TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 31/2006 vp

TaVM 31/2006 vp - HE 102/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi kiinteistörahastolain ja sijoitusrahastolain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 6 päivänä syyskuuta 2006 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi kiinteistörahastolain ja sijoitusrahastolain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 102/2006 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (MmVL 13/2006 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju, valtiovarainministeriö

lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen, oikeusministeriö

markkinavalvoja Eeva Granskog, Rahoitustarkastus

asiantuntija Piia Soisalo, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

johtaja Erkki Kontkanen, Finanssialan Keskusliitto ry

johtava asiantuntija Jaakko Leinonen ja toimitusjohtaja Jani Saarinen, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

toimitusjohtaja Markku Savikko, Suomen Sijoitusrahastoyhdistys ry, edustaen myös Arvopaperivälittäjien yhdistys ry:tä

asianajaja Jyrki Tähtinen, Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry

toimitusjohtaja Jukka Malila, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry

toimitusjohtaja Matti Leppälä, Työeläkevakuuttajat TELA ry, edustaen myös Eläkesäätiöyhdistys ESY ry:tä

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Suomen Yrittäjät ry
  • Keskuskauppakamari.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan kiinteistörahastolakiin ja sijoitusrahastolakiin tehtäväksi muutoksia, joilla edistetään yhteistä kiinteistösijoittamista. Sijoitusrahastolakia ehdotetaan täydennettäväksi säännöksillä pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavasta erikoissijoitusrahastosta. Kiinteistörahastolakia, joka edelleen koskisi yhteistä kiinteistösijoittamista harjoittavia julkisia osakeyhtiöitä, ehdotetaan täydennettäväksi säännöksillä kommandiittiyhtiöstä, jonka yleisölle tarjottavat osuudet ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita.

Rahastoyhtiöiden oikeutta sijoittaa hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja samaan osakeyhtiöön ehdotetaan lisättäväksi viidestä kymmeneen prosenttiin kyseisen osakeyhtiön osakkeista. Jos rahastoyhtiön hallinnoimilla sijoitusrahastoilla on yli viisi prosenttia osakeyhtiön äänimäärästä, rahastoyhtiön on julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä siltä osin kuin ne poikkeavat rahastoesitteessä ilmoitetuista omistajaohjauksen tavoitteista.

Samalla kiinteistörahastolakiin ja sijoitusrahastolakiin ehdotetaan tehtäväksi lain soveltamiskäytännöstä saatujen kokemusten perusteella sekä muun lainsäädännön muuttumisesta johtuvia eräitä lähinnä teknisluontoisia muutoksia. Kiinteistörahastoja koskevat sääntövahvistus-, poikkeuslupa- ja muut hakemusasiat ehdotetaan siirrettäväksi Rahoitustarkastukselle.

Kaupparekisterilakiin ehdotetaan täsmennystä, joka koskee patentti- ja rekisterihallituksen velvollisuutta pyytää lausunto Rahoitustarkastukselta. Rahoitustarkastuksesta annetun lain luetteloon muista rahoitusmarkkinoilla toimivista lisättäisiin kiinteistörahastot.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin sekä 1. ja 2. lakiehdotukseen esitetyin, lähinnä teknisin, muutosehdotuksin.

Yleistä

Voimassa olevassa kiinteistörahastolaissa kiinteistörahastolla tarkoitetaan julkista osakeyhtiötä, joka yhtiöjärjestyksensä mukaan harjoittaa yksinomaisena tai pääasiallisena liiketoimintanaan kiinteistörahastotoimintaa. Lain yhdeksänvuotisen voimassaolon aikana ei ole perustettu yhtään sen mukaista kiinteistörahastoa. Esityksen avulla pyritäänkin kehittämään yhteisen kiinteistösijoittamisen oikeudellisia rakenteita sijoitusrahastolakiin tehtävien erikoissijoitusrahastoa ja kiinteistörahastolakiin tehtäviä kommandiittiyhtiöitä koskevien muutosten avulla. Tavoitteena on luoda sijoitusrahasto- ja henkilöyhtiölainsäädäntöä hyödyntäviä uusia toimintamuotoja suomalaisten kiinteistöjen arvopaperistamiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös osakeyhtiömuotoisten kiinteistörahastojen sääntelyä mm. siten, että sijoittaminen on mahdollista myös ETA-alueella sijaitseviin kiinteistöihin. Samoin ehdotetaan, että kiinteistörahasto voi harjoittaa sen muuhun toimintaan olennaisesti liittyvää toimintaa, jos se on omiaan edistämään omistajien etua.

