Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ydinenergialakia ja säteilylakia. Esityksen tavoitteena on selventää Säteilyturvakeskuksen asema riippumattomana turvallisuusvalvontaviranomaisena sekä mahdollistaa ydinturvallisuustutkimuksen infrastruktuurin uusi kehitysvaihe ja toimialan osaamisen säilyminen ja kehittyminen ydinenergialain mukaisten maksujen korotusten avulla.

Säteilyturvakeskuksen valtuudet.

Säteilyturvakeskuksen valvontaoikeuksia laajennetaan siten, että jatkossa se suorittaa ydinlaitosten ja kaivosten ympäristön säteilyvalvontaa viranomaisena. Voimassa olevien säännösten perusteella Säteilyturvakeskus tekee säteilymittauksia maksullisena palvelutoimintana, mitä on pidetty ongelmallisena. Muutoksen johdosta säteilyvalvonnasta tulee selkeästi viranomaistoimintaa. Talousvaliokunta pitää ehdotettua muutosta kannatettavana ja Säteilyturvakeskuksen roolia selkeyttävänä.

Säteilyturvakeskukselle ehdotetaan lisäksi siirrettäväksi yleisten turvallisuusmääräysten antovalta, jonka nojalla Säteilyturvakeskus tulee valmistelemaan määräykset ja päättämään niiden antamisesta keskeisiä sidosryhmiä kuultuaan. Asiantuntijaviraston määräyksenantovaltaa on vakiintuneesti pidetty mahdollisena silloin, kun sääntelyyn liittyy runsaasti ammatilliseksi luonnehdittavia erityispiirteitä, kun määräykset koskevat teknisluonteisia tai vähäisiä yksityiskohtia, kun normisto kohdistuu suppeaan erityisryhmään tai kun viranomaisen harkintavalta määräysten sisällöstä on vähäistä. Hallituksen esityksen mukainen sanamuoto ei ole täysin ongelmitta sovitettavissa edellä kuvattuihin vaatimuksiin, minkä johdosta talousvaliokunta esittää ehdotettua ydinenergialain 7 q §:ää muutettavaksi yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin esitetyllä tavalla.

Maksujen korotus.

Ydinenergia-alan osaamisen kehittämisen ja tutkimusstrategian linjausten mukaisesti tutkimusinfrastruktuurin kehittämisessä ollaan siirtymässä uuden kansallisen infrastruktuurin rakentamisvaiheeseen. Kehittäminen kohdistuu ensisijaisesti VTT Oy:n Otaniemessä rakenteilla olevan Ydinturvallisuustalon toimintoihin ja toissijaisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston laskennallisen lämpö- ja virtaustekniikan tutkimuslaboratorioon. Näiden investointien rahoitus varmistettaisiin osaltaan nyt tehtävillä määräaikaisilla maksujen korotuksilla: ydinturvallisuusmaksua ja jätehuoltovelvolliselta kerättävää maksua esitetään korotettaviksi vuosina 2016—2020 7,5 miljoonasta eurosta 12,2 miljoonaan euroon ja vuosina 2021—2025 8,9 miljoonaan euroon. Tällä rahoituksella katetaan Ydinturvallisuustalon laboratorio-osan toimitilakustannukset sekä kuumakammioinvestoinnit päälaitteineen. Talousvaliokunta pitää, perustuslakivaliokunnan viimeaikainen käytäntö ja oikeusministeriön talousvaliokunnalle asiasta antama lausunto huomioon ottaen, ehdotettua sääntelyä asianmukaisena.

Valtiontukisääntely ja kilpailuneutraliteetti.

Hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyn aikana on noussut esiin kysymys ydinturvallisuusinfrastruktuurin rahoituksen yhteydestä EU:n valtiontukisääntelyyn sekä kansalliseen kilpailuneutraliteettiin. EU:n valtiontukisääntelyä sovelletaan taloudelliseen toimintaan tilanteissa, joissa tukijärjestely täyttää samanaikaisesti perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa mainitut neljä kriteeriä (valtion varoista maksettu etu, toimenpiteen valikoivuus, mahdollinen kilpailun vääristyminen ja vaikutus jäsenvaltioiden kauppaan). Muun kuin taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen ei kuulu valtiontukisäännösten soveltamisalaan. Taloudellista toimintaa eivät ole koulutus henkilöstöresurssien lisäämiseksi, riippumattoman T&K-toiminnan harjoittaminen sekä tutkimustulosten levittäminen laajasti ja syrjimättömästi ilman yksinoikeuksia. Ydinturvallisuustalossa tapahtuva toiminta on etenkin talon käytön ensimmäisinä vuosina luonteeltaan pääosin kuvatunkaltaista ei-taloudellista toimintaa.

VTT Oy tulee kuitenkin harjoittamaan edellä kuvatun kaltaisen, ei-taloudellisen toiminnan lisäksi myös liiketaloudellisin perustein harjoitettavaa toimintaa, joka on liitännäistä ei-taloudelliselle toiminnalle. Kun infrastruktuuria käytetään tällä tavoin lähes yksinomaan muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, sen rahoitus voi siis jäädä valtiontukisääntöjen ulkopuolelle. Keskeistä on, että taloudellinen käyttö on yksinomaan liitännäistoimintaa ts. liittyy suoraan infrastruktuurin toimintaan, on sen kannalta välttämätöntä tai liittyy kiinteästi sen pääasialliseen muuhun kuin taloudelliseen käyttöön. Lisäksi edellytetään, että taloudellisen toiminnan kapasiteetti on laajuudeltaan suppeaa eikä ylitä 20:tä prosenttia yhteisön vuotuisesta kokonaiskapasiteetista. Taloudellisen liiketoiminnan osuuden VTT Oy:n Ydinturvallisuustaloon liittyvästä toiminnasta on arvioitu ainakin toiminnan ensimmäisinä vuosina jäävän alle 20 prosentin. Jako taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan välillä voidaan osoittaa tilinpäätöksessä.

Edellä mainituilla perusteilla talousvaliokunta katsoo, että Ydinturvallisuustalon rahoitus hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla jää valtiontukisääntelyn soveltamisen ulkopuolelle. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö tulee seuraamaan, miten Ydinturvallisuustalon käyttö taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan välillä tulee kehittymään. Mikäli taloudellisen toiminnan osuus kasvaa siinä määrin, että valtiontukisäännösten soveltuminen tulee kysymykseen, ministeriön tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin, jotta järjestely täyttäisi valtiontukisääntelyssä asetettavat vaatimukset.

Uuden Ydinturvallisuustalon rahoittaminen.

Lakiehdotuksen mukaisilla maksukorotuksilla on suunniteltu rahoitettavaksi rakenteilla olevan Ydinturvallisuustalon laboratorio-osan ja kuumakammion investointi- ja toimitilakustannuksia. Ennen lain voimaantuloa syntyneet kustannukset on tarkoitus rahoittaa takautuvasti. Vaikka talousvaliokunta pitää hallituksen esityksessä esitettyä ratkaisua perusteltuna, talousvaliokunta ei pidä asianmukaisena ydinturvallisuustalon rahoitukseen liittyvää menettelyä, jossa työ- ja elinkeinoministeriö on vuonna 2013 valtuuttanut VTT Oy:n sitoutumaan toimitilaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin valtioneuvoston raha-asianvaliokunnan puoltavan kannan perusteella, vaikka merkittävä osa Ydinturvallisuustalon rahoituksesta on riippuvainen käsillä olevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittelystä.