Yleisperustelut
Talousvaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Lähtökohdat
Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus
20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä.
Suomen kansalliset velvoitteet perustuvat tältä osin ns.
RES-direktiiviinUusiutuvista lähteistä peräisin
olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien
2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta
ja myöhemmästä kumoamisesta annettu Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivi; 2009/28/EY,
jonka mukaisesti Suomen tulee nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta
38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää uusiutuvan
energian lisäämistä 38 TWh:lla.
Nyt esitetyllä tukijärjestelmällä on
keskeinen rooli tavoitetta täytettäessä. Tuulivoiman
osalta syöttötariffin avulla katettaisiin koko
arvioitu lisäyspotentiaali (6 TWh).
Talousvaliokunta toteaa, että esitetty tukijärjestelmä muodostaa
yhden keskeisen osan uusiutuvan energian lisäämisen
edistämiskeinoista. Järjestelmä on pyritty
luomaan mahdollisimman markkinaehtoiseksi ja muut edistämistoimenpiteet,
kuten päästökauppajärjestelmän,
huomioonottavaksi. Sen avulla pyritään
kustannustehokkaasti edistämään uusimman
teknologian käyttöönottoa. Samoin on
olennaista, että järjestelmä on määräaikainen.
Lähtökohtana tulee olla, että tukijärjestelmän
kattama uusiutuvan energian tuotanto on kannattavaa viimeistään määräajan
päätyttyä.
EU:n valtiontukisääntely asettaa tukijärjestelmälle
tiukat raamit. Esitetystä järjestelmästä on pyritty
tekemään, EU:n valtiontukisääntely
huomioon ottaen, mahdollisimman yksinkertainen ja kustannustehokas.
Tämän vuoksi on lähdetty mm. siitä,
ettei käytettyjen voimalaitososien kierrättäminen
ole sallittua, ettei biokaasulaitosten tariffitasossa voida ottaa
huomioon ns. porttimaksuja ja että syöttöjärjestelmään
pääseminen edellyttää mahdollisten
investointitukien takaisinmaksamista. Edellä esimerkkeinä mainittujen
muutosten salliminen edellyttäisi EU:n valtiontukisääntöjen
mukaisesti tavoitehinnan ja muuttuvan tuotantotuen tason porrastamista, mikä puolestaan
tekisi järjestelmästä monimutkaisemman
ja samalla hallinnollisesti raskaamman ja kalliimman.
Syöttötariffijärjestelmä muodostaa
vain osan uusiutuvan energian tukijärjestelmästä.
Esimerkiksi syöttötariffijärjestelmän
ulkopuolelle rajattuihin alle 100 kilovolttiampeerin generaattoreita
koskeviin hankkeisiin on mahdollista saada investointitukea. Saatu
investointituki ei ole esteenä esityksessä tarkoitetulle
kiinteälle sähkön tuotantotuelle.
Valiokunta toteaa, että uusiutuvan energian lisäysvelvoitteen
täyttäminen edellyttää nopeita toimia.
Tämän vuoksi on olennaista, että järjestelmä saadaan
mahdollisimman pian toimintaan. Ottaen huomioon, että valtiontukeen
vaikuttavien muutosten tekeminen edellyttäisi
komissiossa edelleen vireillä olevan valtiontukinotifikaatiomme
muuttamista, pitkittäisivät järjestelmään
nyt tehtävät muutokset sen käyttöönottoa entisestään.
Tämän vuoksi valiokunta katsoo, ettei tukijärjestelmän
katteeseen ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista
puuttua. Tämä ei poista tarvetta jatkoselvityksille,
joissa muutostarpeita tulee harkita kattavien kustannus-hyötyanalyysien
avulla. Järjestelmän mahdolliselle laajentamiselle
antaa pohjaa komission tuleva päätös
nyt esitetyn järjestelmän EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuudesta.
Keskeiset muutosesitykset
Tariffijärjestelmään hyväksyminen.
Voimalaitos voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään, jos
laissa säädetyt yleiset ja erityiset edellytykset
(7—11 §) täyttyvät.