Kiinteistöt ja infrastruktuuri muodostavat yli 70 prosenttia Suomen noin 560 miljardin euron kansallisvarallisuudesta. Kiinteistösijoitusten koko on noin 26 miljardia euroa, josta ulkomaiset tahot omistavat noin 4 miljardia euroa. Tämä on noin prosentti koko kiinteistövarallisuudestamme.

Talousvaliokunta yhtyy esityksen tavoitteisiin. Kiinteistömarkkinoiden kehityksen kannalta on tärkeää, että yhä laajemmat tahot saavat mahdollisuuden välilliseen kiinteistösijoittamiseen yhtenä sijoittamismuotona. Tällä on merkitystä sekä ulkomaisten investointien lisäämiseksi että piensijoittajien välillisten kiinteistösijoitusten mahdollistamiseksi. Kiinteistösijoittamiseen on kiinnitetty huomiota myös 11.1.2007 julkaistussa työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita koskevassa raportissa (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:79), jossa tuodaan esille tarve kehittää rahastomuotoista kiinteistösijoittamista vaihtoehdoksi työeläkelaitosten tekemille yksittäisille kiinteistösijoituksille.

Esityksessä tuodaan esille myös yksityismetsien omistuksen pirstaloitumiskehitys ja ehdotetaan, että sijoitusrahastot voivat sijoittaa myös metsäomaisuuteen. Tähän on kiinnitetty huomiota maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa (MmVL 13/2006 vp). Valiokunta toteaa, että metsiä kiinteistösijoituksina luonnehtivat pitkäjänteisyys, pääoman suurehko sitoutuminen kasvavaan puustoon ja tästä aiheutuva heikko likviditeetti (maksukyky). Rahastomuotoisella omistuksella voidaan edistää omistuksen transaktioita (vaihdantaa) ja likviditeettiä, mikä nostaa omaisuuden markkina-arvoa. Valiokunta kuitenkin arvioi, ettei kiinteistörahastojen omistukseen liene hankittavissa markkinoilta suuria ja hyvin hoidettuja metsätiloja. Kiinteistörahastotoiminnalla ei myöskään voitane hidastaa tavallisten yksityisten metsätilojen pirstaloitumista. Metsäomaisuutta olisi pääosin hankittavissa metsäyhtiöiltä, kunnilta, seurakunnilta ja yhteismetsiltä.

Asiantuntijakannanotoissa on arvioitu, että uudet säännökset tuovat uusia vaihtoehtoja kiinteistösijoittamiseen, mutta niiden avulla ei kyetä merkittävässä määrin lisäämään kiinteistöjen arvopaperistamista. Tähän tarvitaan osakeyhtiömuotoinen kiinteistörahasto, jonka verotus on kilpailukykyinen suoraan kiinteistösijoittamiseen verrattuna. Sijoitusrahastojen osalta on puolestaan kiinnitetty huomiota erityisesti ulkomaisten osuudenomistajien mahdollisuuteen rekisteröityä omaisuudenhoitotilien kautta.

Verotus

Kuten edellä on todettu, kiinteistörahastolain voimassaoloaikana ei ole perustettu yhtään sen mukaista julkista osakeyhtiötä. Asiantuntijoiden mukaan syynä on näiden yhtiöiden kahdenkertainen verotus suoraan kiinteistösijoittamiseen verrattuna. Vaihtoehtona on tuotu esille mahdollisuus ottaa Suomessa käyttöön REIT-malliin (Real Estate Investment Trust) perustuva lainsäädäntö. REIT on kiinteistösijoitusyhtiö, joka jakaa osakkailleen lähes kaikki toiminnasta kertyneet tuottonsa. Asetetut kriteerit täyttävä REIT ei yhteisönä maksa veroja, mutta sen maksamia korkoja, osinkoja, mahdollisia pääomavoittoja ja osuuksien myyntivoittoja verotetaan osakkaiden tulona. REIT-malliin perustuva järjestelmä on käytössä mm. Alankomaissa, Belgiassa ja Ranskassa. Kuluvan vuoden alussa se otettiin käyttöön Isossa-Britanniassa ja siihen ollaan siirtymässä myös Saksassa.

