TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2014 vp

TaVM 7/2014 vp - HE 50/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain, Energiavirastosta annetun lain 1 ja 4 §:n sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 29 päivänä huhtikuuta 2014 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain, Energiavirastosta annetun lain 1 ja 4 §:n sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:n muuttamisesta (HE 50/2014 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 15/2014 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Arto Rajala, työ- ja elinkeinoministeriö

johtaja Antti Paananen, Energiavirasto

lakimies Pia Ovaska, Finanssivalvonta

erikoistutkija Riikka Pulli, Kilpailu- ja kuluttajavirasto

tiimipäällikkö Lasse Pollari, Energiakolmio Oy

lakimies Samuli Tarkiainen, Fortum Oyj

rahoitusasiantuntija Tommi Toivola, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • oikeusministeriö
  • Gasum Oy.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettua lakia, Energiavirastosta annettua lakia sekä Finanssivalvonnasta annettua lakia.

Esityksen tavoitteena on säätää energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen edellyttämistä viranomaisten tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuuksista, jotka liittyvät sähkön ja maakaasun tukkumarkkinoilla tehtyjen väärinkäytösten tutkintaan, sekä näiden väärinkäytösten johdosta määrättävistä seuraamuksista.

Energian tukkumarkkinoilla tehtyjä väärinkäytöksiä olisivat sisäpiirintiedon väärinkäyttö ja sisäpiirintiedon julkistamisen laiminlyönti sekä markkinoiden manipulointi ja sen yritys. Seuraamus voitaisiin määrätä myös markkinaosapuolten rekisteröintivelvollisuuden ja liiketoimien raportointivelvollisuuden laiminlyönnistä sekä ammattimaisesti liiketoimia järjestävien henkilöiden ilmoitusvelvollisuuden ja rikkomusten havaitsemisjärjestelyjen perustamisen ja ylläpidon laiminlyönnistä. Ehdotettuja seuraamuksia olisivat julkinen varoitus, rikemaksu ja seuraamusmaksu.

Lisäksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettua lakia täsmennettäisiin siten, että energiamarkkinoiden kansallisena sääntelyviranomaisena toimivan Energiaviraston tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuudet täyttäisivät asetuksen vaatimukset. Johdannaismarkkinoita valvovan Finanssivalvonnan mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä energia-alan valvontaviranomaisten kanssa energiamarkkinoilla tehtyjen väärinkäytösten tutkinnassa lisättäisiin.

Esityksellä tehostettaisiin sähkön ja maakaasun tukkumarkkinoiden toiminnan valvontaa ja edistettäisiin tervettä kilpailua sähkön ja maakaasun tukkumarkkinoilla. Ehdotetun seuraamusjärjestelmän perusteella väärinkäytösten tekeminen sähkön ja maakaasun tukkumarkkinoilla muuttuisi vähemmän houkuttelevaksi. Ehdotukset lisäisivät luottamusta sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaan. Esityksen arvioidaan tuovan kustannussäästöjä sähkön ja maakaasun käyttäjille ja siten kustannushyötyjä kansantaloudelle.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Talousvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin muutoksin ja huomautuksin.

Yleistä.

Hallituksen esityksellä pannan täytäntöön REMIT-asetuksen edellyttämät viranomaisten toimivaltuudet ja säädetään energian tukkumarkkinoilla tehtyjen markkinoiden väärinkäytösten seuraamuksista. Energian tukkumarkkinoilla muodostuvat energianhinnat vaikuttavat energian loppukäyttäjien maksamiin hintoihin ja yritysten kilpailukykyyn. Tämän vuoksi on tärkeää, että kansalaiset, yritykset ja viranomaiset voivat luottaa energiamarkkinoiden eheyteen. Vilpillisten kauppatapojen mahdollisuus vie pohjaa julkiselta luottamukselta, jarruttaa investointeja, lisää energianhintojen epävakautta ja voi ylipäänsä johtaa energianhintojen nousuun. Voimassa olevalla lainsäädännöllä ei pystytä puuttumaan riittävän tehokkaasti mahdollisiin sähkön ja maakaasun tukkumarkkinoiden väärinkäytöksiin, mikä on omiaan heikentämään luottamusta energiamarkkinoiden toimintaan. Likvideillä tukkumarkkinoilla muodostuneet luotettavat hinnat antavat tärkeitä lyhyen aikavälin signaaleja energiantuotantolaitosten ja kulutusyksiköiden optimaalista toimintaa varten. Ne antavat myös pitkän aikavälin osviittaa siitä, missä tarvitaan tulevaisuudessa investointeja energiainfrastruktuuriin. Näiden syiden vuoksi talousvaliokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettuja muutoksia perusteltuina, kuitenkin seuraavin huomautuksin ja täsmennyksin.

