Perustelut

Tilanne kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on pysynyt edelleen epävakaana erityisesti Euroopassa, jossa epävarmuus Kreikan julkisen talouden tilanteesta on heikentänyt euron arvoa ja nostanut korkotasoa. Kreikan pankkien tilanne on myös huono. Suomen sijoitukset Kreikkaan ovat noin 6,5 miljardia euroa. Esimerkiksi työeläkerahastojen sijoitukset ovat noin 1,7 miljardia euroa. Kreikan lisäksi monilla muillakin Etelä-Euroopan euromailla näyttää olevan kasvavia talousvaikeuksia. Tätä taustaa vasten on entistä varovaisemmin suhtauduttava Suomen veronmaksajien vastuitten jatkamiseen.

Myönnettäessä pankeille pääomatukea ehtojen tulee olla tiukkoja. Erityisesti olisi pitänyt huolehtia siitä, että ehdot ovat Suomen valtion edun mukaisia niissä tapauksissa, joissa laina annetaan enemmistöltään ulkomaisessa omistuksessa oleville pankeille. Hallitus ei ole onnistunut määrittelemään esityksessä suomalaista pankkia niin, että pankkien pääomatuen siirtyminen ulkomaille voitaisiin estää. Pankin asiakkaitten eduista ei ole esityksessä huolehdittu. Esityksessä olisi pitänyt olla selkeät ja tiukat ehdot, joilla pankeille syntyneitä kustannuksia ja tappioita ei siirretä asiakkaiden maksettaviksi mm. palvelumaksujen ja lainamarginaalien muodossa. Niin ikään esitys ei turvaa millään lailla kriisipankkien yksityisasiakkaiden tai yritysten asemaa. Näissä tapauksissa asiakkaiden luottoja ei saisi irtisanoa.

Esitykseen sisältyy joukko kohtia, joihin ei valiokuntakuulemisessa saatu riittävää selkeyttä. Valtion edustus tukea saavien pankkien hallituksessa pitää toteuttaa välittömästi tukipäätöksen jälkeen eikä vuoden viiveellä, kuten hallitus esittää.

Hallituksen talouspolitiikalla talouden kriisi on syventynyt ja sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa. Tehokkain toimi myös pankkien toimintaympäristön tervehdyttämisen kannalta on pankkien asiakkaiden taloudellisen tilanteen korjaaminen. Taloutta olisi pitänyt elvyttää huomattavasti tehokkaammin kotimaisen kysynnän vahvistamiseksi sekä työttömyyden kasvun hillitsemiseksi. Rahaa olisi pitänyt ohjata infran rakentamiseen sosiaali-, terveys- ja koulurakennusten aikaansaamiseksi ja peruskorjaamiseksi. Tämä on myös parasta pankkien toimintaympäristön elvytystä.

On tärkeää kiinnittää huomiota finanssivalvonnan laatuun ja resursseihin. Tältäkin osalta lakiesitys jää puutteelliseksi. Haasteet ovat jatkossa suuret, joten tarvitaan jatkuvaa ja kattavaa valvontaa kotimaassa sekä hyvää kansainvälistä valvontayhteistyötä. Erityisesti systeemiriskien torjunnassa kansainvälistä yhteistyötä sekä keskuspankkien että valtiovarainministeriöiden kesken on lisättävä. Finanssivalvonnan henkilöstöresursseja on välittömästi vahvistettava ja turvattava valvonnan rahoitus. Hallituksen olisi pitänyt tehdä selkeitä muita korjaavia toimia, mm. vakavaraisuutta vahvistavia toimia, alan kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä.

SDP jätti vastalauseen viime keväänä ja esitti vastaavia lakeja hylättäviksi.

Perustelut

Hallitus esittää jatkoa määräaikaiselle laille valtion pääomasijoituksista talletuspankkeihin. Esitys merkitsee veronmaksajien riskilainan antamista sellaiselle pankille, joka ajautuu vaikeuksiin. Seuraava askel kriisipankin osalta on sen ottaminen Valtion vakuusrahaston toimesta valtion haltuun.

Lakiesitys tarkoittaa tosiasiassa pääomalainaa, jonka takaisinmaksulla ja korolla on heikko turva. Valtio eli veronmaksajat eivät saa vastinetta sijoituslainalle eivätkä todellista päätösvaltaa tuettavassa pankissa.

Suomessa pankkitukea jaettiin 1990-luvun alussa kymmeniä miljardeja markkoja. Tukivaroja saatiin vain osittain takaisin. Tuella ehkäistiin pankkien konkurssit ja pelastettiin lähinnä pankkien omistajien edut. Tuhannet asiakkaat sen sijaan ajautuivat syviin ja pitkäaikaisiin vaikeuksiin. Eräissä muissa maissa valtio otti kriisipankkeja haltuunsa ja turvasi näin sekä yksityis- että yritysasiakkaiden aseman. Laman jälkeen valtio myi nämä pankit, eivätkä veronmaksajat ja pankin asiakkaat joutuneet kärsimään. Tällaiseen menettelyyn on Suomessakin syytä varautua.

Viranomaiset ovat jatkuvasti vakuuttaneet, että Suomessa toimivat pankit ovat vakavaraisia. Yllättäen kuitenkin vast"ikään yksi pankki ajautui selvitystilaan. Valvovalla viranomaisella ei näytä olevan ajantasaista ja riittävää tietoa pankkien riskeistä ja todellisesta vakavaraisuusasemasta. Talousvaliokunta ei ole pyynnöistään huolimatta saanut yksityiskohtaista tietoa pankkien tilanteesta. Valvontaa on tarpeen pikaisesti vahvistaa. Tätä edellyttää myös Kreikan ja eräiden muiden euromaiden kriisi, jonka seuraukset vaikuttavat myös Suomessa toimiviin pankkeihin ja koko Euroopan rahamarkkinoihin.

Mahdollisiin pankkien vakavaraisuusongelmiin varauduttaessa Suomessa tulee käyttää Valtion vakuusrahastosta annetun lain mukaista menettelyä. Kriisipankin haltuunotto turvaa esitettyä selkeästi paremmin sekä pankkien asiakkaiden että veronmaksajien edut. Siksi hallituksen esitys valtion pääomasijoituksista talletuspankkeihin tulee hylätä. Hylkäystä puoltaa myös se, että Suomen pankkitoiminnasta noin 70 % on ulkomaisessa omistuksessa, eikä ole perusteltua tukea edes välillisesti veronmaksajiemme varoin pankkien ulkomaisia omistajia. Hallituksen esityksen hylkäämisellä ei ole osoitettu olevan merkittäviä vaikutuksia pankkien toimintaedellytyksiin ja rahamarkkinoihin.