrään
asti. Talletuspankkeja, jotka vastaavat kokonaan tai osittain toistensa
sitoumuksista tai velvoitteista, pidetään yhtenä talletuspankkina. Käytännössä lakisääteinen
yhteisvastuu koskee OP-Pohjola-ryhmän talletuspankkeja.
Muissa Euroopan talousalueen valtioissa on vastaavanlainen telletusten
vakuusjärjestelmistä annettuun direktiiviin perustuva
henkilö- ja luottolaitoskohtainen talletussuojajärjestelmä.
Tallettajan saaminen maksetaan täysimääräisesti,
jos tallettaja on osoittanut luotettavasti, että saaminen
perustuu varoihin, jotka tallettaja on saanut omassa käytössä olleen
asuntonsa myynnistä ja että varat käytetään
uuden, tallettajan omaan käyttöön tulevan
asunnon hankkimiseen. Tämä koskee varoja, jotka
on talletettu taletuspankin tilille enintään kuusi
kuukautta ennen Rahoitustarkastuksen maksuvelvollisuuspäätöstä.
Tämä poikkeaa muissa ETA-valtioissa noudatettavasta
käytännöstä.
Ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivuliike voi hakea
Talletussuojarahaston jäsenyyttä täydentääkseen
kotivaltionsa mukaista talletussuojaa, jos sen kotivaltion suojaa
ei voida pitää yhtä kattavana kuin suomalainen
suoja. Talletusssuojarahasto voi pyydettyään Suomen Pankin
ja Rahoitustarkastuksen lausunnon hylätä jäsenhakemuksen,
jos ulkomaisen luottolaitoksen kotivaltion suojaa on pidettävä riittävänä.
Talletussuojarahaston harkintavalta jäsenhakemuksen hylkäämiseen
on käytännössä hyvin rajoitettu.
Rahaston on otettava huomioon tasavertaiset kilpailuedellytykset
kaikkien toimijoiden kesken sekä suomalaisten tallettajien
tasavertainen kohtelu.
Talletussuojarahasto voi ottaa toimintaansa varten lainaa, jos
sen omat varat eivät riitä korvausten maksamiseen.
Talletussuojarahaston sääntöihin on otettava
määräys talletussuojarahastoon kuuluvien
talletuspankkien valvollisuudesta myöntää lainaa
talletussuojarahastolle rahaston velvoitteiden täyttämiseksi.
Lain mukaan talletuspankkien velvollisuus myöntää talletussuojarahastolle
lainaa jakautuu talletuspankkien kesken samassa suhteessa kuin niiden korvattavat
talletukset ovat kaikkien talletussuojarahastoon kuuluvien talletuspankkien
korvattavien talletusten yhteenlasketusta määrästä.
Voimassa olevan lainsäädännön
mukaan Suomen valtio ei osallistu Talletussuojarahaston rahoittamiseen
eikä valtion varoja käytetä talletusten
korvaamiseen. Valtion kytkeminen talletussuojajärjestelmään
edellyttää kaikissa tapauksissa eduskunnan päätöstä.
Talletussuoja eräissä muissa EU-maissa
Ennen syksyllä 2008 alkaneita talletussuojan yksipuolisia
korotuksia talletussuoja oli direktiivin mukainen minimi 20 000
euroa kolmessatoista EU-valtiossa. Korkein talletussuoja oli Italiassa
103 291 euroa. Isossa-Britanniassa talletussuojan enimmäismäärä oli
31 700 puntaa (noin 45 000 euroa) ja Ranskassa 70 000 euroa. Saksassa
lakiin perustuva suoja oli 20 000 euroa, mutta pankkiryhmillä on
omat järjestelmänsä, joista on periaatteessa
mahdollisuus saada jopa täysi suoja.
Irlannin hallitus ilmoitti syyskyyn lopussa 2008, että Irlannnin
valtio takaa irlantilaisten pankkien talletukset täysimääräisesti.
Samalla talletussuoja päätettiin nostaa 20 000
eurosta 100 000 euroon. Talletussuojan korotus koskee myös
ulkomaisten pankkien sivuliikkeitä, mutta valtion takaus
ei niitä koske. Talousvaliokunnan saaman tiedon mukaan
lainsäädännön valmistelu on
Irlannissa vireillä.
Irlannin päätöksen ja finanssialan
kriisin syvenemisen seurauksena useat EU-maat nostivat talletussuojaa
omilla päätöksillään.
Ensimmäisenä Iso-Britannia nosti talletussuojan
ensin 35 000 puntaan (noin 50 000 euroon) ja uudelleen
nykyiseen 50 000 puntaan (noin 71 000 euroon).
Ison-Britannian järjestelmässä suoritetaan
nettoutus, jonka mukaan korvaus maksetaan vasta sitten, jos tallettajan
saamiset ylittävät hänen velkansa pankille.
Laissa säädetyn toimivallan nojalla talletussuojan
tasosta päättää rahoitusmarkkinoita
valvova viranomainen Financial Services Authority.
Ruotsin valtiopäiville on annettu hallituksen esitys
talletussuojan korottamisesta 250 000 kruunusta 500 000
kruunuun (noin 51 000 euroon). Korotettua talletussuojaa ehdotetaan
sovellettavaksi 8.10.2008 alkaen. Samalla ehdotetaan säädettäväksi
erillislaki, jolla Ruotsin hallitus takaa Ruotsissa toimivien ETA-valtioista
tulevien sivuliikkeiden tallettajille saman 500 000 kruunun
korvaustason Ruotsin talletussuojajärjestelmästä,
jos sivuliikkeen kotivaltion järjestelmä ei korvaa
ruotsalaiselle tallettajalle pankin kotivaltion suojan osuutta.