Energiamarkkinoiden erityispiirteiden vaikutus sääntelyyn.

Energiamarkkinoilla on sellaisia erityispiirteitä, jotka tekevät niistä haastavia kilpailun toimivuuden näkökulmasta: kysynnän matala hintajousto, tuotteiden heikko varastoitavuus ja alalle tulon korkeat esteet. Energiamarkkinoille on myös tyypillistä, että yritysten mahdollisuudet harjoittaa markkinavoimaa vaihtelevat ajallisesti. Lisäksi jopa suhteellisen pienilläkin yrityksillä voi olla merkittävä mahdollisuus vaikuttaa hintatason muodostumiseen. Näiden tekijöiden johdosta markkinavoiman hyväksikäyttöön puuttuminen pelkillä kilpailulainsäädännön keinoilla voi olla vaikeaa. Talousvaliokunta katsoo, että käsillä oleva esitys vahvistaa viranomaisten tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuuksia ja siten edistää tehokkuutta ja kilpailua näillä markkinoilla.

Seuraamusjärjestelmän riittävyys.

Esityksen mukaiset Energiaviraston toimivaltuudet ovat kuitenkin sillä tavoin rajoitetut, että erityisesti vakavampien ja monimutkaisimpien tapausten suhteen rajaukset voivat muodostua ongelmallisiksi: koska REMIT-asetuksen mukaisten kieltojen ja velvoitteiden rikkomuksista ei säädettäisi rikosoikeudellisia seuraamuksia, Energiavirastolta tulee puuttumaan mahdollisuus siirtää rikkomusepäily poliisin tutkittavaksi. Vakavimpien tekojen kriminalisoinnin myötä rikkomusten tutkinnassa voitaisiin tarvittaessa käyttää myös poliisin esitutkinta- ja pakkokeinovaltuuksia. Rikosoikeudellisessa esitutkinta- ja tuomioistuinprosessissa voidaan myös hallinnollista prosessia paremmin turvata epäillyn oikeusturva.

Sähkön ja maakaasun markkinoilla on yhteys sähköön tai maakaasuun liittyvillä tuotteilla toimiviin finanssimarkkinoihin, kuten sähkön johdannaismarkkinoihin. Näillä hyödykemarkkinoilla tehdyillä väärinkäytöksillä voidaan pyrkiä hakemaan hyötyjä niihin yhteydessä olevilla finanssimarkkinoilla. Tämän vuoksi REMIT-asetuksen rikkomuksista määrättävien seuraamusten olisi vastattava MAD-direktiivin (Markkinoiden väärinkäyttödirektiivi Market Abuse Directive, 2003/6/EY) toimeenpanon yhteydessä käyttöön otettuja seuraamuksia. Finanssimarkkinoilla tehdyistä väärinkäytöksistä määrättävien seuraamusten valikoimaan kuuluvat sekä hallinnolliset että rikosoikeudelliset seuraamukset. Tältä osin hallituksen esitys poikkeaa finanssimarkkinoilla tapahtuvista väärinkäytöksistä määrättävistä seuraamuksista.

Toimialan markkinarikkomuksiin liittyy merkittäviä taloudellisia intressejä, ja niiden vaikutukset ovat laajalle ulottuvia. Hallinnollisiin seuraamuksiin ei myöskään liity menettämisseuraamuksia. Siksi on tärkeää, että rikkomuksista määrätyt seuraamukset ovat tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhtaisia. Kiinnijäämisriskin on oltava suuri ja pelotevaikutuksen riittävä. Väärinkäytösten rajat ylittävät vaikutukset korostuvat entisestään sähkön ja maakaasun tukkumarkkinoiden yhdentyessä. Tästä näkökulmasta on erityisen tärkeää, että väärinkäytöksistä määrättävät seuraamukset olisivat yhteismarkkinoilla mahdollisimman yhdenmukaiset. Rikosoikeudelliset seuraamukset ovat voimassa sekä Ruotsissa että Tanskassa. Vakavimpien tekojen kriminalisointi myös Suomessa helpottaisi pohjoismaisten esitutkintaviranomaisten välistä yhteistyötä. Mikäli Suomessa on keinovalikoimassa käytössä vain hallinnolliset seuraamukset, sillä voi olla koko Euroopan tasolla vaikutusta rajat ylittävien rikkomusten tutkintayhteistyöhön sekä siihen, minne mahdollisia väärinkäytöksiä tekevät tahot pyrkivät hakeutumaan.

Edellä sanotun valossa talousvaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädännön muutoksia, jotta energiamarkkinoiden manipulaatiota koskevat rangaistussäännökset saadaan yhdenmukaisiksi finanssimarkkinoiden vastaavien säännösten kanssa. (Valiokunnan lausumaehdotus)

Energiaviraston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei lakiehdotukseen tai voimassa olevaan lakiin sisälly vastaavaa oikeudenkäyntiasiamiehiä ja oikeudenkäyntiavustajia sekä asianajajia koskevaa poikkeusta tietojensaanti- ja tarkastusoikeudesta kuin esimerkiksi Finanssivalvonnasta annetun lain 25 §:ään. Lakiehdotuksessa tarkoitettu tarkastusoikeus voi kohdistua ainoastaan elinkeinonharjoittajan tiloihin. Sen sijaan lakiehdotuksen 30 §:n 1 momentissa säädetty velvollisuus antaa tietoja ja asiakirjoja voi kohdistua kehen tahansa REMIT-asetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun henkilöön tai päämieheen. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että tämän perusteella näyttäisi jäävän jossain määrin epäselväksi, voisiko tietojenantovelvollisuus kohdistua myös asianajajaan tai muuhun oikeudelliseen avustajaan, ja että jos tällainen mahdollisuus ei REMIT-asetuksen mainitun alakohdan perusteella ole poissuljettua, on sääntelyä syytä täydentää Finanssivalvonnasta annetun lain 25 §:ää vastaavalla poikkeussäännöksellä.

Perustuslakivaliokunta on lisäksi todennut, että yrityksiin kohdistuvien valvontatyyppisten tarkastusten sääntelyssä on syytä selkeyden vuoksi viitata hallintolain tarkastuksia koskeviin 39 §:n yleissäännöksiin. Tämän vuoksi lakiehdotukseen on tässäkin tapauksessa syytä lisätä viittaus hallintolain 39 §:ään.

Sanktioiden kohtuullisuus eräissä tapauksissa.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on herännyt huoli siitä, että ehdotetut säännökset johtaisivat työntekijän kannalta kohtuuttomiin sanktioihin silloin, kun työntekijän syyksi voidaan lukea vain vähäinen huolimattomuus. Talousvaliokunta toteaa, että lakiehdotuksen mukaiseen maksun suuruuden arviointiin on liitetty — sekä seuraamusmaksun että rikemaksun suhteen — kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon rikkomuksen tai laiminlyönnin laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä kestoaika. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi 20 c §, joka antaa Energiavirastolle mahdollisuuden jättää hallinnollinen seuraamus määräämättä, jos henkilö on oma-aloitteisesti ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin rikkomuksen tai laiminlyönnin korjaamiseksi välittömästi sen havaittuaan ja ilmoittanut rikkomuksesta tai laiminlyönnistä viivytyksettä Energiavirastolle eikä rikkomus tai laiminlyönti ole vakava tai toistuva; tai jos rikkomusta tai laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä; tai seuraamusmaksun tai rikemaksun määräämistä taikka julkisen varoituksen antamista on muutoin pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Vastaava säännös on myös voimassa olevassa Finanssivalvonnasta annetussa laissa. Valiokunta katsoo, että edellä kuvatut mekanismit mahdollistavat riittävällä tavalla tapauskohtaisen arvioinnin seuraamuksia määrättäessä. Sanktioinnin ehdoton rajaaminen tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen voisi vaarantaa sääntelyn tavoitteiden toteutumisen ottaen huomioon erityisesti asetuksen 3—5 artiklojen jäsenvaltioille asettamat velvoitteet.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta

16 §. Seuraamusmaksu.

Esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen 16 ja 20 a §:ään ehdotetaan otettaviksi säännökset kiellosta rangaista tai syyttää samasta teosta kahdesti. Talousvaliokunta korostaa olevan tärkeää, että sääntely ulotetaan yksiselitteisesti koskemaan myös tekoja, joista voidaan määrätä kilpailulain mukainen seuraamusmaksu. Talousvaliokunta toteaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetun lain 16 §:n uuden 5 momentin jälkeen tulee lisätä uusi 6 momentti, jonka mukaan maksua ei voida määrätä myöskään sille, johon kohdistuvaan samaa tekoa koskevaan esitykseen kilpailulaissa tarkoitetun seuraamusmaksun määräämisestä on annettu ratkaisu.

