TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 30/2010 vp

TaVM 30/2010 vp - HE 152/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta 2010 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (HE 152/2010 vp).

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta sekä ympäristövaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnot (PeVL 37/2010 vp, MmVL 21/2010 vp, YmVL 20/2010 vp), jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

teollisuusneuvos Petteri Kuuva ja hallitusneuvos Anja Liukko, työ- ja elinkeinoministeriö

budjettineuvos Petri Syrjänen ja neuvotteleva virkamies Seija Kivinen, valtiovarainministeriö

lakimies Anne Backman, Energiamarkkinavirasto

tutkija Juha Kiviluoma, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT

maaneuvos Viveka Eriksson ja eurooppaoikeuden päällikkö Michaela Slotte, Ahvenanmaan maakunnan hallitus / Ålands landskapsregering

Pekka Kärnä, Bio Force One Oy

hallituksen puheenjohtaja Jyrki Heilä, Biovakka Suomi Oy

liiketoiminnan suunnittelujohtaja Christer Paltschik, Gasum Oy

toimitusjohtaja Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy

toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi, PVO-Innopower Oy

elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, Akava ry

johtava asiantuntija Mikael Ohlström, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

asiantuntija Niina Honkasalo, Energiateollisuus ry

asiamies Ilpo Mattila, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom, Metsäteollisuus ry

ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry

toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto, FINBIO — Suomen Bioenergiayhdistys

toimitusjohtaja Markku Salo, Jätelaitosyhdistys ry

projektipäällikkö Ari Lampinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

toimitusjohtaja Hannu Kauppinen, Suomen Kaasuyhdistys ry

toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta ja projektipäällikkö Kari Perttilä, Suomen Sahat ry

toiminnanjohtaja Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

ilmastovastaava Venla Virkamäki, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

professori Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta.

Lailla tuettaisiin tuulivoimaan, biokaasuun ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Sähkön tuottaja osallistuisi sähkömarkkinoille ja saisi sähkön markkinahinnan tuottamansa sähkön myynnistä. Laissa säädetyn syöttötariffijärjestelmän mukaisesti sähkön tuottajalle, jonka voimalaitos on hyväksytty järjestelmään, maksettaisiin määräajan tukea sähkön tuotantokustannusten ja kyseisen energialähteen markkinahinnan tai vaihtoehtoisen polttoaineen kustannusten välisen erotuksen kattamiseksi. Maksettavan tuen suuruus vaihtelisi sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden hinnan perusteella. Hyväksyminen syöttötariffijärjestelmään edellyttäisi, että sähkön tuotannolle on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Lisäksi voimalaitoksen tulisi täyttää sijaintia, sähkötehoa ja käyttöönoton ajankohtaa koskevat sekä muut vaatimukset. Syöttötariffijärjestelmään voitaisiin hyväksyä uusia voimalaitoksia, kunnes järjestelmälle asetettu uusiutuvien energialähteiden lisäystä koskeva tavoite on saavutettu. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koskisi metsähaketta polttoaineena käyttäviä voimalaitoksia.

Laissa säädettäisiin myös syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle jäävien uusiutuvien energialähteiden kiinteästä sähkön tuotantotuesta. Maksettavan tuen suuruus pysyisi vakiona.

Sähkön tuotantotuet rahoitettaisiin valtion talousarviosta. Lakiehdotus liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Lain voimaantulo edellyttää, että Euroopan unionin komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvät valtiontuet.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Talousvaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Lähtökohdat

Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomen kansalliset velvoitteet perustuvat tältä osin ns. RES-direktiiviinUusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi; 2009/28/EY, jonka mukaisesti Suomen tulee nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää uusiutuvan energian lisäämistä 38 TWh:lla. Nyt esitetyllä tukijärjestelmällä on keskeinen rooli tavoitetta täytettäessä. Tuulivoiman osalta syöttötariffin avulla katettaisiin koko arvioitu lisäyspotentiaali (6 TWh).