Nykyisen verotuskäytännön säilyttämistä on perusteltu erityisesti yhteisöoikeudellisilla ja tarkoituksenmukaisuussyillä. On tulkittu, että kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön verovapaus täyttää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitetun kielletyn valtiontuen edellytykset. REIT-malli asettaisi suomalaiset osakeyhtiöt verotuksellisesti eriarvoiseen asemaan sen mukaan, millä toimialalla ne toimivat. Järjestelyn ei tämän vuoksi ole katsottu noudattavan Suomen verojärjestelmän perusperiaatteita, joiden mukaisesti verotus ei saa vaikuttaa verovelvollisen käyttäytymiseen. Tämä olisi myös omiaan vääristämään eri toimialojen tasapuolisia kilpailuedellytyksiä. Perusteluna on myös viitattu kiinteistösijoitusten kasvuun ja katsottu, ettei ala tarvitse lisää tukitoimenpiteitä vaan pikemminkin ylikuumenemista hillitseviä toimenpiteitä.

Valiokuntakäsittelyn aikana on esitetty toisistaan täysin poikkeavia arvioita yhteisön valtiontukisääntöjen mahdollisesti asettamista esteistä verokohtelun muuttamiselle. Samoin on katsottu, että REIT-mallisen kiinteistösijoittamisen mahdollistaminen olisi omiaan tasaamaan kiinteistöjen hintoihin liittyvää suhdannevaihtelua. Tämä lisäisi markkinoiden vakautta ja toimivuutta. Kiinteistösijoittamisen kasvun on myös arvioitu parantavan asuntotuotannon ja asuntomarkkinoiden toimintaedellytyksiä sekä lisäävän markkinoiden läpinäkyvyyttä.

Edellä olevaan viitaten valiokunta katsoo, että osakeyhtiömuotoisen kiinteistösijoittamisen toimintaedellytysten parantaminen edellyttää lisätoimia. On vaikeaa nähdä, että kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä kyetään luomaan muutoin kuin verotusta muuttamalla. Jos osakeyhtiömuotoista kiinteistörahastotoimintaa ei saada toimivaksi järjestelmäksi, on valiokunnan näkemyksen mukaan oletettavaa, ettei Suomeen myöskään saada tälle sektorille merkittäviä ulkomaisia sijoituksia ja että myös suomalaiset sijoitukset suuntautuvat enenevässä määrin ulkomaisiin kehittyviin kiinteistörahastoihin. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaisesti hallituksen edellytetään ryhtyvän toimenpiteisiin osakeyhtiömuotoisten kiinteistörahastojen verotukseen liittyvien ongelmien poistamiseksi siten, että näiden rahastojen kilpailukykyiset toimintaedellytykset voidaan turvata (Valiokunnan lausumaehdotus).

Arvopaperien välillinen hallinta

Eduskunta on sijoitusrahastolain muuttamista koskeneen hallituksen esityksen (HE 110/2003 vp) käsittelyn yhteydessä antamassaan lausumassa (EV 12/2004 vp) edellyttänyt, että hallitus ratkaisee arvopapereiden välilliseen säilytykseen arvo-osuusjärjestelmän ulkopuolella liittyvät oikeudelliset kysymykset siten, että eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet säännellään luotettavalla tavalla, ja valmistelee niistä esitykset eduskunnalle. Talousvaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota myös komission sijoitusrahastolainsäädännön kehittämistä koskevasta vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa (TaVL 1/2006 vp).

Esityksen mukaan syyt selvitystyön viivästymiseen johtuvat erityisesti arvopapereiden välillistä hallintaa koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvien neuvottelujen pitkittymisestä. Asian valiokuntakäsittelyn aikana on kuitenkin katsottu, että kuluvana vuonna voidaan selvittää edellytykset sijoitusrahastojen hallintarekisteriä koskevaksi erillisratkaisuksi. Talousvaliokunta kiirehtii selvityksen tekemistä.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki kiinteistörahastolain muuttamisesta

Johtolause.

Valiokunta on tehnyt johtolauseeseen säädösteknisiä korjauksia.

6 a §. Varautuminen.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että Rahoitustarkastukselle annetaan oikeus antaa ohjeita poikkeusoloihin varautumiseen liittyvien pykälän 1 momentin sääntöjen soveltamisesta. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti tällaisia säännöksiä on pidetty tarpeettomina, koska viranomainen voi laissa säädetyn tehtävänsä alalla antaa ohjeita ilman eri valtuutustakin (esim. PeVL 48/2006 vp). Edellä olevan vuoksi valiokunta ehdottaa, että Rahoitustarkastukselle annetaan oikeus antaa vastaavista seikoista määräyksiä. Oikeus on yhdenmukainen Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 4 §:n 1 momentin 4 kohdan kanssa, jossa säädetään Rahoitustarkastuksen oikeudesta antaa lain soveltamisen kannalta tarpeellisia määräyksiä niin kuin laissa erikseen säädetään.

9 §. Osakepääoma.

