Perustelut
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään.
Varojen keräämisen tarkoituksena kahdeksi erillisvarallisuudeksi
Valtion ydinjätehuoltorahaston yhteyteen on asiantuntemuksen
ylläpitäminen. Asiantuntemuksen varmistamiseksi
ja ylläpitämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö koordinoi
kahta kansallista ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon
liittyvää tutkimusohjelmaa, joiden rahoittamiseen
kauppa- ja teollisuusministeriö on osallistunut. Lailla
kustannusvastuu niistä siirretään ydinvoimayhtiöille
ja vähäisessä määrin
Valtion teknilliselle tutkimuskeskukselle tutkimusreaktorin haltijana
ja jätehuoltovelvollisena. Lailla varmistetaan mainituille ohjelmille
pitkäkestoinen ja vakaa rahoitus.
Erillisvarallisuuksien yhteismäärä kauppa-
ja teollisuusministeriön mukaan tulee olemaan 4—5
miljoonaa euroa.
Talousvaliokunnan mielestä kauppa- ja teollisuusministeriön
tulisi vastaisuudessakin osallistua ydinenergia-alan perustutkimuksen
rahoittamiseen.
Valtion ydinjätehuoltorahasto
Ydinjätehuollon kustannuksiin varautumista varten on
valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolella kauppa- ja teollisuusministeriön
alainen ja sen hoidossa oleva Valtion ydinjätehuoltorahasto.
Jätehuoltovelvollinen varautuu ydinjätehuollon
kustannuksiin siten, että se maksaa kalenterivuosittain
rahastoon laissa säädetyt maksut ja luovuttaa
maksukyvyttömyytensä varalta valtiolle vakuudet.
Jätehuoltovelvollinen maksaa rahastoon määrän,
joka vastaa sen tuottamien ydinjätteiden ydinjätehuollosta
tulevaisuudessa aiheutuvien menojen arvioitua määrää.
Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy
lausuman, jonka mukaan Valtion ydinjätehuoltorahastoon
kerättävät erillisvarallisuudet
pidetään erillään ydinenergialain
mukaisesti ydinjätehuoltoa varten jätehuoltovelvollisilta
kerätyistä varoista. Lakiin tehtävällä muutoksella
ei voida millään tavalla kajota Valtion ydinjätehuoltorahastoon
alkuperäiseen tarkoitukseen kerättyihin varoihin,
jotka jätehuoltovelvolliset ovat maksaneet rahastoon ja
jotka jätehuoltovelvolliset käyttävät
ydinjätehuollosta vastaisuudessa aiheutuviin kustannuksiin (Valiokunnan
lausumaehdotus).
Ydinjätehuoltorahaston pääoma vuoden
2002 lopussa oli noin 1 260 miljoonaa euroa.
Ydinenergianeuvottelukunta
Ydinenergialain mukaan ydinenergian käyttöön liittyvien
asioiden valmistavaa käsittelyä varten toimii
kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä ydinenergianeuvottelukunta.
Sen tehtävistä säädetään
ydinenergianeuvottelukunnasta annetussa asetuksessa. Neuvottelukunnan
tehtävänä on muun muassa tehdä tarpeellisiksi
katsomiaan ehdotuksia ydinenergia-alaa koskevan tutkimuksen
ja koulutuksen kehittämisestä ja järjestämisestä.
Neuvottelukunnan jäsenet ovat ydinenergia-alan ja siihen
läheisesti liittyvien alojen asiantuntijoita.
Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä kauppa-
ja teollisuusministeriössä. Esityksen valmistelutietojen
mukaan lakiluonnoksesta pyydettiin lausuntoa muun muassa ydinenergianeuvottelukunnalta.
Talousvaliokunta toteaa, että edellisen ydinenergianeuvottelukunnan
toimikausi päättyi 16.4.2003. Uuden neuvottelukunnan
toimikausi alkoi 1.10.2003, joten esityksen valmistelun aikana
ei ollut ydinenergianeuvottelukuntaa eikä se ole siis voinut
antaa lakiehdotuksesta lausuntoa.
Muuta
Talousvaliokunnan saamien lausuntojen mukaan hallituksen esityksen
perustelut eivät kaikilta osin vastaa käytäntöä.
Perusteluissa todetaan muun muassa, että ydinvoimayhtiöiden "kiinnostus
panostaa ydinturvallisuusasiantuntemuksen pitkäjänteiseen
ylläpitoon on osoittanut heikkenemisen merkkejä,
vaikka tilanne ei vielä olekaan muodostunut mitenkään
kriittiseksi." Talousvaliokunnassa monet asiantuntijat ovat torjuneet
kritiikin ja osoittaneet vuotuisten ydinenergiatekniikan ja ydinjätehuollon
tutkimus- ja kehitysmenojen kasvaneen.
Talousvaliokunnankaan mielestä hallituksen esityksen
valmistelussa ei ole kaikilta osin noudatettu hyvää lainvalmistelutapaa.