Talousvaliokunta toteaa, että esitetty tukijärjestelmä muodostaa yhden keskeisen osan uusiutuvan energian lisäämisen edistämiskeinoista. Järjestelmä on pyritty luomaan mahdollisimman markkinaehtoiseksi ja muut edistämistoimenpiteet, kuten päästökauppajärjestelmän, huomioonottavaksi. Sen avulla pyritään kustannustehokkaasti edistämään uusimman teknologian käyttöönottoa. Samoin on olennaista, että järjestelmä on määräaikainen. Lähtökohtana tulee olla, että tukijärjestelmän kattama uusiutuvan energian tuotanto on kannattavaa viimeistään määräajan päätyttyä.

EU:n valtiontukisääntely asettaa tukijärjestelmälle tiukat raamit. Esitetystä järjestelmästä on pyritty tekemään, EU:n valtiontukisääntely huomioon ottaen, mahdollisimman yksinkertainen ja kustannustehokas. Tämän vuoksi on lähdetty mm. siitä, ettei käytettyjen voimalaitososien kierrättäminen ole sallittua, ettei biokaasulaitosten tariffitasossa voida ottaa huomioon ns. porttimaksuja ja että syöttöjärjestelmään pääseminen edellyttää mahdollisten investointitukien takaisinmaksamista. Edellä esimerkkeinä mainittujen muutosten salliminen edellyttäisi EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti tavoitehinnan ja muuttuvan tuotantotuen tason porrastamista, mikä puolestaan tekisi järjestelmästä monimutkaisemman ja samalla hallinnollisesti raskaamman ja kalliimman.

Syöttötariffijärjestelmä muodostaa vain osan uusiutuvan energian tukijärjestelmästä. Esimerkiksi syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle rajattuihin alle 100 kilovolttiampeerin generaattoreita koskeviin hankkeisiin on mahdollista saada investointitukea. Saatu investointituki ei ole esteenä esityksessä tarkoitetulle kiinteälle sähkön tuotantotuelle.

Valiokunta toteaa, että uusiutuvan energian lisäysvelvoitteen täyttäminen edellyttää nopeita toimia. Tämän vuoksi on olennaista, että järjestelmä saadaan mahdollisimman pian toimintaan. Ottaen huomioon, että valtiontukeen vaikuttavien muutosten tekeminen edellyttäisi komissiossa edelleen vireillä olevan valtiontukinotifikaatiomme muuttamista, pitkittäisivät järjestelmään nyt tehtävät muutokset sen käyttöönottoa entisestään. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, ettei tukijärjestelmän katteeseen ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista puuttua. Tämä ei poista tarvetta jatkoselvityksille, joissa muutostarpeita tulee harkita kattavien kustannus-hyötyanalyysien avulla. Järjestelmän mahdolliselle laajentamiselle antaa pohjaa komission tuleva päätös nyt esitetyn järjestelmän EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuudesta.

Keskeiset muutosesitykset

Tariffijärjestelmään hyväksyminen.

Voimalaitos voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään, jos laissa säädetyt yleiset ja erityiset edellytykset (7—11 §) täyttyvät. Edellytysten täyttymisen arviointi on mahdollista vasta siinä vaiheessa, kun voimalaitosinvestointi on tehty. Asetetut edellytykset ovat pääosin hyvin yksiselitteiset, eikä niihin liity harkintavaltaa kuin tuotannollisten ja taloudellisten edellytysten täyttymisen arvioinnin osalta.

Valiokuntakäsittelyn aikana on tuotu usealta taholta esille perusteltu huoli siitä, ettei erityisesti kalliiden tuulivoimainvestointien uskota lähtevän liikkeelle, mikäli vaarana on, ettei voimalaa sen valmistuttua hyväksytäkään syöttötariffijärjestelmän piiriin. Tämän vuoksi valiokunta esittää, että lakiin lisätään uusi 17 §, jonka mukaisesti Energiamarkkinaviraston tulee sähkön tuottajan pyytäessä antaa sitova ennakkotieto siitä, täyttyvätkö sähkön tuotannolle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Ennakkotieto olisi voimassa enintään 2 vuotta.