Pykälän 3 momentissa viitataan uuteen luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin (HE 21/2006 vp), jonka eduskunta on hyväksynyt 16 päivänä tammikuuta 2007 (EV 252/2006 vp). Valiokunta on teknisenä korjauksena poistanut lain tulevan vahvistamisvuoden.

26 §. Kiinteistörahastorikkomus.

Valiokunta on muuttanut pykälän kirjoitusasun vastaamaan rangaistussäännöksen kirjoitustapaa.

32 §. Voimaantulo.

Esityksen tarkoituksena ei ole muuttaa voimassa olevan lain 32 §:ää. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että pykälä poistetaan. Muutoksella ei ole vaikutusta lain johtolauseeseen, jossa pykälää ei ole mainittu.

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa lisättäväksi uuden voimaantulosäännöksen, jonka 1 ja 2 momentit vastaavat lakiehdotuksen 32 §:n vastaavia momentteja.

Laki oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006. Valiokunta ehdottaa, että voimaantulosäännöksen 3 momentissa otetaan huomioon lain lykkääntyvä voimaantulo siten, että ehdotetun lain mukainen osavuosikatsaus ja vuosikertomus on laadittava ensimmäisen kerran viimeistään tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen. Tämä antaa toimijoille kohtuullisen ajan varautua tarvittaviin muutoksiin.

Ehdotus sisältää uutta sääntelyä kiinteistörahastotoimintaa harjoittavien kommandiittiyhtiöiden osalta. Valiokunta ehdottaa, että näille yhtiöille varataan kuuden kuukauden siirtymäaika lain voimaantulosta ehdotettujen uusien vaatimusten täyttämiseksi. Valiokunta on tämän vuoksi lisännyt voimaantulosäännökseen uuden 4 momentin.

2. Laki sijoitusrahastolain muuttamisesta

Johtolause.

Valiokunta on tehnyt johtolauseeseen säädösteknisiä korjauksia.

49 §.

Pykälässä säädetään erikoissijoitusrahastojen lunastusvelvollisuudesta. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momenttia selvennetään vastaamaan yksityiskohtaisia perusteluja lisäämällä siihen, että lunastuksia ja merkintöjä on voitava tehdä erikoissijoitusrahastoon kuuden kuukauden välein.

Voimaantulosäännös.

Laki oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006. Valiokunta ehdottaa, että voimaantulosäännöksen 4 momentissa otetaan huomioon lain lykkääntyvä voimaantulo siten, että ehdotetun lain mukainen puolivuotiskatsaus, neljännesvuosikatsaus ja vuosikertomus on laadittava ensimmäisen kerran viimeistään tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen. Tämä antaa toimijoille kohtuullisen ajan varautua tarvittaviin muutoksiin.

Valiokunta ehdottaa, että 4 momentista poistetaan rahastoesite ja yksinkertaistettu rahastoesite, joilla ei ole kytkentää tilikaudelta laadittaviin selvityksiin. Lain soveltaminen edellä mainittuihin esitteisiin ei edellytä erityistä sääntelyä voimaantulosäännöksessä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,

että 3. ja 4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

kiinteistörahastolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kiinteistörahastolain (1173/1997) 21 §,

muutetaan 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 1, 2 ja 3 kohta, 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 9 §:n 1, 2 ja 3 momentti, 10 §, 11 §:n 1 momentti, 12 §, 13 §:n 3 momentti, 14 §:n 3—5 momentti, 15 §:n 2 momentin 1, 2, 4, 8 ja 9 kohta sekä 3 momentti, 16 §:n 5 momentti, 17 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 18 §:n 1 ja 4 momentti, 19 §, 20 § ja sen otsikko, 22 § ja sen otsikko, 23 § ja 26 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 kohta, 4 § ja 12 §:n 1 momentti (poist.) laissa 649/2006 ja 22 § laissa 107/1999, sekä

lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti, 2 §:ään uusi 2 momentti, 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 649/2006, uusi 2 momentti sekä uusi 6 a §, seuraavasti:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1—4 ja 6 §

(Kuten HE)

6 a §

Varautuminen

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Rahoitustarkastus voi antaa määräyksiä 1 momentin soveltamisesta.

