Perustelut

Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Esitys liittyy Euroopan finanssimarkkinoiden valvontajärjestelmän täytäntöönpanoon. Kuluvan vuoden alussa toimintansa aloittanut järjestelmä muodostuu finanssimarkkinoiden mikrotason (pankkiviranomainen, arvopaperimarkkinaviranomainen sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen; jäljempänä valvontaviranomaiset) ja makrotason (Euroopan järjestelmäriskikomitea) valvontaorganisaatioista (kuva organisaatiosta liitteenä). Finanssivalvonta edustaa Suomea valvontaviranomaisissa ja yhdessä Suomen Pankin kanssa järjestelmäriskikomiteassa. Esityksellä luodaan puitteet Finanssivalvonnan osallistumiselle valvontaorganisaatioiden toimintaan ja järjestelmän piirissä tehtävien päätösten täytäntöönpanoon.

Valvontaviranomaiset valmistelevat teknisten standardien luonnoksia, jotka komissio lopullisesti hyväksyy. Viranomaisilla on lisäksi mm. oikeus antaa ohjeita ja suosituksia sekä valvoa, että jäsenmaiden valvontaviranomaiset soveltavat säännöksiä yhdenmukaisesti. Järjestelmäriskikomitean vastuulla on valvoa finanssijärjestelmän makrotason vakautta. Sen tehtävänä on ehkäistä tai ainakin lieventää järjestelmäriskejä ja turvata näin osaltaan tasapainoiset olosuhteet talouskasvulle.

Kyseessä ovat asiantuntijaelimet, joiden tulee toimia riippumattomasti. Asetukset sisältävät myös erityissäännöksiä hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten puolueettomuudesta. Säännösten mukaisesti jäsenten on toimittava unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä. Säädökset sisältävät myös määräyksiä hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten salassapitovelvollisuudesta lähinnä liikesalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen osalta.

Edellä mainitut säännökset eivät poista Finanssivalvonnan velvollisuutta pitää kansalliset viranomaiset tarkoin informoituna eurooppalaisen valvontayhteistyön yhteydessä esille tulevista säädöshankkeista tai finanssimarkkinoiden vakauteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista. Valiokunta painottaa informointivelvollisuuden laajuutta, minkä vuoksi valiokunta esittää, että 3 b §:n 2 momentin 2 kohdasta poistetaan velvollisuutta rajaava muotoilu.

Perustuslaissa säädetty velvollisuus informoida eduskuntaa (perustuslain 96 ja 97 §) koskee kaikkea Euroopan unioniin liittyvää valmistelutyötä. Perustuslaissa jo säädetystä velvollisuudesta ei tule säätää laissa, minkä vuoksi valiokunta esittää, että eduskunnan informointia koskeva säännös (3 b §:n 3 momentti), joka on osin myös ristiriidassa edellä mainittujen perustuslainsäännösten kanssa, poistetaan. Finanssivalvonnan tulee antaa vastuuministeriöille kaikki se tieto, josta saattaa olla tarpeen informoida eduskuntaa.

Finanssivalvonta toimii Suomen Pankin yhteydessä, ja sen toimintaa valvoo eduskunnan asettama pankkivaltuusto. Talousvaliokunta toteaa, että uusi sääntely tulee lisäämään pankkivaltuuston valvontavastuuta, minkä vuoksi on varmistettava, että valvonnan tehokkaaseen toteuttamiseen varataan riittävät resurssit.

Vaikka Finanssivalvonta ei ole suoraan valtioneuvoston linjaorganisaatioon kuuluva virasto, tulee sen EU-asioita valmistellessaan soveltaa vastaavia periaatteita kuin muun valtio-organisaation. Tähän liittyen valiokunta on edellä painottanut tarvetta pitää asianomaiset ministeriöt informoituina sekä valvontaviranomaisissa että järjestelmäriskikomiteassa vireillä olevista kysymyksistä (vrt. laki Finanssivalvonnasta 71 §; 878/2008). Finanssimarkkinoiden valvonta on keskeinen osa talouspolitiikkaa, jonka hoitamisesta kansallisella tasolla vastaa hallitus.

Jotta Finanssivalvonta kykenee luomaan kattavan asiantuntijanäkemyksen, on tärkeää, että se kuulee mahdollisimman laajasti myös kansallisia sidosryhmiä sääntelyyn liittyvien asioiden valmisteluvaiheessa.

Valiokunta painottaa, ettei Euroopan finanssivalvontajärjestelmä ole osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää, vaan kyseessä on unionin toimielinten alainen asiantuntijaorganisaatio, jolle on delegoitu rajoitetusti päätösvaltaa. Ottaen huomioon, että järjestelmäriskikomitean varsinaisena jäsenenä toimii Suomen Pankin pääjohtaja, on tarpeen selvittää, edellyttääkö uusi järjestely muutoksia myös Suomen Pankista annettuun lakiin.

Edellä 3 b §:n osalta esille tuotujen muutostarpeiden lisäksi valiokunta esittää, että 3 a §:n 1 momenttiin ja 71 §:ään tehdään tekniset muutokset.