Tämän momentin mukaisella seuraamusmaksun määräämistä koskevalla ratkaisulla tarkoitettaisiin asiaratkaisun antamista seuraamusmaksun määräämistä koskevassa asiassa, mukaan lukien ratkaisu, jonka mukaan seuraamusmaksu jätetään määräämättä.

30 §. Energiaviraston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus.

Esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen 30 §:n 2 momentissa on säädetty Energiaviraston virkamiehen oikeus valvontatehtävän toteuttamiseksi toimitettavaan tarkastukseen valvottavaa toimintaa harjoittavan elinkeinonharjoittajan hallinnassa oleviin tiloihin. Tarkastusta ei saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyssä tilassa, joten sääntely on ongelmatonta kotirauhan suojan kannalta. Yrityksiin kohdistuvien valvontatyyppisten tarkastusten sääntelyssä on syytä selkeyden vuoksi viitata hallintolain tarkastuksia koskeviin yleissäännöksiin. Tämän vuoksi 1. lakiehdotuksen 30 §:n 2 momentin loppuun lisätään viittaus hallintolain 39 §:ään.

30 a §. Oikeudenkäyntiasiamiehiä ja oikeudenkäyntiavustajia sekä asianajajia koskeva poikkeus Energiaviraston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta. (Uusi)

Esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen 30 §:n 1 momentissa säädetty velvollisuus antaa tietoja ja asiakirjoja voi kohdistua kehen tahansa REMIT-asetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun henkilöön tai päämieheen. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että tämän perusteella näyttäisi jäävän jossain määrin epäselväksi, voisiko tietojenantovelvollisuus kohdistua myös asianajajaan tai muuhun oikeudelliseen avustajaan, ja että jos tällainen mahdollisuus ei REMIT-asetuksen mainitun alakohdan perusteella ole poissuljettua, on sääntelyä syytä täydentää Finanssivalvonnasta annetun lain 25 §:ää vastaavalla poikkeussäännöksellä. Tämän johdosta lakiin lisätään uusi 30 a §. Pykälässä suljettaisiin oikeudenkäyntiasiamiehet ja -avustajat 30 §:ssä säädetyn Energiaviraston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuden ulkopuolelle heidän asiakkaitaan koskevien tietojen osalta oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan ja tämän asiakkaan välisen luottamussuhteen turvaamiseksi. Pykälässä tarkoitettu poikkeus koskisi muitakin asianajajan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden alaisia tietoja kuin oikeudenkäyntiasiamies- ja -avustajatehtävässä saatuja tietoja lukuun ottamatta pykälän 2 momentissa tarkoitettuja tilanteita.

Uuden pykälän 2 momentin mukaan Energiavirastolla olisi kuitenkin 1 momentin säännöksen estämättä oikeus saada asianajajalta tai hänen apulaiseltaan asianajajan asiakasta koskevia 30 §:ssä tarkoitettuja tietoja, asiakirjoja ja tallenteita, jotka ovat tarpeen REMIT-asetukseen liittyvän valvontatehtävän hoitamiseksi, ja ottaa niistä jäljennöksiä. Energiavirastolla olisi lisäksi oikeus saada tässä pykälässä tarkoitetulta henkilöltä tarkastettavikseen asiakirjat ja tallenteet, jotka sisältävät tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja. Pykälän 2 momentin poikkeussäännös koskisi siten yksinomaan REMIT-asetuksen valvontaan liittyviä tietoja. Poikkeuksen perusteena olisivat REMIT-asetuksen 13 artiklan 2 kohdan säännökset sekä tutkintatoimivaltuuksien yhdenmukaisuus Finanssivalvonnan vastaavien tutkintavaltuuksien kanssa. Tietojensaantiin ja tarkastusten suorittamiseen liittyvät valtuudet olisivat tässä tapauksessa asian luonteen vuoksi rajatummat kuin 30 §:ssä säädetty tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus.

3. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:n muuttamisesta

Johtolause.

Johtolauseeseen on tehty säädösteknisiä muutoksia esityksen yhteensovittamiseksi muiden eduskunnassa samanaikaisesti vireillä olevien esitysten kanssa (HE 39/2014 vpTaVM 6/2014 vp).