2 luku

Kiinteistörahaston perustaminen ja toiminta

7 ja 8 §

(Kuten HE)

9 §

Osakepääoma

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Kiinteistörahaston osakepääoma on maksettava rahassa kiinteistörahaston Suomessa olevalle, luottolaitostoiminnasta       annetussa     laissa (   /(poist.)) tarkoitetun talletuspankin tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun, ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa (1608/1993) tarkoitetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10—14 §

(Kuten HE)

3 luku

Kiinteistörahaston sijoitustoiminta

15 §

(Kuten HE)

4 luku

Kiinteistörahaston omaisuuden arvostaminen ja arviointi

16—18 §

(Kuten HE)

5 luku

Kiinteistörahaston tiedonantovelvollisuus

19, 20, 22 ja 23 §

(Kuten HE)

6 luku

Erinäisiä säännöksiä

26 §

Kiinteistörahastorikkomus

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) rikkoo 14 §:n 4 momentissa taikka 16 §:ssä säädettyä kieltoa,

2) laiminlyö kiinteistörahastolle 5 §:ssä, 7—15 §:ssä säädettyjä velvollisuuksia(poist.) tai

3) hankkii tai luovuttaa kiinteistöjä tai kiinteistöarvopapereita 17 §:n vastaisesti(poist.)

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kiinteistörahastorikkomuksesta sakkoon.

32 §

(Poist.)

_______________

Voimaantulosäännös (Uusi)

(1 ja 2 mom. kuten HE:n 32 §:n 1 ja 2 mom.)

Tämän lain mukainen osavuosikatsaus ja vuosikertomus on laadittava ensimmäisen kerran viimeistään tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen.

Tässä laissa tarkoitettua toimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön on täytettävä lain vaatimukset kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.(Uusi)

_______________

2.

Laki

sijoitusrahastolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 29 päivänä tammikuuta 1999 annetun sijoitusrahastolain (48/1999) 2 §:n 1 kohta, 27 §:n 1 ja 2 momentti, 42 §:n 3 momentti, 43 §:n 2 momentti, 45 §:n 3 momentti, 47 §:n 1 momentti, 48 §:n 1 momentti, 49 §, 51 §, 53 §:n 2 momentti, 74 §:n 1 momentti, 91 §, 117 §:n 3 momentti, 125 §:n 3 momentti sekä 126 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 kohta, 27 §:n 1 ja 2 momentti, 43 §:n 2 momentti, 45 §:n 3 momentti, 51 §, 53 §:n 2 momentti, 74 §:n 1 momentti, 117 §:n 3 momentti ja 125 §:n 3 momentti laissa 224/2004, sekä

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 224/2004 uusi 13 a kohta, 29 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti ja 88 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti, seuraavasti:

2, 27, 29, 42, 43, 45, 47 ja 48 §

(Kuten HE)

49 §

Rahastoyhtiön on rahasto-osuudenomistajan vaatimuksesta sijoitusrahaston säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla lunastettava hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuus. Rahasto-osuus on lunastettava välittömästi sijoitusrahaston varoista rahasto-osuuden 48 §:n mukaan määräytyvästä lunastuspäivän arvosta. Lunastukset on toteutettava vaatimusten esittämisjärjestyksessä. Lunastuksen edellytyksenä on osuustodistuksen luovuttaminen rahastoyhtiölle, jos rahasto-osuudesta on annettu osuustodistus. Edellä säädetystä poiketen rahastoyhtiön on lunastettava pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston osuudenomistajan vaatimuksesta tämän rahasto-osuus säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla siten, että lunastuksen tulee tapahtua viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lunastusvaatimuksen esittämisestä ja niin, että lunastuksia ja merkintöjä tällaiseen sijoitusrahastoon voidaan tehdä kuuden kuukauden välein.

(2 mom. kuten HE)

51, 53, 74, 88, 91, 117, 125 ja 126 §

(Kuten HE)

_______________

(1—3 mom. kuten HE)

Pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston on laadittava sijoitusrahastolain mukainen (poist.) puolivuotiskatsaus, neljännesvuosikatsaus ja vuosikertomus ensimmäisen kerran viimeistään tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen.

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin osakeyhtiömuotoisten kiinteistörahastojen verotukseen liittyvien ongelmien poistamiseksi siten, että näiden rahastojen kilpailukykyiset toimintaedellytykset voidaan turvata.

Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2007

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jouko Skinnari /sd
  • vpj. Jari Leppä /kesk
  • jäs. Arto Bryggare /sd
  • Sari Essayah /kd (osittain)
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Martti Korhonen /vas
  • Miapetra Kumpula-Natri /sd
  • Seppo Lahtela /kok
  • Sirpa Paatero /sd
  • Klaus Pentti /kesk
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Martin Saarikangas /kok
  • Juhani Sjöblom /kok
  • Oras Tynkkynen /vihr
  • vjäs. Roger Jansson /r
  • Iivo Polvi /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Tuula  Kulovesi