Kokonaiskiintiö.

Syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä rajoittaa myös 6 §:ssä säädelty energialähdekohtainen kokonaiskiintiö. Kiintiön kokonaismäärän lähestyessä saatetaan joutua tilanteeseen, jossa hakemuksia on käsiteltävänä enemmän kuin niitä lain mukaan voidaan hyväksyä. Valiokunta on tämän vuoksi täsmentänyt perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla edellä mainittua lainkohtaa siten, että hakemukset tulee käsitellä niiden vireilletulon mukaisessa järjestyksessä.

Kokonaiskiintiöiden ei arvioida täyttyvän vielä useaan vuoteen. Valiokunta pitääkin tarpeellisena täydentää tätä ns. kauppa kiinni -sääntelyä. Tähän liittyen on aiheellista selvittää, miten vastaava ongelma on ratkaistu muissa maissa ja mitä mahdollisia ongelmia ratkaisutapoihin on liittynyt.

Järjestelmän hallinnointi.

Syöttötariffi on elinkeinotuki, ja siihen liittyvä hallinnointi vastaa esimerkiksi valtionavustuslain (688/2001) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) nojalla myönnettävien elinkeinotukien hallinnointia.

Lakiehdotuksen mukaisesti tariffin maksatusta haetaan kunkin tariffijakson päätyttyä. Maksatuksen edellytyksenä on mm. todentajalta saatu varmennus annettujen tietojen asianmukaisuudesta (HE:n 27 §). Saadun selvityksen mukaan neljä kertaa vuodessa tehtävä syöttötariffimaksun hakumenettely ja siihen liittyvä todentaminen saattaa erityisesti metsähakkeen osalta muodostua raskaaksi ja tarpeettoman tiheäksi. Valiokunta esittää tämän vuoksi (mietinnön 28 §), että metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa syöttötariffia on mahdollista hakea samanaikaisesti enintään neljän perättäisen tariffijakson osalta. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että hallinnoinnin sujuvuutta seurataan ja arvioidaan, miten sitä voitaisiin EU:n valtiontukisääntely huomioon ottaen mahdollisesti keventää ja tehostaa.

Kierrätyspolttoaine.

Lakiehdotukseen sisältyvä kierrätyspolttoaineelle maksettava kiinteä sähkön tuotantotuki vastaa sähköverolain 8 §:n mukaista tukea (2,5 euroa/MWh), joka lakiehdotuksen nojalla kumottaisiin. Kierrätyspolttoaineen rinnakkaispolton kannattavuutta selvitettäessä on käynyt ilmi, että kierrätyspolttoaineen käyttö on kannattavaa suhteessa kilpaileviin polttoaineisiin. Tuen hyväksyttävyys on tämän vuoksi EU:n valtiontukisääntelyn kannalta ongelmallinen. Edellä olevan vuoksi valiokunta esittää, ettei kierrätyspolttoaineelle maksettaisi jatkossa kiinteää sähkön tuotantotukea eikä lakiin sisällytettäisi kierrätyspolttoainetta koskevia säännöksiä. Valiokunta pitää kierrätyspolttoainetta tärkeänä energialähteenä. Onkin tarkoin seurattava, että olosuhteet mahdollistavat jatkossakin kierrätyspolttoaineen kannattavan käytön.

Voimaantulo.