Edellytysten täyttymisen arviointi on mahdollista vasta
siinä vaiheessa, kun voimalaitosinvestointi on tehty. Asetetut edellytykset
ovat pääosin hyvin yksiselitteiset, eikä niihin
liity harkintavaltaa kuin tuotannollisten ja taloudellisten edellytysten
täyttymisen arvioinnin osalta.
Valiokuntakäsittelyn aikana on tuotu usealta taholta
esille perusteltu huoli siitä, ettei erityisesti kalliiden
tuulivoimainvestointien uskota lähtevän liikkeelle,
mikäli vaarana on, ettei voimalaa sen valmistuttua hyväksytäkään
syöttötariffijärjestelmän piiriin.
Tämän vuoksi valiokunta esittää,
että lakiin lisätään uusi 17 §,
jonka mukaisesti Energiamarkkinaviraston tulee sähkön
tuottajan pyytäessä antaa sitova ennakkotieto
siitä, täyttyvätkö sähkön
tuotannolle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset.
Ennakkotieto olisi voimassa enintään 2 vuotta.
Kokonaiskiintiö.
Syöttötariffijärjestelmään
hyväksymistä rajoittaa myös 6 §:ssä säädelty
energialähdekohtainen kokonaiskiintiö. Kiintiön
kokonaismäärän lähestyessä saatetaan
joutua tilanteeseen, jossa hakemuksia on käsiteltävänä enemmän
kuin niitä lain mukaan voidaan hyväksyä.
Valiokunta on tämän vuoksi täsmentänyt perustuslakivaliokunnan
esittämällä tavalla edellä mainittua
lainkohtaa siten, että hakemukset tulee käsitellä niiden
vireilletulon mukaisessa järjestyksessä.
Kokonaiskiintiöiden ei arvioida täyttyvän vielä useaan
vuoteen. Valiokunta pitääkin tarpeellisena täydentää tätä ns.
kauppa kiinni -sääntelyä. Tähän
liittyen on aiheellista selvittää, miten vastaava
ongelma on ratkaistu muissa maissa ja mitä mahdollisia
ongelmia ratkaisutapoihin on liittynyt.
Järjestelmän hallinnointi.
Syöttötariffi on elinkeinotuki, ja siihen
liittyvä hallinnointi vastaa esimerkiksi valtionavustuslain
(688/2001) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi
annetun lain (1336/2006) nojalla myönnettävien
elinkeinotukien hallinnointia.
Lakiehdotuksen mukaisesti tariffin maksatusta haetaan kunkin
tariffijakson päätyttyä. Maksatuksen
edellytyksenä on mm. todentajalta saatu varmennus annettujen
tietojen asianmukaisuudesta (HE:n 27 §). Saadun
selvityksen mukaan neljä kertaa vuodessa tehtävä syöttötariffimaksun
hakumenettely ja siihen liittyvä todentaminen saattaa erityisesti
metsähakkeen osalta muodostua raskaaksi ja tarpeettoman
tiheäksi. Valiokunta esittää tämän
vuoksi (mietinnön 28 §), että metsähakkeella
tuotetusta sähköstä maksettavaa syöttötariffia
on mahdollista hakea samanaikaisesti enintään
neljän perättäisen tariffijakson osalta.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että hallinnoinnin sujuvuutta seurataan ja arvioidaan,
miten sitä voitaisiin EU:n valtiontukisääntely
huomioon ottaen mahdollisesti keventää ja tehostaa.
Kierrätyspolttoaine.
Lakiehdotukseen sisältyvä kierrätyspolttoaineelle
maksettava kiinteä sähkön tuotantotuki
vastaa sähköverolain 8 §:n mukaista
tukea (2,5 euroa/MWh), joka lakiehdotuksen nojalla
kumottaisiin. Kierrätyspolttoaineen rinnakkaispolton
kannattavuutta selvitettäessä on käynyt
ilmi, että kierrätyspolttoaineen käyttö on
kannattavaa suhteessa kilpaileviin polttoaineisiin. Tuen hyväksyttävyys
on tämän vuoksi EU:n valtiontukisääntelyn
kannalta ongelmallinen. Edellä olevan vuoksi valiokunta esittää,
ettei kierrätyspolttoaineelle maksettaisi jatkossa kiinteää sähkön
tuotantotukea eikä lakiin sisällytettäisi
kierrätyspolttoainetta koskevia säännöksiä.