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,

että 1. ja 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) 2 §:n johdantokappale ja 7 kohta, 16 §:n 3 ja 4 momentti, 18, 30, 34 ja 36 §, sekä

lisätään 2 §:ään uusi 8 kohta, 16 §:ään uusi 5 ja 6 momentti sekä lakiin uusi 20 a—20 e, 30 a, 31 a—31 c ja 34 a § seuraavasti:

2 §

(Kuten HE)

4 luku

Seuraamukset

16 §

(3—5 mom. kuten HE)

Maksua ei voida määrätä myöskään sille, johon kohdistuvaan samaa tekoa koskevaan esitykseen kilpailulaissa tarkoitetun seuraamusmaksun määräämisestä on annettu ratkaisu. (Uusi 6 mom.)

18 ja 20 a—e §

(Kuten HE)

30 §

Energiaviraston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus

(1 mom. kuten HE)

Energiaviraston asianomaisella virkamiehellä on oikeus tässä laissa tarkoitetun valvontatehtävän toteuttamiseksi sekä Energiaviraston antaman vahvistus- tai velvoitepäätöksen ja yhteistyövirastoasetuksessa tarkoitetun energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston antaman päätöksen, joka perustuu yhteistyövirastoasetuksen 8 artiklaan, noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus valvottavaa toimintaa harjoittavan elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevissa tiloissa. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyssä tilassa. Tarkastusta toimittavalle virkamiehelle ja Energiaviraston valtuuttamalle muulle henkilölle on järjestettävä pääsy elinkeinonharjoittajan hallinnassa oleviin tiloihin sekä niihin sähkö- tai maakaasulaitteisiin ja -laitteistoihin, joilla voi olla merkitystä tässä laissa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitamisessa. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus tutkia elinkeinonharjoittajan asiakirjat ja data, joilla voi olla merkitystä tässä laissa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitamisessa, ja ottaa niistä jäljennöksiä maksutta. Energiavirasto voi tarkastuksessa käyttää apunaan muita valtuuttamiaan henkilöitä. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään. (Uusi)

(3 mom. kuten HE)

30 a §

Oikeudenkäyntiasiamiehiä ja oikeudenkäyntiavustajia sekä asianajajia koskeva poikkeus Energiaviraston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta

Poiketen siitä, mitä edellä 30 §:ssä säädetään, Energiavirastolla ei ole oikeutta saada asianajajista annetussa laissa (496/1958) tarkoitetulta asianajajalta tai hänen apulaiseltaan asianajajan asiakasta koskevia tietoja, asiakirjoja tai tallenteita eikä tarkastaa niitä eikä muultakaan henkilöltä oikeudenkäyntiasiamies- tai oikeudenkäyntiavustajatehtävien hoitamisen yhteydessä saatuja tietoja, asiakirjoja tai tallenteita eikä tarkastaa niitä. Oikeudenkäyntiasiamies- ja oikeudenkäyntiavustajatehtäviksi luetaan varsinaisten oikeudenkäyntiin liittyvien tehtävien lisäksi oikeudellinen neuvonta, joka koskee asiakkaan oikeudellista asemaa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, Energiavirastolla on oikeus saada asianajajalta tai hänen apulaiseltaan asianajajan asiakasta koskevia 30 §:ssä tarkoitettuja tietoja, asiakirjoja ja tallenteita, jotka ovat tarpeen REMIT-asetukseen liittyvän valvontatehtävän hoitamiseksi, ja ottaa niistä jäljennöksiä. Energiavirastolla on lisäksi oikeus saada tässä pykälässä tarkoitetulta henkilöltä tarkastettavikseen asiakirjat ja tallenteet, jotka sisältävät tässä momentissa tarkoitettuja tietoja. (Uusi)

31 a—c, 34, 34 a ja 36 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

3.

Laki

Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 71 §:n 1 momentin 11 a ja 11 b kohta, sellaisina kuin ne ovat, 71 §:n 1 momentin 11 a kohta laissa 254/2013 ja 11 b kohta laissa 593/2013, sekä

lisätään 71 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 194/2011, 752/2012, 254/2013, ja 593/2013 uusi 11 c kohta seuraavasti:

71 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan tarvittavia lainsäädännön muutoksia, jotta energiamarkkinoiden manipulaatiota koskevat rangaistussäännökset saadaan vastaamaan finanssimarkkinoiden vastaavia säännöksiä.

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Mauri Pekkarinen /kesk
  • vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • jäs. Lars Erik Gästgivars /r
  • Teuvo Hakkarainen /ps
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Jukka Kärnä /sd
  • Eero Lehti /kok
  • Jari Myllykoski /vas
  • Martti Mölsä /ps
  • Sirpa Paatero /sd
  • Arto Pirttilahti /kesk
  • Kaj Turunen /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Teija  Miller