Tukijärjestelmää koskeva notifikaatioprosessi on vielä kesken, eikä tämän vuoksi ole vielä varmuutta, missä muodossa komissio hyväksyy ehdotetun järjestelmän voimaansaattamisen. Koska on tärkeää, että järjestelmän käyttöönotto voi tapahtua heti komission päätöksen jälkeen, on tarkoituksenmukaista saattaa osa sääntelystä (kuten todentajien hyväksyminen, ennakkotietopäätökset ja ennakkoilmoitus) voimaan mahdollisimman pian. Tämän vuoksi valiokunta esittää, että lain voimaantuloa porrastetaan siten (mietinnön 61 §), että lainkohdat, joissa on määritelty tukitaso, tuen jaksottuminen, syöttötariffijärjestelmään hyväksyminen ja oikeus kiinteään tukeen, saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella vasta komission hyväksymispäätöksen jälkeen. Muilta osin laki saatettaisiin voimaan mahdollisimman pian.

Järjestelmän jatkokehittäminen

Suunnitellut selvityshankkeet.

Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan (s. 20), saattaa esityksen mukaiseen tukijärjestelmään olla tarpeen tehdä muutoksia (kuten tarkistaa tukitasoja ja laajentaa järjestelmän soveltamisalaa) ennen vuotta 2020. Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun selvityksen mukaan parhaillaan on jo vireillä ja lähiaikoina on tarkoitus aloittaa useita selvityksiä, jotka saattavat johtaa järjestelmän laajentamiseen ja jatkokehittämiseen. Hiilen korvaamista hiilipölykattiloissa selvitetään paraikaa. Vuoden 2011 aikana on tarkoitus aloittaa peltoenergian tukijärjestelmän selvittäminen, merituulivoiman edistämiseen tarvittavien keinojen selvittäminen sekä pienimuotoisen sähkön tuotannon edistämisen ja biokaasun liikennekäytön edistämisen selvittäminen. Valiokunta toteaa, että biokaasuvoimaloiden osalta tulee selvittää, miten syöttötariffijärjestelmään pääsyn aikarajaus (1.1.2009 jälkeen) vaikuttaa alan kilpailutilanteeseen. Valiokunta kiirehtii selvitysten valmistumista.

Selvitystyön yhteydessä on tarpeen selvittää paitsi tukitarvetta myös kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivaa tukimuotoa. Esimerkiksi pienimuotoinen sähköntuotanto ei ole lähtenyt nykyisin tukimuodoin riittävästi käyntiin. Syöttötariffin kaltaisen tuen sijasta saattaa esimerkiksi investointitukijärjestelmä johtaa (esim. biokaasun liikennekäytön edistämisessä) kokonaisuuden kannalta parempaan lopputulokseen.

Tukijärjestelmän jatkokehittämisen ohella on tärkeää kehittää myös muuta sääntely-ympäristöä. Esimerkiksi tuulivoiman lisärakentamisen kannalta sekä ympäristövaikutusten arviointi- että kaavoitus- ja lupamenettelyjen sujuvoittaminen ovat olennaista. Tähän liittyvä valmistelutyö on vireillä ympäristöministeriössä. Valiokunta pitää tärkeänä myös tuulivoimaloiden tutkavaikutusten selvittämistä koskevan työn ripeää eteenpäin viemistä.

Ahvenanmaa.

Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevat voimalaitokset on rajattu lakiehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (s. 6) pitänyt rajausta Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaisena. Itsehallintolain 18 §:n 22 kohdan mukaan elinkeinotoiminta kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan, eikä valtakunnan lailla voida näin ollen yksipuolisesti säätää tuen myöntämisestä. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin todennut, että valtakunta ja maakunta voivat yhdessä sopia sellaisen järjestelmän luomisesta, jonka mukaan tukea maksetaan myös Ahvenanmaalla toimiville voimalaitoksille. Jos valtakunta ja maakunta päättävät luoda yhteisen syöttötariffijärjestelmän, maakunnan rahoitusosuudesta voitaisiin sopia itsehallintolain 32 §:n mukaisella sopimusasetuksella.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Ahvenanmaan hyviä tuuliolosuhteita pyritään tehokkaasti hyödyntämään uusiutuvan energian velvoitetta täytettäessä. Ahvenanmaan osuus Suomen uusiutuvien loppukulutuksesta on tällä hetkellä noin 0,1 %. Maakunnassa vireillä olevat tuulivoimahankkeet (2 x 18 MW) lisäisivät Ahvenanmaan osuutta Suomen uusiutuvasta vuoden 2020 tilanteessa enintään 0,08 %. Lisäksi maakunnassa aietasolla vireillä oleva suurehko tuulivoimalahanke (100 MW) lisäisi Ahvenanmaan osuutta Suomen uusiutuvasta vuoden 2020 tilanteessa enintään 0,24 %.