Valiokunta pitää kierrätyspolttoainetta
tärkeänä energialähteenä.
Onkin tarkoin seurattava, että olosuhteet mahdollistavat
jatkossakin kierrätyspolttoaineen kannattavan käytön.
Voimaantulo.
Tukijärjestelmää koskeva notifikaatioprosessi
on vielä kesken, eikä tämän
vuoksi ole vielä varmuutta, missä muodossa komissio
hyväksyy ehdotetun järjestelmän voimaansaattamisen.
Koska on tärkeää, että järjestelmän käyttöönotto
voi tapahtua heti komission päätöksen
jälkeen, on tarkoituksenmukaista saattaa osa sääntelystä (kuten
todentajien hyväksyminen, ennakkotietopäätökset
ja ennakkoilmoitus) voimaan mahdollisimman pian. Tämän
vuoksi valiokunta esittää, että lain
voimaantuloa porrastetaan siten (mietinnön 61 §),
että lainkohdat, joissa on määritelty
tukitaso, tuen jaksottuminen, syöttötariffijärjestelmään
hyväksyminen ja oikeus kiinteään tukeen,
saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella vasta komission hyväksymispäätöksen
jälkeen. Muilta osin laki saatettaisiin voimaan mahdollisimman
pian.
Järjestelmän jatkokehittäminen
Suunnitellut selvityshankkeet.
Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan (s. 20),
saattaa esityksen mukaiseen tukijärjestelmään
olla tarpeen tehdä muutoksia (kuten tarkistaa tukitasoja
ja laajentaa järjestelmän soveltamisalaa) ennen vuotta
2020. Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun
selvityksen mukaan parhaillaan on jo vireillä ja lähiaikoina
on tarkoitus aloittaa useita selvityksiä, jotka saattavat
johtaa järjestelmän laajentamiseen ja jatkokehittämiseen.
Hiilen korvaamista hiilipölykattiloissa selvitetään
paraikaa. Vuoden 2011 aikana on tarkoitus aloittaa peltoenergian
tukijärjestelmän selvittäminen, merituulivoiman
edistämiseen tarvittavien keinojen selvittäminen
sekä pienimuotoisen sähkön tuotannon
edistämisen ja biokaasun liikennekäytön
edistämisen selvittäminen. Valiokunta toteaa,
että biokaasuvoimaloiden osalta tulee selvittää,
miten syöttötariffijärjestelmään
pääsyn aikarajaus (1.1.2009 jälkeen)
vaikuttaa alan kilpailutilanteeseen. Valiokunta kiirehtii selvitysten
valmistumista.
Selvitystyön yhteydessä on tarpeen selvittää paitsi
tukitarvetta myös kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivaa
tukimuotoa. Esimerkiksi pienimuotoinen sähköntuotanto
ei ole lähtenyt nykyisin tukimuodoin riittävästi
käyntiin. Syöttötariffin kaltaisen tuen
sijasta saattaa esimerkiksi investointitukijärjestelmä johtaa
(esim. biokaasun liikennekäytön edistämisessä)
kokonaisuuden kannalta parempaan lopputulokseen.
Tukijärjestelmän jatkokehittämisen
ohella on tärkeää kehittää myös
muuta sääntely-ympäristöä.
Esimerkiksi tuulivoiman lisärakentamisen kannalta sekä ympäristövaikutusten
arviointi- että kaavoitus- ja lupamenettelyjen sujuvoittaminen
ovat olennaista. Tähän liittyvä valmistelutyö on
vireillä ympäristöministeriössä.
Valiokunta pitää tärkeänä myös
tuulivoimaloiden tutkavaikutusten selvittämistä koskevan
työn ripeää eteenpäin
viemistä.
Ahvenanmaa.
Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevat voimalaitokset on rajattu
lakiehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Perustuslakivaliokunta
on lausunnossaan (s. 6) pitänyt rajausta
Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaisena. Itsehallintolain
18 §:n 22 kohdan mukaan elinkeinotoiminta kuuluu maakunnan
lainsäädäntövaltaan, eikä valtakunnan
lailla voida näin ollen yksipuolisesti säätää tuen
myöntämisestä. Perustuslakivaliokunta
on kuitenkin todennut, että valtakunta ja maakunta voivat
yhdessä sopia sellaisen järjestelmän
luomisesta, jonka mukaan tukea maksetaan myös Ahvenanmaalla
toimiville voimalaitoksille. Jos valtakunta ja maakunta päättävät
luoda yhteisen syöttötariffijärjestelmän,
maakunnan rahoitusosuudesta voitaisiin sopia itsehallintolain 32 §:n mukaisella
sopimusasetuksella.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että Ahvenanmaan hyviä tuuliolosuhteita pyritään
tehokkaasti hyödyntämään uusiutuvan
energian velvoitetta täytettäessä. Ahvenanmaan
osuus Suomen uusiutuvien loppukulutuksesta on tällä hetkellä noin
0,1 %. Maakunnassa vireillä olevat tuulivoimahankkeet
(2 x 18 MW) lisäisivät Ahvenanmaan osuutta
Suomen uusiutuvasta vuoden 2020 tilanteessa enintään
0,08 %. Lisäksi maakunnassa aietasolla
vireillä oleva suurehko tuulivoimalahanke (100 MW)
lisäisi Ahvenanmaan osuutta Suomen uusiutuvasta vuoden
2020 tilanteessa enintään 0,24 %.
Itsehallintolain (59 b §:n 1 mom.)
mukaisesti maakunta vastaa sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla EU-asioiden
ja EU-lainsäädännöstä johtuvien
sitoumusten täytäntöönpanosta
ja tästä aiheutuvista kustannuksista.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että valtakunta ja maakunta ripeästi sopivat maakunnan
velvoitteen suuruudesta. Maakunta voi itse päättää osuutensa
täyttämistavasta, eli se voi lisätä uusiutuvien
energialähteiden käyttöä, tehostaa
energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta.
Maakunnan RES-direktiiviin perustuva toimintasuunnitelma tulee toimittaa
komissiolle kansallisen toimintasuunnitelman liitteeksi.
Talousvaliokunta toteaa, että esityksen mukaisten tukien
maksaminen Ahvenanmaalla toimiville voimalaitoksille tai tuen kanavointi
maakuntahallitukselle edellyttävät lainsäädäntö-
ja toimivaltakysymysten sekä maakunnan ja valtakunnan taloudenhoidon
suhteisiin liittyvien kysymysten jatkoselvittämistä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että selvitystyö aloitetaan mahdollisimman nopeasti.
Seuranta.
Uusi sääntely edellyttää sen
vaikutusten tarkkaa seurantaa, johon on jo varauduttu. Seurannassa
on tarpeen kiinnittää huomiota paitsi siihen,
kuinka sääntely edesauttaa uusiutuvan energian
lisäämistä, myös sääntelyn
yhteensopivuuteen muiden tuki-instrumenttien kanssa ja nyt luotavan
hallinnollisen menettelyn toimivuuteen. Ympäristövaliokunnan
tapaan talousvaliokunta pitää tärkeänä myös
riskinarvioinnin laatimista ja ympäristövaikutusten
seurantaa. Talousvaliokunta edellyttää, että sille
annetaan kokonaisselvitys uusiutuvan energian tukijärjestelmän
toimivuudesta ja lisäämistavoitteiden täyttymisestä syksyllä 2012.
Yksityiskohtaiset perustelut
2 §. Lain soveltamisala.
Kierrätyspolttoaine on poistettu säännöksen
soveltamisalasta, koska sillä tuotetun sähkön
tuotanto on tehtyjen selvitysten mukaan ilman tukeakin kannattavaa
eikä tukea sen vuoksi voida pitää EU:n
valtiontukisääntelyn mukaisena.
5 §. Määritelmät.
Kierrätyspolttoaine on poistettu säännöksen
soveltamisalasta edellä 2 §:ssä todettujen
syiden vuoksi.
6 §. Syöttötariffijärjestelmä.
Pykälään on lisätty uusi
3 momentti, jossa perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla
säädetään velvoitteesta käsitellä hakemukset
niiden vireilletulon mukaisessa järjestyksessä.
