Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 11 päivänä lokakuuta 2005 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi eläkesäätiölain, vakuutuskassalain ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta (HE 156/2005 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
finanssineuvos Urpo Hautala, valtiovarainministeriö
ylijohtaja Tarmo Pukkila, hallitussihteeri Pia Rinne ja ylitarkastaja Harri Isokorpi, sosiaali- ja terveysministeriö
tutkimuspäällikkö Arttu Juuti, Kilpailuvirasto
ylitarkastaja Teija Korpiaho, Vakuutusvalvontavirasto
asiantuntija Johan Åström, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
sosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija Kallinen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
henkilövakuutusjohtaja Timo Silvola, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry
toimitusjohtaja Jouko Bergius, Eläkesäätiöyhdistys - ESY
asiamies Helli Salminen, Nokia Oyj:n eläkesäätiö
Hallitus esittää eläkesäätiölakia, vakuutuskassalakia ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annettua lakia muutettaviksi siten, että näihin lakeihin tehdään ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetusta direktiivistä johtuvat välttämättömät muutokset. Tällaisia muutoksia ovat vakuutettujen etujen turvaamiseksi säädettävät tiedonantosäännökset, Vakuutusvalvontaviraston valvontavaltuuksia koskevat täsmennykset sekä säännökset, jotka koskevat rajat ylittävää toimintaa, omaisuudenhoitajia ja säilytysyhteisöjä, vastuuvelan ja eläkevastuun laskentaa sekä sijoitustoimintaa.
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään. Lakiehdotuksilla saatetaan voimaan ns. lisäeläkedirektiivin edellyttämät kiireellisimmät pakottavat minimivaatimukset. Direktiivi koskee vapaaehtoisia lisäeläkejärjestelyjä, joilla täydennetään lakisääteistä eläketurvaa.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan eläkesäätiöt ja -kassat voivat hoitamansa lakisääteisen työeläkevakuutuksen lisäksi myöntää vapaaehtoisia etuusperusteisia lisäeläkkeitä. Etuusperusteisissa järjestelyissä työnantaja vastaa työntekijöille, vakuutetuille, luvatuista lisäeläke-etuuksista. Työnantaja vastaa myös lisäeläke-etuuksien tasosta ja sijoitustoiminnan tuotosta aiheutuvista riskeistä ja muista riskeistä. Työnantaja on lisämaksuvelvollinen, jos varat eivät riitä vastuiden kattamiseen.
Suomessa maksuperusteista lisäeläketurvaa voidaan lain mukaan järjestää käytännössä vain suomalaisessa tai ulkomaisessa henkivakuutusyhtiössä. Maksuperusteisissa järjestelyissä lisäeläke-etuudet määräytyvät työntekijöiden ja työnantajan maksamien vakuutusmaksujen ja niille kertyneiden sijoitustuottojen perusteella. Työntekijöille, vakuutetuille, ei luvata etukäteen tiettyä lisäeläke-etuuksien tasoa, koska vakuutetut vastaavat sijoitustoiminnan riskeistä, eikä työnantaja ole missään tilanteessa lisämaksuvelvollinen eläkelaitokselle.
Lisäeläkedirektiivin mukaan eläkesäätiöt ja kassat voisivat myöntää myös maksuperusteista lisäeläketurvaa. Hallituksen esityksessä tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan esitetä suomalaisille eläkesäätiöille ja -kassoille. Talousvaliokunnan saamien arvioiden mukaan uudet perustettavat lisäeläkejärjestelyt tulevat käytännössä olemaan maksuperusteisia. Niin kauan kuin Suomen lainsäädännössä on maksuperusteisia lisäeläkejärjestelyjä koskevia rajoituksia, suomalainen työnantaja joutuisi järjestämään Suomessa työskenteleville työntekijöille vapaaehtoisen maksuperusteisen lisäeläketurvan toiseen ETA-valtioon perustetussa eläkerahastossa. Samalla myös eläkelaitosten valvonta suomalaisten työntekijöiden osalta siirtyisi Suomen ulkopuolelle. Rajoitukset tarjota vapaaehtoisia maksuperusteisia lisäeläkkeitä vaikuttavat haitallisesti myös vakuutus- ja eläkelaitosten väliseen kilpailuun.
Edellä olevan perusteella talousvaliokunta edellyttää, että hallitus pikaisesti valmistelee eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain korvaavan eläkerahastolainsäädännön kokonaisuudistuksen. Tässä yhteydessä tulee sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön suomalaisille eläkelaitoksille mahdollisuus myöntää myös vapaaehtoisia maksuperusteisia lisäeläkejärjestelyjä tasavertaisesti kilpaillen kotimaisten ja ulkomaisten vakuutus- ja eläkelaitosten kanssa. Talousvaliokunta edellyttää huolehdittavan myös siitä, että luvatut lisäeläke-etuudet turvataan myös liikkeenluovutusten ja muiden yritysjärjestelyjen yhteydessä. Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy eläkerahastolain kokonaisuudistuksesta lausuman (Valiokunnan lausumaehdotus).
Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina ja
että hyväksytään lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).
Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2006
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eelis Roikonen