Itsehallintolain (59 b §:n 1 mom.) mukaisesti maakunta vastaa sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla EU-asioiden ja EU-lainsäädännöstä johtuvien sitoumusten täytäntöönpanosta ja tästä aiheutuvista kustannuksista. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtakunta ja maakunta ripeästi sopivat maakunnan velvoitteen suuruudesta. Maakunta voi itse päättää osuutensa täyttämistavasta, eli se voi lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, tehostaa energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta. Maakunnan RES-direktiiviin perustuva toimintasuunnitelma tulee toimittaa komissiolle kansallisen toimintasuunnitelman liitteeksi.

Talousvaliokunta toteaa, että esityksen mukaisten tukien maksaminen Ahvenanmaalla toimiville voimalaitoksille tai tuen kanavointi maakuntahallitukselle edellyttävät lainsäädäntö- ja toimivaltakysymysten sekä maakunnan ja valtakunnan taloudenhoidon suhteisiin liittyvien kysymysten jatkoselvittämistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitystyö aloitetaan mahdollisimman nopeasti.

Seuranta.

Uusi sääntely edellyttää sen vaikutusten tarkkaa seurantaa, johon on jo varauduttu. Seurannassa on tarpeen kiinnittää huomiota paitsi siihen, kuinka sääntely edesauttaa uusiutuvan energian lisäämistä, myös sääntelyn yhteensopivuuteen muiden tuki-instrumenttien kanssa ja nyt luotavan hallinnollisen menettelyn toimivuuteen. Ympäristövaliokunnan tapaan talousvaliokunta pitää tärkeänä myös riskinarvioinnin laatimista ja ympäristövaikutusten seurantaa. Talousvaliokunta edellyttää, että sille annetaan kokonaisselvitys uusiutuvan energian tukijärjestelmän toimivuudesta ja lisäämistavoitteiden täyttymisestä syksyllä 2012.

Yksityiskohtaiset perustelut

2 §. Lain soveltamisala.

Kierrätyspolttoaine on poistettu säännöksen soveltamisalasta, koska sillä tuotetun sähkön tuotanto on tehtyjen selvitysten mukaan ilman tukeakin kannattavaa eikä tukea sen vuoksi voida pitää EU:n valtiontukisääntelyn mukaisena.

5 §. Määritelmät.

Kierrätyspolttoaine on poistettu säännöksen soveltamisalasta edellä 2 §:ssä todettujen syiden vuoksi.

6 §. Syöttötariffijärjestelmä.

Pykälään on lisätty uusi 3 momentti, jossa perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla säädetään velvoitteesta käsitellä hakemukset niiden vireilletulon mukaisessa järjestyksessä. Edellytyksenä on, että hakemus on tehty asianmukaisesti.

Lainkohdalla on merkitystä erityisesti tilanteessa, jossa tariffikiintiö on täyttymässä eikä kaikkia hakemuksia voida tämän vuoksi hyväksyä järjestelmän piiriin.

17 §. Ennakkotieto toiminnallisista ja taloudellisista edellytyksistä sähkön tuotannolle. (Uusi)

Hakemuksen yleisistä ja erityisistä hyväksymisedellytyksistä on säädetty 7—11 §:ssä. Asetetut hyväksymisedellytykset ovat pääosin yksiselitteisiä (kuten tehorajat) eikä niihin liity viranomaisharkintaa. Ainoan poikkeuksen muodostaa tuotannollisten ja taloudellisten edellytysten täyttymisen arviointi. Niiden osalta ei ole mahdollista säätää yksiselitteisistä lakiin otettavista kriteereistä, vaan harkinta on tapauskohtaista. Syöttötariffijärjestelmään hyväksymiseen ei kuitenkaan tältäkään osin liity tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Kaikkien edellytysten täyttyminen todetaan voimalaitoksen valmistuttua.