Edellytyksenä on, että hakemus on tehty asianmukaisesti.
Lainkohdalla on merkitystä erityisesti tilanteessa,
jossa tariffikiintiö on täyttymässä eikä kaikkia
hakemuksia voida tämän vuoksi hyväksyä järjestelmän
piiriin.
17 §. Ennakkotieto toiminnallisista ja taloudellisista
edellytyksistä sähkön tuotannolle. (Uusi)
Hakemuksen yleisistä ja erityisistä hyväksymisedellytyksistä on
säädetty 7—11 §:ssä.
Asetetut hyväksymisedellytykset ovat pääosin
yksiselitteisiä (kuten tehorajat) eikä niihin
liity viranomaisharkintaa. Ainoan poikkeuksen muodostaa tuotannollisten
ja taloudellisten edellytysten täyttymisen arviointi. Niiden
osalta ei ole mahdollista säätää yksiselitteisistä lakiin
otettavista kriteereistä, vaan harkinta on tapauskohtaista. Syöttötariffijärjestelmään
hyväksymiseen ei kuitenkaan tältäkään
osin liity tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Kaikkien edellytysten
täyttyminen todetaan voimalaitoksen valmistuttua.
Talousvaliokunta katsoo, että sääntely
saattaa tältä osin muodostua esteeksi erityisesti
kalliiden tuulivoimainvestointien tekemiselle. Sähkön
tuottajan tulee etukäteen saada varmuus siitä,
että hanke täyttää tuotannolliset
ja taloudelliset edellytykset.
Tämän vuoksi valiokunta esittää,
että lakiin lisätään uusi pykälä,
joka mahdollistaa määräaikaisesti
voimassa olevan, Energiamarkkinavirastoa sitovan ennakkotiedon saamisen
siitä, katsotaanko hankkeen täyttävän
syöttötariffijärjestelmään
pääsyn edellytyksenä olevat toiminnalliset
ja taloudelliset vaatimukset.
Uuden pykälän mukaisesti Energiamarkkinavirasto
antaa hakemuksesta määräajaksi, joka voi
olla enintään 2 vuotta, tiedon siitä,
täyttääkö hanke lain 7 §:n
1 momentissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset
edellytykset. Sähkön tuottajan tekemässä kirjallisessa
hakemuksessa, jonka sisällöstä voidaan
säätää tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella, on annettava viranomaisharkinnan kannalta tarpeellinen
selvitys sähkön tuotannon toiminnallisista ja
taloudellisista edellytyksistä. Mikäli Energiamarkkinavirasto
katsoo edellytysten täyttyvän ja ne pysyvät vähintään
Energiamarkkinaviraston ennakkoilmoituksessa hyväksymällä tasolla,
voimassa oleva ennakkotieto sitoo virastoa sen tehdessä 15 §:ssä tarkoitettua
hakemuksen hyväksymispäätöstä.
24 (23) §. Tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen
oikeuttava sähkön tuotanto.
Säännöstä on täydennetty
siten, että myös sähkön tuottajan tai
käyttäjän oman mittarin lukema voidaan
hyväksyä syöttötariffin laskentaperusteeksi
silloin, kun sähköä käytetään
tuotantolaitoksen alueella ennen sähkön syöttämistä jakeluverkkoon.
26 ja 27 (25 ja 26) §.
Pykäliin on tehty uuden 17 §:n aiheuttamat
muutokset pykäläviittauksiin.
28 (27) §. Maksettavan syöttötariffin
määräytyminen.
Pykälään on lisätty uusi
2 momentti. Saadun selvityksen mukaan neljä kertaa vuodessa tehtävä syöttötariffimaksun
hakumenettely siihen liittyvine todentamisprosesseineen saattaa erityisesti
metsähakkeen osalta muodostua raskaaksi ja tarpeettoman
tiheäksi. Valiokunta esittää tämän
vuoksi, että metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa
syöttötariffia on mahdollista hakea samanaikaisesti
enintään neljän perättäisen
tariffijakson osalta.
Lisäksi pykälään on tehty
uuden 17 §:n aiheuttamat muutokset pykäläviittauksiin.