Tanskan kansankäräjät hyväksyi
lokakuussa 2008 taloudellisen vakauslain, jossa muun muassa säädetään,
että Tanskan valtio takaa täysimääräisesti
kaikki tanskalaisten pankkien ja Tanskassa toimivien ulkomaisten
pankkien sivuliikkeiden talletukset Tanskassa. Laki on voimassa
syyskuun loppuun 2010, ja sitä sovelletaan 5.10.2008 alkaen.
Alankomaissa talletussuoja on korotettu 20 000 eurosta
100 000 euroon. Tallettajan saamiset ja velat nettoutetaan
Ison-Britannian tapaan. Talletussuojajärjestelmästä vastaa
keskuspankki.
Saksassa ja Itävallassa on ilmoitettu, että talletukset
turvataan täysimääräisesti lokakuun alusta
2008 lukien, mutta toistaiseksi toteuttamistavasta ei ole tarkempaa
tietoa.
Talousvaliokunnassa on ollut juuri äskettäin lausunnolla
valtioneuvoston kirjelmä talletussuojadirektiivin muutosehdotuksesta
(U 56/2008 vp — TaVL 38/2008 vp). Ehdotuksen
mukaan direktiivin mukaista talletussuojan vähimmäistasoa
nostettaisiin vuoden 2008 loppuun mennessä 20 000 eurosta
50 000 euroon ja vuoden 2009 loppuun mennessä vähintään
100 000 euroon.
Valtioneuvosto sanoo, että se voi hyväksyä ehdotuksen
vähimmäiskorvaustason nostamisesta 50 000 euroon,
sillä se vastaa kansallisia toimenpiteitä, joihin
Suomessa on jo ryhdytty. Sen sijaan ehdotus vähimmäistason
kaksinkertaistamisesta on ongelmallinen ja puutteellisesti perusteltu.
Talousvaliokunta on todennut lausunnossaan, että talletussuojan
nostaminen vähintään 50 000 euroon on
perusteltua. Kilpailuneutraliteetin vuoksi olisi kuitenkin tullut
sopia enimmäis- eikä vähimmäistasosta.
Muilta osin valiokunta katsoo, että sääntelyn
muuttamista ja vaikutuksia tulee harkita ja arvioida huomattavasti komission
ehdotusta perusteellisemmin.
Talousvaliokunnan johtopäätökset
Talousvaliokunta toteaa, että toimiva, luotettava ja
vakaa rahoitusjärjestelmä on yhteiskunnan häiriöttömän
toiminnan välttämätön edellytys kaikilla
yhteiskunnan tasoilla. Valiokunta pitää perusteltuna,
että talletussuojan tasoa korotetaan Suomessa niin, että tallettajat
luottavat rahavarallisuutensa olevan turvassa talletuspankeissa
eikä tallettajien pidä siirtää talletuksiaan ulkomaisiin
pankkeihin hakeakseen parempaa suojaa. Talletussuojan on oltava
Suomessa samalla tasolla ulkomaisten, etenkin samoilla rahoitusmarkkinoilla
kilpailevien pohjoismaisten talletuspankkien kanssa, jotta suomalaiset
pankit ovat niiden kanssa tasavertaisessa kilpailuasemassa.
Talousvaliokunta korostaa, että Suomessa talletuksilla
on tärkeä merkitys lainojen rahoituksessa. Suomen
Pankin syyskuun 2008 ennakkotilaston mukaan Suomen rahalaitosten
kotitalouksille myöntämä lainakanta oli
noin 91,5 miljardia euroa ja kotitalouksien talletukset noin 72,3
miljardia euroa. Kotitalouksien talletukset kattoivat siis noin
78 prosenttia kotitalouksien lainoista.
EU:n komissio on julkistanut talletusten vakuusjärjestelmästä annetun
direktiivin muutosehdotuksen talletussuojan tason ja korvauksen maksuajan
osalta. Talousvaliokunta on suhtautunut ehdotukseen kriittisesti,
kuten edellä on todettu. Valiokunta pitää tärkeänä,
että EU:n jäsenvaltioissa noudatetaan samantasoista
talletussuojaa tasapuolisten kilpailuedellytysten vuoksi. Valiokunta
pitää tärkeänä, että Suomessa
reagoidaan nopeasti talletussuojajärjestelmien muutoksiin
kilpailijamaissa, kunnes EU:ssa päästään
sellaiseen harmonisointiin, että talletuksista ei kilpailla
merkittävästi parempaa suojaa hyväksi
käyttäen.
Suomen tulee olla myötävaikuttamassa EU:ssa
siihen, että valvontaviranomaisten yhteistoimintaa yli
rajojen tiivistetään ja tehostetaan riippumatta
siitä, harjoitetaanko luottolaitostoimintaa yhtiömuodossa
vai sivukonttoriverkostoa hyväksi käyttäen.
Isäntävaltion valvojalla tulee olla asianmukainen
tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus osallistua valvontaan yhteistyössä kotivaltion
valvojan kanssa.
Talousvaliokunta pyytää, että hallitus
antaa talousvaliokunnalle kansainvälisen vertailun talletusten
vakuusjärjestelmistä ja talletussuojan toteuttamistilanteesta.
Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy siitä lausuman (Valiokunnan
lausumaehdotus).