Talousvaliokunta katsoo, että sääntely saattaa tältä osin muodostua esteeksi erityisesti kalliiden tuulivoimainvestointien tekemiselle. Sähkön tuottajan tulee etukäteen saada varmuus siitä, että hanke täyttää tuotannolliset ja taloudelliset edellytykset.

Tämän vuoksi valiokunta esittää, että lakiin lisätään uusi pykälä, joka mahdollistaa määräaikaisesti voimassa olevan, Energiamarkkinavirastoa sitovan ennakkotiedon saamisen siitä, katsotaanko hankkeen täyttävän syöttötariffijärjestelmään pääsyn edellytyksenä olevat toiminnalliset ja taloudelliset vaatimukset.

Uuden pykälän mukaisesti Energiamarkkinavirasto antaa hakemuksesta määräajaksi, joka voi olla enintään 2 vuotta, tiedon siitä, täyttääkö hanke lain 7 §:n 1 momentissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Sähkön tuottajan tekemässä kirjallisessa hakemuksessa, jonka sisällöstä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, on annettava viranomaisharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys sähkön tuotannon toiminnallisista ja taloudellisista edellytyksistä. Mikäli Energiamarkkinavirasto katsoo edellytysten täyttyvän ja ne pysyvät vähintään Energiamarkkinaviraston ennakkoilmoituksessa hyväksymällä tasolla, voimassa oleva ennakkotieto sitoo virastoa sen tehdessä 15 §:ssä tarkoitettua hakemuksen hyväksymispäätöstä.

24 (23) §. Tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttava sähkön tuotanto.

Säännöstä on täydennetty siten, että myös sähkön tuottajan tai käyttäjän oman mittarin lukema voidaan hyväksyä syöttötariffin laskentaperusteeksi silloin, kun sähköä käytetään tuotantolaitoksen alueella ennen sähkön syöttämistä jakeluverkkoon.

26 ja 27 (25 ja 26) §.

Pykäliin on tehty uuden 17 §:n aiheuttamat muutokset pykäläviittauksiin.

28 (27) §. Maksettavan syöttötariffin määräytyminen.

Pykälään on lisätty uusi 2 momentti. Saadun selvityksen mukaan neljä kertaa vuodessa tehtävä syöttötariffimaksun hakumenettely siihen liittyvine todentamisprosesseineen saattaa erityisesti metsähakkeen osalta muodostua raskaaksi ja tarpeettoman tiheäksi. Valiokunta esittää tämän vuoksi, että metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa syöttötariffia on mahdollista hakea samanaikaisesti enintään neljän perättäisen tariffijakson osalta.

Lisäksi pykälään on tehty uuden 17 §:n aiheuttamat muutokset pykäläviittauksiin.

29 (28) §. Syöttötariffin maksaminen sähkön tuottajalle.

Pykälään on tehty uuden 17 §:n aiheuttama muutos pykäläviittaukseen.

30 (29) §. Kiinteä sähkön tuotantotuki.

Säännöksen 1 momentissa käytettyä terminologiaa on täsmennetty ja lisäksi poistettu kierrätyspolttoaine säännöksen soveltamisalasta edellä 2 §:ssä todettujen syiden vuoksi. Teknisenä muutoksena on korjattu pykäläviittaus.

31 (30) §. Kiinteän sähkön tuotantotuen saamisen edellytykset.

Talousvaliokunta täsmentää säännöksen perusteluja siten, että metsähakevoimala voi saada kiinteää sähkön tuotantotukea ennen kuin sille alkaa kertyä syöttötariffia.