TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 26/2008 vp

TaVM 26/2008 vp - HE 208/2008 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 2008 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta (HE 208/2008 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

johtaja Risto Paaermaa, lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen ja teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen, työ- ja elinkeinoministeriö

neuvotteleva virkamies Juha Majanen, valtiovarainministeriö

ekonomisti Heli Simola, Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT

apulaisjohtaja Ari-Pekka Latti, Valtiokonttori

osastopäällikkö Kari Sartamo, Hämeen TE-keskus

osastopäällikkö Raimo Mäntyniemi, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus

johtaja Timo Kekkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

johtaja Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto

vienti- ja projektirahoituksen päällikkö Aila Aho, Nordea Pankki Suomi Oyj (edusti Finanssialan Keskusliittoa)

ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät

ennustepäällikkö Pasi Sorjonen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj

Merkitään saapuneeksi kirjalliset lausunnot:

  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • Palkansaajien tutkimuslaitos PT.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten vuosien 1997—2010 myöntämisvaltuus nostetaan 5 000 miljoonasta eurosta 6 000 miljoonaan euroon.

Lisäksi viennin rahoituksen likviditeetin turvaamiseksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön määräaikaisesti vuoden 2010 loppuun OECD-ehtoisten vientiluottojen jälleenrahoittamiseksi toimintamalli, jonka toteuttamiseksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä. Jälleenrahoitusmallissa korontasaussopimukset tehtäisiin Suomen Vientiluotto Oy:n päätöksinä. Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt luotto- ja rahoituslaitos toimisi vienti- ja alusluoton järjestäjänä ja luoton hallinnoijana.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta lukien.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Talousvaliokunta esittää, että lakiehdotus hyväksytään.

Esitys liittyy laajempaan vientiyritysten tukipakettiin, johon kuuluvat myös valtion vientitakuita koskevan lain (HE 209/2008 vp) ja valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (HE 210/2008 vp) muutosesitykset. Samanaikaisesti käsiteltävänä on myös yritysten kotimaantoiminnan rahoittamista koskeva esitys (HE 211/2008 vp). Kaikkien neljän esityksen tavoitteena on erilaisin valtion toimin helpottaa kansainvälisen finanssikriisin vaikeuttamaa yritysten rahoitustilannetta.

Kansainvälisen finanssikriisin myötä markkinoilta saatava rahoitus on kallistunut merkittävästi ja erityisesti pitkäaikaisen rahoituksen saanti on vaikeaa. Suuret ulkomaiset rahoittajat ovat poistuneet Suomen markkinoilta ja aiemmin suuryritysten rahoituslähteinä toimineet joukkovelkakirjamarkkinat ovat pysähdyksissä, minkä vuoksi myös suuret yritykset joutuvat hakemaan rahoitusta luottolaitoksilta. Tämä vaikeuttaa entisestään pk-yritysten rahoituksen saantia. Kun pankeilta saatu rahoitus muodosti vuonna 2007 noin 27 % yritysten kokonaisrahoituksesta, on vastaava osuus tällä hetkellä noin 70 %. Pankkien välisten nk. interbank-markkinoiden ollessa lähes pysähdyksissä on markkinaehtoisen ja kilpailukyisen pitkäaikaisen rahoituksen saanti tällä hetkellä erittäin vaikeaa.

Rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat lisänneet muihin rahoitusinstrumentteihin, kuten Finnvera Oyj:n hallinnoimiin, kohdistuvaa kysyntää. Kaikki edellä mainitut neljä esitystä pyrkivät osaltaan takaamaan suomalaisyritysten kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet rahoitusmarkkinoilla vallitsevassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Esitykset helpottavat yritysten likviditeettiongelmaa sekä suoraa rahoitusta lisäämällä että korontasaus- ja vientitakuuvaltuuksia nostamalla.

