TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ  5/2001 vp

TaVM 5/2001 vp - HE 215/2000 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi valtion vientitakuista

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 6 päivänä helmikuuta 2001 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi valtion vientitakuista (HE 215/2000 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 2/2001 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ympäristöministeri Satu Hassi ja ja erityisavustaja Marko Ulvila

apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa ja teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen, kauppa- ja teollisuusministeriö

hallitusneuvos Raine Vairimaa, valtiovarainministeriö

linjanjohtaja Kalevi Ahti ja linjanjohtaja Päivi Luostarinen, ulkoasiainministeriö

toimitusjohtaja Markku Mäkinen, liiketoimintajohtaja Topi Vesteri ja lakiasiainjohtaja Marja Karimeri, Finnvera Oyj

osastopäällikkö Jyrki Laakso, Suomen Pankkiyhdistys

johtaja Risto Suominen, Suomen Yrittäjät

ekonomisti Peter J. Boldt, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

osastopäällikkö Juhani Huttunen, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT

johtaja Timo Airaksinen, Metalliteollisuuden Keskusliitto MET

rahoitusjohtaja Pekka Hölttä, Metso Oyj

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi nykyisen vientitakuulain korvaava puitelakityyppinen laki valtion vientitakuista. Laissa säädetään valtion vientitakuisiin sovellettavista ehdoista ja periaatteista. Vientitakuita myönnetään viennistä tai ulkomaille suuntautuvista investoinneista syntyvän tappionvaaran varalle. Vientitakuilla voidaan erityisistä syistä kattaa myös ulkomaille suunnattavien investointien kaupallisia riskejä. Laissa ei ole toimialarajoituksia. Vientitakuiden tarkoituksena on vahvistaa Suomen taloudellista kehitystä edistämällä vientiä ja yritysten kansainvälistymistä.

Vientitakuu voidaan myöntää valtioneuvoston erityisistä syistä antaman valtuuden nojalla silloinkin, kun vientiin tai ulkomaille suuntautuvaan investointiin liittyy tavanomaista riskinottoa suurempia riskejä.

Vientitakuuta myönnettäessä ja vientitakuun ehtoja vahvistettaessa otetaan huomioon vientitakuita koskevat Suomea sitovat kansainväliset säännökset ja määräykset, kansainväliset kilpailutekijät sekä taattavan hankkeen ympäristövaikutukset osana hankkeen kokonaisriskiarviointia.

Vientitakuista peritään katettavaan riskiin perustuva takuumaksu, ja niistä voidaan periä kustannuksia vastaavia käsittelymaksuja.

Valtion edun turvaamiseksi tappionvaaran varalta voidaan suojautua vakuutuksilla, vakuuksilla, vastuiden vaihtosopimuksilla ja muilla järjestelyillä.

Vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettu vastuu saa olla enintään 7 900 miljoonaa euroa. Erityisriskinoton takuuvastuut saavat kuitenkin olla enintään 700 miljoonaa euroa ja kaupallisia riskejä kattavien investointitakuiden takuuvastuut enintään 200 miljoonaa euroa.

Vientitakuut myöntää ja niitä hallinnoi valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset vientitakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään pääasiassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyin muutoksin.

Valtion vientitakuilla täydennetään rahoituspalvelujen tarjontaa silloin, kun rahoitusta ei ole ollenkaan tai riittävästi saatavissa yksityisiltä rahoittajilta riskipitoisuutensa vuoksi. Vientitakuiden myöntäminen on perusteltua silloin, kun niillä saatetaan suomalaisyritykset tasavertaiseen kilpailukykyiseen rahoitusasemaan ja kun ne hyödyttävät Suomen kansantaloutta.

Valtion vientitakuut myöntää ja niitä käytännössä hallinnoi Finnvera Oyj. Yhtiön hallitus on hyväksynyt vientitakuutoiminnan ympäristöperiaatteet. Yhtiö arvioi muun muassa ympäristöriskit vahvistamiensa periaatteiden mukaisesti. Kansainvälisen käytännön mukaisesti yhtiö edellyttää vähintään hankkeen kohdemaan voimassa olevan lainsäädännön ja viranomaismääräyksien noudattamista. Suomi on aktiivisesti mukana OECD:ssä ympäristövaikutusten arviointiin liittyvässä yhteistyössä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion vientitakuutoimintaa harjoitetaan eettisesti vastuullisella tavalla. Ympäristökysymysten ohella eettisesti vastuulliseen käyttäytymiseen kuuluu muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja työntekijöiden perusoikeuksien turvaaminen. Tämän vuoksi Finnvera Oyj:n tulee kiinnittää vientitakuita saavien yritysten huomiota OECD:n hyväksymien monikansallisten yritysten toimintaohjeiden noudattamiseen.

Valtion vientitakuista annetun lain mukaiset takuusopimukset ja muut vastuusitoumukset ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia sopimuksia. Niitä koskeviin päätöksiin ei voida hakea muutosta valittamalla, vaan riidat ratkaistaan tapauksittain yleisessä tuomioistuimessa, jollei muuta ole sovittu.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki valtion vientitakuista

10 §.

Pykäläehdotuksen 3 momentin mukaan vastuun laskemista varten sopimusvaluutta muunnetaan euroiksi vientitakuun voimaantulopäivän valuuttakurssin mukaan.

Valiokunta on muuttanut säännöstä siten, että vastuu lasketaan nykyiseen tapaan myöntämispäivän kurssin mukaan. Myöntämispäivä on selkeä aina tiedossa oleva ajankohta, jolloin vastuutilanne on tiedossa reaaliaikaisesti.

11 §.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta on lisännyt pykälään uuden 2 momentin vientitakuiden käsittelyssä ja hallinnoinnissa noudatettavista hallintomenettelylain ja kielilain säännöksistä.

12 §.

Perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti lakiin on lisätty uusi pykälä, jossa säädetään julkisuudesta vientitakuuasioita käsiteltäessä. Säännöksessä viitataan viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 §:ään. Viimeksi mainitussa säännöksessä säädetään luottolaitoksiin verrattavasta salassapitovelvollisuudesta.

Vientitakuutoiminnassa luottamuksen säilyttäminen kaikkien osapuolten kesken on erityisen tärkeää. Vientitakuuhakemuksesta ja -päätöksestä saattaa kulua vuosia lopulliseen kauppasopimukseen. Tietojen vuotaminen kilpailijoille ja hankkeesta mahdollisesti muutoin kiinnostuneille neuvotteluvaiheessa saattaisi kaataa hankkeen kokonaan, jolloin kansalliset menetykset voisivat olla mittavat.

13 ja 14 §.

Koska lakiin on lisätty uusi 12 §, hallituksen esityksen 12 ja 13 § on siirretty sellaisenaan 13 ja 14 §:ksi.

2. Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

1 §.

Valiokunta on korvannut 2 momentissa olevan viittauksen vientitakuulakiin (479/1962) viittauksella uuteen lakiin valtion vientitakuista.

3. Laki valtiontakuurahastosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

4 §.

Myös tässä säännöksessä oleva viittaus vientitakuulakiiin on muutettu viittaukseksi uuteen lakiin valtion vientitakuista.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään uudet 2. ja 3. lakiehdotukset (Valiokunnan uudet lakiehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

valtion vientitakuista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1—9 §

(Kuten HE)

10 §

Vastuurajat

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vastuun laskemista varten sopimusvaluutta muunnetaan euroiksi käyttäen vientitakuun myöntämispäivänä Euroopan keskuspankin (poist.) valuutalle ilmoittamaa kurssia.

11 §

Vientitakuun myöntäminen ja hallinnointi

(1 mom. kuten HE)

Yhtiön on vientitakuiden käsittelyssä ja niitä hallinnoidessaan noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) ja kielilaissa (148/1922) säädetään. (Uusi)

12 § (Uusi)

Julkisuus ja salassapito

Yhtiön tämän lain tarkoittaman toiminnan julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 5 §:ssä säädetään.

13 ja 14 §

(Kuten HE:n 12 ja 13 §)

_______________

Valiokunnan uudet lakiehdotukset

2.

Laki

valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 18 kesäkuuta 1998 annetun valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) 1 §:n 2 momentti seuraavasti:

1 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhtiön antamista sitoumuksista säädetään lisäksi   valtion   vientitakuista   annetussa   laissa (  /  ), laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävistä valtiontakauksista annetussa laissa (573/1972), ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annetussa laissa (609/1973), valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetussa laissa (651/1985) ja valtion pääomatakuista annetussa laissa (594/1992).

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä       kuuta 200  .

_______________

3.

Laki

valtiontakuurahastosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 18 päivänä kesäkuuta 1998 valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 § seuraavasti:

4 §

Valtion vastuu

Valtio vastaa erityisrahoitusyhtiön antamista valtion vientitakuista annetussa laissa (  /  ), laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävistä valtiontakauksista annetussa laissa (573/1972), ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annetussa laissa (609/1973) ja valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetussa laissa (651/1985) tarkoitetuista takuista ja takauksista, jos erityisrahoitusyhtiölle on lain mukaisessa menettelyssä vahvistettu näitä takuita tai takauksia koskeva maksuvelvollisuus, eikä yhtiö ole sitä täyttänyt.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä       kuuta 200  .

_______________

Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Leena Luhtanen /sd
  • vpj. Mari Kiviniemi /kesk
  • jäs. Janina Andersson /vihr
  • Klaus Hellberg /sd
  • Susanna Huovinen /sd
  • Mikko Immonen /vas
  • Reijo Kallio /sd
  • Marja-Leena Kemppainen /skl
  • Kalervo Kummola /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Mika Lintilä /kesk (osittain)
  • Olli Nepponen /kok
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Mauri Salo /kesk (osittain)
  • Juhani Sjöblom /kok
  • vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eelis Roikonen