Perustelut
Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Esitys liittyy Euroopan finanssimarkkinoiden valvontajärjestelmän
täytäntöönpanoon. Kuluvan vuoden
alussa toimintansa aloittanut järjestelmä muodostuu
finanssimarkkinoiden mikrotason (pankkiviranomainen, arvopaperimarkkinaviranomainen
sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen;
jäljempänä valvontaviranomaiset) ja makrotason
(Euroopan järjestelmäriskikomitea) valvontaorganisaatioista
(kuva organisaatiosta liitteenä). Finanssivalvonta
edustaa Suomea valvontaviranomaisissa ja yhdessä Suomen Pankin
kanssa järjestelmäriskikomiteassa. Esityksellä luodaan
puitteet Finanssivalvonnan osallistumiselle valvontaorganisaatioiden
toimintaan ja järjestelmän piirissä tehtävien
päätösten täytäntöönpanoon.
Valvontaviranomaiset valmistelevat teknisten standardien luonnoksia,
jotka komissio lopullisesti hyväksyy. Viranomaisilla on
lisäksi mm. oikeus antaa ohjeita ja suosituksia sekä valvoa,
että jäsenmaiden valvontaviranomaiset soveltavat
säännöksiä yhdenmukaisesti.
Järjestelmäriskikomitean vastuulla on valvoa finanssijärjestelmän
makrotason vakautta. Sen tehtävänä on
ehkäistä tai ainakin lieventää järjestelmäriskejä ja
turvata näin osaltaan tasapainoiset olosuhteet talouskasvulle.
Kyseessä ovat asiantuntijaelimet, joiden tulee toimia
riippumattomasti. Asetukset sisältävät
myös erityissäännöksiä hallintoneuvoston
ja johtokunnan jäsenten puolueettomuudesta. Säännösten
mukaisesti jäsenten on toimittava unionin edun mukaisesti
pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin
toimielimiltä, jäsenvaltioiden hallituksilta
tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä.
Säädökset sisältävät
myös määräyksiä hallintoneuvoston
ja johtokunnan jäsenten salassapitovelvollisuudesta lähinnä liikesalaisuuden piiriin
kuuluvien tietojen osalta.
Edellä mainitut säännökset
eivät poista Finanssivalvonnan velvollisuutta pitää kansalliset viranomaiset
tarkoin informoituna eurooppalaisen valvontayhteistyön
yhteydessä esille tulevista säädöshankkeista
tai finanssimarkkinoiden vakauteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista. Valiokunta
painottaa informointivelvollisuuden laajuutta, minkä vuoksi
valiokunta esittää, että 3 b §:n
2 momentin 2 kohdasta poistetaan velvollisuutta rajaava muotoilu.
Perustuslaissa säädetty velvollisuus informoida
eduskuntaa (perustuslain 96 ja 97 §) koskee kaikkea
Euroopan unioniin liittyvää valmistelutyötä.
Perustuslaissa jo säädetystä velvollisuudesta
ei tule säätää laissa, minkä vuoksi
valiokunta esittää, että eduskunnan informointia
koskeva säännös (3 b §:n
3 momentti), joka on osin myös ristiriidassa edellä mainittujen
perustuslainsäännösten kanssa, poistetaan.
Finanssivalvonnan tulee antaa vastuuministeriöille kaikki
se tieto, josta saattaa olla tarpeen informoida eduskuntaa.
Finanssivalvonta toimii Suomen Pankin yhteydessä,
ja sen toimintaa valvoo eduskunnan asettama pankkivaltuusto. Talousvaliokunta
toteaa, että uusi sääntely tulee lisäämään
pankkivaltuuston valvontavastuuta, minkä vuoksi on varmistettava,
että valvonnan tehokkaaseen toteuttamiseen varataan riittävät
resurssit.
Vaikka Finanssivalvonta ei ole suoraan valtioneuvoston linjaorganisaatioon
kuuluva virasto, tulee sen EU-asioita valmistellessaan soveltaa
vastaavia periaatteita kuin muun valtio-organisaation. Tähän
liittyen valiokunta on edellä painottanut tarvetta pitää asianomaiset
ministeriöt informoituina sekä valvontaviranomaisissa että järjestelmäriskikomiteassa
vireillä olevista kysymyksistä (vrt. laki Finanssivalvonnasta 71 §;
878/2008). Finanssimarkkinoiden valvonta on keskeinen osa
talouspolitiikkaa, jonka hoitamisesta kansallisella tasolla vastaa
hallitus.
Jotta Finanssivalvonta kykenee luomaan kattavan asiantuntijanäkemyksen,
on tärkeää, että se kuulee mahdollisimman
laajasti myös kansallisia sidosryhmiä sääntelyyn
liittyvien asioiden valmisteluvaiheessa.
Valiokunta painottaa, ettei Euroopan finanssivalvontajärjestelmä ole
osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää,
vaan kyseessä on unionin toimielinten alainen asiantuntijaorganisaatio, jolle
on delegoitu rajoitetusti päätösvaltaa.
Ottaen huomioon, että järjestelmäriskikomitean varsinaisena
jäsenenä toimii Suomen Pankin pääjohtaja,
on tarpeen selvittää, edellyttääkö uusi
järjestely muutoksia myös Suomen Pankista annettuun
lakiin.
Edellä 3 b §:n osalta esille tuotujen muutostarpeiden
lisäksi valiokunta esittää, että 3 a §:n
1 momenttiin ja 71 §:ään tehdään
tekniset muutokset.