29 (28) §. Syöttötariffin maksaminen
sähkön tuottajalle.
Pykälään on tehty uuden 17 §:n aiheuttama
muutos pykäläviittaukseen.
30 (29) §. Kiinteä sähkön
tuotantotuki.
Säännöksen 1 momentissa käytettyä terminologiaa
on täsmennetty ja lisäksi poistettu kierrätyspolttoaine
säännöksen soveltamisalasta edellä 2 §:ssä todettujen
syiden vuoksi. Teknisenä muutoksena on korjattu pykäläviittaus.
31 (30) §. Kiinteän sähkön
tuotantotuen saamisen edellytykset.
Talousvaliokunta täsmentää säännöksen
perusteluja siten, että metsähakevoimala voi saada
kiinteää sähkön tuotantotukea ennen
kuin sille alkaa kertyä syöttötariffia.
32 ja 33 (31 ja 32) §.
Pykäläviittaukset on korjattu ottamalla huomioon
uusi 17 §.
34 (33) §. Kiinteän sähkön
tuotantotuen maksamista koskeva rajoitus.
Kierrätyspolttoaine on poistettu säännöksen
soveltamisalasta edellä 2 §:ssä todettujen
syiden vuoksi.
36, 37, 39, 40 ja 42 (35, 36, 38, 39 ja 41) §.
Pykäläviittaukset on korjattu ottamalla huomioon uusi
17 §.
48 (47) §. Syöttötariffisäännösten
rikkominen.
Säännöksen sanamuotoa on täsmennetty
ja tehty uuden 17 §:n edellyttämät
muutokset pykäläviittauksiin.
49, 51, ja 53 (48, 50 ja 52) §.
Pykäläviittaukset on korjattu ottamalla huomioon
uusi 17 §.
55 (54) §. Muutoksenhaku Energiamarkkinaviraston päätökseen.
Säännöstä on täydennetty
ja korjattu edellä ehdotetun uuden 17 §:n
vuoksi.
57 ja 60 (56 ja 59) §.
Pykäläviittaukset on korjattu ottamalla huomioon
uusi 17 §.
61 (60) §. Voimaantulo.
Pykälään on lisätty uusi 2
momentti. Lain nojalla annettava tuki on valtiontukea, jonka maksamiselle
tulee saada Euroopan unionin komission hyväksyntä.
Hyväksymisprosessi on vielä vireillä,
eikä näin ollen ole varmuutta, hyväksyykö komissio
esitetyn mukaiset tukitasot. Tämän vuoksi voimaantulosäännöstä on
muutettu siten, että lainkohdat, joissa on määritelty
tukitaso, tuen jaksottuminen, syöttötariffijärjestelmään
hyväksyminen ja oikeus kiinteään tukeen,
saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella komission hyväksymispäätöksen
jälkeen. Oikeus syöttötariffiin ja kiinteään
sähkön tuotantotukeen samoin kuin niiden maksatus
voisivat alkaa vasta EU:n komission hyväksyttyä lakiehdotukseen
sisältyvät valtiontuet. Tämän
vuoksi syöttötariffijärjestelmään
ei myöskään voitaisi hyväksyä voimaloita ennen
komission päätöstä.
62 (61) §. Siirtymäkautena maksettavaa tukea koskevat
säännökset.
Pykäläviittaukset on korjattu ottamalla huomioon
uusi 17 §.
Pykälän 2 momenttia sovellettaessa tulee ottaa
huomioon edellä 61 §:ään
tehty muutos. Syöttötariffia voidaan maksaa vain
niiltä jaksoilta, jolloin sähkön tuottaja
on kuulunut syöttötariffijärjestelmään.
Järjestelmään pääsy
puolestaan edellyttää, että lain 15 § on
ensin saatettu asetuksella voimaan.
63 (62) §. Käyttöön otetun
voimalaitoksen hyväksyminen syöttötariffijärjestelmään.
Säännöksen 2 momenttia on täydennetty
eri voimalaitosten saattamiseksi yhdenvertaiseen asemaan. Valtiontuen
palauttamista koskeva vaatimus kohdistuu siten myös biokaasuvoimalaan biokaasua
tuottavaan biokaasulaitokseen.