Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on lähettänyt 8 päivänä joulukuuta 2010 talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi ydinvastuulain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 297/2010 vp).
Eduskunnan päätöksen mukaisesti ympäristövaliokunta on antanut asiasta lausunnon (YmVL 26/2010 vp). Lausunto on tämän mietinnön liitteenä.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitusneuvos Yrjö Sahrakorpi, työ- ja elinkeinoministeriö
johtaja Hannu Koponen, Säteilyturvakeskus STUK
toimitusjohtaja Eero Holma, Pohjoismainen Ydinvakuutuspooli
ydintekniikkajohtaja Juhani Hyvärinen ja yhtiölakimies Hannele von Hertzen, Fennovoima Oy
johtaja Sami Hautakangas ja lakimies Henrik Hinders, Fortum Power and Heat Oy
konsernipalvelut-osaston johtaja Risto Siilos, Teollisuuden Voima Oyj
Esityksessä ehdotetaan, että Suomessa sijaitsevien ydinlaitosten vahingonkorvausvastuun rajoittamisesta vakuutuksella tai muulla taloudellisella takuulla katettavaan määrään luovuttaisiin odottamatta vuonna 2005 säädetyn samaa asiaa koskevan lain voimaantuloa. Tämä laki säädettiin eräiden ydinvastuualalla tehtyjen kansainvälisten pöytäkirjojen voimaansaattamista varten, mutta pöytäkirjojen voimaantulo on olennaisesti viivästynyt.
Euroopan unionin neuvosto on edellyttänyt edellä mainittujen pöytäkirjojen ratifioinnin tapahtuvan kaikissa sen jäsenvaltioissa samanaikaisesti vuoden 2006 loppuun mennessä, minkä vuoksi vuonna 2005 säädetyt ydinvastuulain muutokset oli lain mukaan tarkoitus saattaa voimaan valtioneuvoston asetuksella sitten, kun Suomen ratifiointiedellytykset olisivat olemassa.
Koska ratifiointiedellytysten täyttymysajankohdasta ei ole varmuutta, tarkoituksena on saattaa rajoittamaton vastuu Suomessa voimaan ilman viivytystä.
Samassa yhteydessä toteutettaisiin laitoksenhaltijan vakuutettavan vastuumäärän korottaminen nykyisestä 175 miljoonasta Kansainvälisen Valuuttarahaston erityisnosto-oikeudesta (noin 205 miljoonaa euroa) 600 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen (noin 700 miljoonaa euroa). Edellä tarkoitetussa voimaantuloa odottavassa laissa vastuumäärä on säädetty samantasoiseksi.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2012.
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään.
Hyväksyessään 1.7.2010 ydinvoiman sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamista koskevat valtioneuvoston periaatepäätökset eduskunta edellytti, että hallitus jatkaa toimia laajennettujen ydinvastuuvelvoitteiden saattamiseksi kansainvälisesti voimaan ja tuo vuoden 2010 aikana eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen ydinvastuulain muuttamisesta siten, että laki parantaa Suomen sisäistä ydinvahinkoturvaa (M 2—4/2010 vp — TaVM 13/2010 vp — EK 22/2010 vp).
Vuonna 2005 hyväksyttyä ydinvastuulain muutosta (493/2005), jolla laajennettiin ydinlaitoksen haltijan vastuita ja korvattavien vahinkojen piiriä sekä jatkettiin kanneaikaa, ei ole saatettu toistaiseksi voimaan, koska kansainvälisiä sopimuksia muuttavia pöytäkirjoja ei ole ratifioitu.
Nyt hyväksyttävällä väliaikaisella lailla tulee ydinlaitoksen haltijalle rajoittamaton vastuu Suomessa syntyneistä ydinvahingoista. Suomalainen ydinlaitoksen haltija vastaa velvoitteistaan kaikella omalla omaisuudellaan osakeyhtiölainsäädännön mukaisesti. Osakkaiden vastuu rajoittuu yhtiöön sijoitettuun pääomaan. Silloinkin, kun ydinlaitoksen haltijalla on rajoittamaton vastuu, korvauksen määrä käytännössä riippuu siitä, onko ydinvoimayhtiöllä ydinlaitoksen ja laitospaikan lisäksi muuta omaisuutta ja kuinka paljon sitä on.
Vastuuta muualla kuin Suomessa syntyvistä vahingoista korotetaan 175 miljoonasta erityisnosto-oikeudesta (SDR) 600 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen (noin 205 miljoonasta eurosta noin 700 miljoonaan euroon). Laitoksenhaltijan on otettava vastuiden kattamiseksi vakuutus 600 miljoonan erityisnosto-oikeuden määrään saakka. Nämä säännökset vastaavat voimaantuloa odottavan lain sääntelyä.
Pohjoismaisen Ydinvakuutuspoolin antaman lausunnon mukaan vakuutuskapasiteetti riittää 600 miljoonan erityisnosto-oikeuden suuruisen vastuun vakuuttamiseen. Poolin oma riskinkantokyky on noin 192 miljoonaa euroa, ja sen yli menevä osa vakuutetaan muissa kansallisissa pooleissa. Pohjoismaisen Ydinvakuutuspoolin jäseninä on 42 Suomessa tai Ruotsissa vakuutusliikettä harjoittavaa vakuutusyhtiötä. Poolin jäsenillä on solidaarinen vastuu omien osuuksiensa suhteessa.
Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.
Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2011
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eelis Roikonen