Esillä olevan ehdotuksen turvin voidaan korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuutta nostaa viidestä miljardista eurosta 6 miljardiin euroon. Myöntämisvaltuudesta on jo sidottuna 4,5 miljardia euroa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi nk. viennin jälleenrahoitusmalli. Sen mukaisesti Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, Suomen Vientiluotto Oy, voi jälleenrahoittaa valtion talousarviosta myönnetyllä luotolla tai Finnvera Oyj:n lukuun markkinoilta hankituilla varoilla Suomesta tapahtuvan vientikaupan pitkäaikaista luotonantoa. Jälleenrahoituksen myöntöedellytyksenä on, että hankkeelle on myönnetty vientitakuu. Näin voidaan taata, että hankkeen mahdolliset riskit tulevat asianmukaisesti huomioonotetuiksi. Jälleenrahoitusta on tarkoitus myöntää vain sellaisille hankkeille, joissa vienti kannattavuudeltaan ja vakavaraisuudeltaan kunnossa olevan ostajayrityksen kanssa estyisi sen vuoksi, ettei markkinoilta ole saatavissa muuta rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Esityksessä varaudutaan noin 1,2 miljardin euron jälleenrahoituksen mahdollistavan toiminnan käynnistämiseen. Tarkoituksena on, että talousarviossa varataan Suomen Vientiluoton lainoitukseen 500 miljoonaa euroa ja Finnveran toimin voidaan rahoitusmarkkinoilta hankkia varat yhteensä 700 miljoonan euron suuruiseen jälleenrahoitukseen.

Talousvaliokunta katsoo, että esitys on nykyisessä poikkeuksellisessa rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltu. Erilaiset rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen kohdistuneet valtioiden ja keskuspankkien toimet eivät ole vielä tuottaneet riittävää tulosta. Markkinahäiriö edellyttää valtion lisätoimia, jotta muutoin kilpailukykyisten yritysten toiminta ja tätä kautta työllisyys voidaan turvata. Talousvaliokunta toteaa, että vaikka viennin rahoitus kohdistuu erityisesti suurempiin vientihankkeisiin ja yrityksiin, voidaan valtion vientirahoituksen turvin välillisesti vaikuttaa myös vientiyrityksiä tukevaan alihankkijaverkostoon. Vaikutukset suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksiin ja tätä kautta työllisyyden ylläpitämiseen ulottuvat näin ollen suoranaista tukea saavaa laajempaan yrityskenttään. Esitetynkaltainen viennin jälleenrahoitusmalli on jo käytössä useammassa EU-maassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että jälleenrahoitusmalliin liittyvän rahoituksen ehtoja harkittaessa seurataan keskeisten kilpailijamaiden vastaaviin instrumentteihin liittyviä ehtoja.

Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että tilanne rahoitusmarkkinoilla muuttuu erittäin nopeasti. Asiantuntijakuulemisessa onkin esitetty huoli nyt esillä oleviin neljään hallituksen esitykseen (HE 208—211/2008 vp) liittyvien toimien riittävyydestä. Talousvaliokunta pitää näitä kannanottoja perusteltuina ja katsoo, että poikkeuksellinen markkinatilanne saattaa edellyttää nopeitakin valtion lisätoimia kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten takaamiseksi. Tähän liittyen valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jossa hallituksen edellytetään seuraavan tarkoin yritysten rahoitustilanteen kehittymistä ja antavan helmikuussa 2009 talousvaliokunnalle selvityksen tilanteesta sekä valmistelevan tarvittavat esitykset mahdollisesti havaittujen markkinapuutteiden korjaamiseksi. (Valiokunnan lausumaehdotus).

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin yritysten rahoitustilanteen kehittymistä ja antaa helmikuussa 2009 talousvaliokunnalle selvityksen tilanteesta sekä esitykset mahdollisesti tarvittavista lisätoimista.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jouko Skinnari /sd
  • vpj. Antti Rantakangas /kesk
  • jäs. Janina Andersson /vihr
  • Hannu Hoskonen /kesk
  • Anne Kalmari /kesk
  • Matti Kangas /vas
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Jouko Laxell /kok
  • Päivi Lipponen /sd
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Petteri Orpo /kok
  • Sirpa Paatero /sd
  • Antti Vuolanne /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi