TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2012 vp

TaVM 7/2012 vp - HE 107/2012 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 2012 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta (HE 107/2012 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Anja Liukko ja teollisuusneuvos Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö

toimitusjohtaja Tuomo Kantola, Jyväskylän Energia Oy

toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen, Rovaniemen Energia Oy

tuotantopäällikkö Mika Laine, Suur-Savon Sähkö Oy

asiantuntija Pia Oesch, Energiateollisuus ry

toimialapäällikkö Tage Fredriksson, Bioenergia ry

energia-asiantuntija Maiju Westergren, Metsäteollisuus ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia.

Metsähakkeen hintakilpailukyky suhteessa turpeeseen säilytettäisiin ennallaan ottamalla huomioon metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavassa tuotantotuessa turpeen veron korotusten vaikutukset metsähakkeen hintakilpailukykyyn. Päästöoikeuden hinnan muutokset vaikuttaisivat myös edelleen maksettavan tuen tasoon. Jos metsähaketta kaasutetaan kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi, maksettaisiin täydentävää tukea kaasutinyksikön kilpailukyvyn turvaamiseksi voimalaitoskokonaisuudessa.

Metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki ja sen korotus rahoitetaan valtion talousarviosta. Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Lain voimaantulo edellyttää, että Euroopan unionin komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvän tukijärjestelmän muutoksen.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Talousvaliokunta esittää, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Metsähakkeen tuotantotuki.

Muutettavaksi esitetyn ns. tuotantotukilain tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä syöttötariffin avulla. Muutosesitykset liittyvät metsähakkeesta maksettavaan tukeen.

Metsähakkeen tuotantotuen taso on sidottu turpeen veroon (1,90 euroa/MWh), joka nousee asteittain vuoden 2013 (4,90 euroon/MWh) ja 2015 (5,90 euroon/MWh) alusta lukien. Esityksen tavoitteena on säilyttää metsähakkeen kilpailukyky suhteessa turpeeseen ennallaan yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa (CHP, Combined Heat and Power). Tuotantotukijärjestelmämme käyttöä rajoittaa EU:n komission valtiontukisääntely ja komission tuotantotukilain soveltamisesta antama päätös [SA.31204 (2011/N)] . Siinä on todettu, että mahdolliset muutokset verotuksessa tulee ottaa huomioon siten, ettei eri raaka-aineiden välinen kilpailutilanne muutu. Tästä aiheutuu tarve pienentää metsähakkeen tuotantotukea turpeen veronkorotusta vastaavasti. Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston arviota ehdotetun muutoksen välttämättömyydestä perusteltuna.

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että sääntelyn muuttaminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa energiantuotannossa on kannattavampaa käyttää tuontipolttoaineita, erityisesti kivihiiltä, kotimaisten polttoaineiden sijasta. Valiokunta toteaa, että kuvatun kaltainen kehityskulku olisi niin uusiutuvan energian ja energiaomavaraisuuden lisäämistavoitteiden kuin päästöjen alentamistavoitteidenkin vastaista. Nykyisillä energiaraaka-aineiden hinnoilla tällainen kehitys ei kuitenkaan ole todennäköinen CHP-laitosten osalta. Kivihiilen raaka-ainehinta megawattitunnilta on jo lähtökohtaisesti hieman korkeampi kuin turpeen [Maakaasun hinta on noin kolminkertainen megawattitunnilta turpeen hintaan verrattuna.] , ja turpeen ensisijaista käyttöä tuetaan myös energiaverotuksen kautta. Kivihiilen energiavero on noin kaksinkertainen turpeen veroon verrattuna, vaikka huomioon otetaan tulevat turpeen energiaveron korotukset ja kivihiilen energiaveroon CHP-laitoksissa myönnettävä ns. CO2-komponentin 50 %:n vähennys. Tuotantotuki puolestaan varmistaa, että puustamaksukyky säilyy turpeeseen nähden ennallaan. Talousvaliokunta painottaa kuitenkin tarvetta seurata tarkoin eri energiaraaka-aineiden kilpailukyvyn kehitystä ja varmistaa, ettei kotimaisen raaka-aineen käytön kannattavuus vaarannu.

Lauhdesähkön osalta tuotantotuen aleneminen tulee pienentämään metsähakkeella tuotetun sähkön kannattavuutta, ja ilmeistä on, että uuden sääntelyn myötä turve ja kivihiili muodostuvat näissä laitoksissa hinnaltaan kilpailukykyisimmiksi raaka-aineiksi. Poikkeuksellisen sateisesta kesästä johtuva turpeen heikko saatavuus johtanee siihen, ettei turvetta riitä tulevana talvena lauhdetuotantoon. Toisaalta hyvät vesivarannot ja sähkön alhainen hinta vähentänevät lauhdetuotannon tarvetta. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa (s. 8/I) todetaan, lauhdetuotantoa koskevaan tukisääntelyyn vaikuttavat sekä EU:n ympäristötuen suuntaviivat että tukijärjestelmämme kustannustehokkuustavoitteet. Lauhdesähkölaitosten kustannustehokkuus on huomattavasti CHP-laitoksia alhaisempi. Talousvaliokunta kuitenkin painottaa, että lauhdevoimalla on merkittävä asema sähkön toimitusvarmuuden turvaajana erityisesti sähkön kulutuspiikkien yhteydessä. Näissä tilanteissa sähkön markkinahinta on korkealla, mikä osaltaan turvaa lauhdelaitosten puustamaksukykyä. Talousvaliokunta pitää huoltovarmuudelliset seikat huomioon ottaen perusteltuna, että lauhdesähkön tuotannolle maksetaan esityksen mukaisesti jatkossakin vastaavaa muuttuvaa tuotantotukea kuin CHP-laitoksessa tuotetusta sähköstä.

Kaasutinpreemio.

Esityksen tavoitteena on uutena tuki-instrumenttina käyttöön otettavan kaasutinpreemion (26 a §) avulla turvata kivihiili- tai turvepölykattilan yhteyteen rakennetun, metsähaketta käyttävän kaasutinyksikön kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Preemiolla kompensoidaan metsähakkeen tuen alenemista.

Talousvaliokunta pitää esitystä perusteltuna. Kaasutinpreemiolla korotetulla syöttötariffilla tuetaan, investointituen ohella, merkittäviä taloudellisia panostuksia edellyttävien, osin jo vireillä olevien voimalaitosinvestointien kannattavuutta. Saadun selvityksen perusteella preemion käyttö tulee kohdistumaan vain yksittäisiin hankkeisiin ja jokainen tukipäätös on alistettava komission hyväksyttäväksi. EU:n valtiontukisääntely asettaa rajoituksia siihen, mitä teknologioita on mahdollista tukea. Talousvaliokunta katsoo, että EU:n sääntelyä tulee pyrkiä kehittämään teknologianeutraaliksi.

Lopuksi.

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota energiatukien ja -verojen muutoksista koituvaan epävarmuuteen toimintaympäristön osalta. Talousvaliokunta suhtautuu näihin arvioihin vakavasti. Uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja päästöjen alentaminen edellyttävät ennakoitavaa ja mahdollisimman vakaata toimintaympäristöä, jonka puitteissa on mahdollista suunnitella pitkäaikaisia investointeja. Sääntely muodostaa toiminnan kannalta yhden merkittävän osa-alueen. Tällä hetkellä toimintaympäristöön vaikuttavat voimakkaasti myös talouden tilasta johtuva sähkön alhainen hinta ja pääoman saantiin liittyvät vaikeudet. Nämä ovat omiaan hidastamaan tarvittavia investointeja.

Edellä mainittuihin seikkoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota parhaillaan vireillä olevassa valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian päivitystyössä, jonka yhteydessä tullaan arvioimaan myös uusiutuvan energian tukipäätösten toimivuutta ja vaikuttavuutta. Käsiteltävänä oleva esitys tuo osaltaan esille tukijärjestelmämme monimutkaisuuden. Muutettaessa yhtä komponenttia sillä on heijastusvaikutuksia laajemminkin tukijärjestelmään. Sääntelyn monimutkaisuutta lisää EU:n valtiontukisääntely lupamenettelyineen. Vaikka toimintaympäristön ennakoitavuus ei puolla merkittäviä muutoksia tukijärjestelmäämme, pitää valiokunta selvityksen tekemistä tarpeellisena. Sen yhteydessä tulee ottaa tasapainoisesti huomioon energiasektorin ohella myös mm. teollisuuden tarpeet ja tarkastella toimintaympäristön sääntelyä laaja-alaisesti.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2012

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Mauri Pekkarinen /kesk
  • vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • jäs. Lars Erik Gästgivars /r
  • Teuvo Hakkarainen /ps
  • James Hirvisaari /ps
  • Harri Jaskari /kok
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Pia Kauma /kok
  • Jukka Kärnä /sd
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Jari Myllykoski /vas
  • Sirpa Paatero /sd
  • Arto Pirttilahti /kesk
  • Kaj Turunen /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi

VASTALAUSE 1

Perustelut

Hallitus esittää muutettavaksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia. Esityksellään hallitus haluaa korottaa ensisijaisesti kotimaisen energialähteen, turpeen, verotusta. Toisaalta hallituksen tavoitteena on pitää puun ja turpeen hintakilpailullinen tilanne stabiilina, jonka vuoksi puuenergian tuotantotukea halutaan leikata. Tämä johtaa siihen, että turpeen ja puuenergian hintakilpailu suhteessa kivihiileen merkittävästi heikkenee ja tulee jatkossa lisäämään kivihiilen käyttöä energiatuotannossa. Edellä mainittua hintakilpailusuhdetta hallituksen esityksessä ei ole selvitetty ollenkaan. Esityksellä on myös merkittäviä kansantaloutta heikentäviä vaikutuksia. Kivihiilen tuonti heikentää edelleen kauppatasettamme, ja hallituksen esityksellä on jo pysäytetty merkittäviä energiainvestointeja sekä vaarannettu taloudellinen pohja jo tehdyiltä investoinneilta. Hallituksen esitys myös heikentää Suomen mahdollisuuksia saavuttaa ilmastosopimuksen tavoitteita. Energiatuotannon tukipolitiikka ei voi olla poukkoilevaa ja vaalikausittain vaihtelevaa, koska tuotantoinvestoinnit suunnitellaan ja tehdään kymmeniksi vuosiksi tulevaisuuteen.

Edellinen hallitus alkoi verottaa turvetta energialähteenä, ja nykyinen hallitus on korottamassa tätä veroa. Suurimmaksi osaksi maamme voimalaitokset ovat vastapainelaitoksia (CHP). Näissä puuta ja turvetta poltetaan yhdessä. Tämänkin vuoksi turpeen verottaminen ei ole, tavoitteesta huolimatta, lisännyt puun käyttöä energian tuotannossa.

Nyt esitetyllä puuenergian tuotantotukileikkauksella on hyvin negatiivinen vaikutus. Uusia CHP-voimaloita ei olla esitetyillä ehdoilla rakentamassa ollenkaan. Myöskään pienpuuvoimalahankkeita ei ole käynnistynyt tuotantotukileikkauksesta johtuen. Lisäksi tukileikkaus uhkaa jättää metsiin mätänemään miljoonia kuutioita korjuukelpoista harvennuspuuta ja käyttämättömiksi jo tehtyjä kone- ja laiteinvestointeja hankintaketjun kannattamattomuuden vuoksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että tuen tarkoitus ei ole edistää voimalaitosinvestointeja tai parantaa sähkön tuotannon kannattavuutta. Lakiesitys tässä muodossa ei todellakaan edistä voimalaitosinvestointeja eikä paranna energiatuotannon kannattavuutta, joten se toimii suunnitellulla tavalla. Hallituksen lakiesitys toteutuessaan korottaa lämmön tuotantokustannuksia keskimäärin noin 4 %, joka varmuudella siirtyy kaukolämmön kuluttajahintoihin. Sähkön tuotantokustannuksiin lakiesityksellä on merkittävästi suurempi korottava vaikutus, joka sekin loppupelissä menee kuluttajien maksettavaksi.

Hallituksen esityksessä (26 a §) kaasutuspreemiolla halutaan korjata osittain yhden kivihiilestä luopuvan laitoksen tilannetta, joka syntyi, kun investointipäätöksen jälkeen päätettiin nostaa turpeen veroja ja alentaa puutukea. Lakimuutokseen esitetyllä preemiolla ei ratkaista kivihiilikysymystä kuin pieneltä osin. Valitettavasti hallitus jättää avoimeksi ratkaisut suurimpien kivihiilikäyttäjien osalta. Avoimeksi jää myös puun kaasutuksen preemio maakaasuverkon varrella ja pelletin rinnakkaispoltto kivihiililaitoksissa.

Mikäli turpeen veron korotus ja puuenergian tuotantotuen leikkaus perutaan, ei myöskään tarvita kaasutinpreemiota.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallituksen lakiesitys hylätään kaikilta osin.

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2012

  • Kaj Turunen /ps
  • Teuvo Hakkarainen /ps
  • James Hirvisaari /ps

VASTALAUSE 2

Perustelut

Matti Vanhasen II hallituksen aikana päätettiin Suomen historian suurimmista energiaratkaisuista. Silloin päätettiin nostaa uusiutuvan energian käyttöä 28 %:sta noin 38 %:iin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa loppukulutuksessa 38 TWh:n suuruista uusiutuvan energian lisäystä, lähes kahden miljoonan ihmisen vuotuisen sähkön ja lämmön tarvetta vastaava määrä, vuoteen 2020 mennessä. Samalla päätettiin myös tarvittavista tukijärjestelyistä, joilla uusiutuvan energian lisäys voidaan varmistaa.

Yksi uusiutuvan energian edistämisen merkittävistä tukimuodoista oli uusiutuvan sähkön muuttuvahintainen tuotantotuki. Sillä haluttiin turvata metsäpohjaisen energian reilu kilpailukyky saastuttaviin fossiilisiin verrattuna kaikissa oloissa ja reilulla marginaalilla.

Tukimuodolla haluttiin taata metsäenergian kilpailukyky sitomalla tuen määrä päästöoikeuden hintaan. Uusiutuvan sähkön tuen suuruus mitoitettiin sellaiseksi, että sitä maksetaan päästöoikeuden hinnasta riippuen 0—18 euroa/MWh. Turpeen veron ollessa 1,90 euroa/MWh metsäenergia on tuettuna sanotulla 0—18 euron/MWh tuella kilpailukykyinen noin 23 euroon/MWh saakka. Tätä kalliimmalla päästöoikeuden hinnalla sen katsotaan olevan kilpailukykyinen ilman tukea. Sittemmin turpeen vero on nostettu 2,90 euroon/MWh.

Kataisen hallitus on kuitenkin nostanut asteittain turpeen verotusta ensin vuoden 2013 alusta lukien 4,90 euroon/MWh ja sitten vuoden 2015 alusta lukien 5,90 euroon/MWh. Samalla hallitus aikoo vähentää metsäenergian muuttuvahintaista tuotantotukea merkittävästi niin, että sen enimmäismäärä laskisi 18 euron/MWh sijasta noin 13 euroa/MWh. Tämä muutos on sinänsä looginen, jos hyväksyy turpeen veron toteutetun suuruisen kiristämisen. Keskusta ei ole kuitenkaan sellaista hyväksynyt.

Toimiva puun käyttö vaatii oheispolttoaineekseen vissin määrän turvetta. Nämä polttoaineet ovat ainakin toistaiseksi sidottu polttoteknisesti yhteen.

Hallituksen esitys ei muuta puun ja turpeen välistä kilpailusuhdetta. Käytännössä esitys kuitenkin merkitsee puun ja turpeen yhteiskäytön kilpailuaseman heikkenemistä suhteessa kivihiileen, maakaasuun ja öljyyn, ennen muuta kivihiileen.

Niinpä muutamia puun ja turpeen yhteiskäyttöön perustuvia pitkälle valmisteltuja hankkeita on pantu jäihin (Rovaniemi) ja useammankin käynnistymässä olleen hankkeen suunnittelu on lopetettu. Useammallekin juuri valmistuneelle puun ja turpeen yhteiskäyttöön perustuvalle CHP-hankkeelle esitys on ikävä takaisku. Niiden liiketoiminnan perusteet muuttuvat heti valtion yksipuolisen ratkaisun seurauksena. Menettelyä ei voida pitää hyväksyttävänä.

Pahimmillaan esitys merkitsee turpeen käytön korvautumista kivihiilellä, mikä on vastoin kaikkia vihreän energian edistämisen toimenpiteitä.

Kuluttajien kannalta hallituksen esitys merkitsee ennen muuta kaukolämmön hinnan kallistumista. Sekin on vastoin "puhtaan energian" edistämistoimia. Kaukolämmön korvautuminen vaihtoehtoisilla energiamuodoilla tapahtuu useimmiten päästöllisillä energiavaihtoehdoilla tai ydinvoimalla.

Keskustan eduskuntaryhmä on hyväksynyt turpeen verotasoksi 2,90 euroa/MWh. Olemme vastustaneet veron nostamista 5,90 euroon/MWh.

Hallituksen nyt esittämä muuttuvahintaisen tuotantotuen malli kaavoineen on periaatteessa hyväksyttävä tapa kytkeä turpeen vero ja puun puusähkön muuttuvahintainen tuotantotuki yhteen. Malli vastaa mitä ilmeisimmin myös EU:n komission asettamia pelisääntöjä.

Hyvää esityksessä on puun kaasutuksesta maksettava preemio.

Kun esitetty malli perustuu kuitenkin liian korkeaan turpeen verotasoon, ei esitystä voida hyväksyä. Keskusta edellyttää, että hallitus palauttaa turpeen veron aikaisemmin päätetylle 2,90 euron/MWh tasolle ja uudistaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia sen pohjalta vielä ennen kuluvan vuoden vaihdetta.

Samalla esitämme, että hallitus muutoinkin huolehtii kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden kilpailukyvystä ja niillä tuotetun energian kohtuuhintaisuudesta.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiesitys hylätään.

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2012

  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Arto Pirttilahti /kesk