Yleisperustelut

Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy esityksessä mainitut ydinvastuualalla tehdyt kansainväliset pöytäkirjat ja lakiehdotukset kolmannen lakiehdotuksen voimaantulosäännökseen tehdyin muutoksin.

Ydinvastuulakia muutetaan siten, että Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijalle tulee rajoittamaton vastuu Suomessa samasta ydintapahtumasta aiheutuneista vahingoista. Pöytäkirja, jolla Pariisin yleissopimusta muutetaan, tämän sallii. Muualla kuin Suomessa syntyneistä vahingoista Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltija vastaa 700 miljoonaan euroon saakka. Laitoksen haltijalla tulee olla vakuutus 700 miljoonan euron määräisille vahingoille.

Talousvaliokunnassa kuulemisissa on kritisoitu rajoittamattoman vastuun säätämistä Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijalle. Rajoittamaton vastuu on Saksassa ja Sveitsissä, joista viimeksi mainittu on liittymässä sopimuksiin. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan ydinenergian tuottamisen voidaan katsoa Suomessa jo olevan vakiintunut teollisuudenala, jonka vuoksi täällä voidaan noudattaa vahingonkorvausoikeudessa pääsääntönä olevaa rajoittamattoman vastuun periaatetta. Talousvaliokunta yhtyy hallituksen kantaan.

Eräät valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat epäilleet myös vakuutusten saatavuutta 700 miljoonan euron määrälle. Talousvaliokunnan saaman arvion mukaan euromäärän suuruus ei tuottane vaikeuksia. Sen sijaan vakuuttamisen kannalta saattaa olla ongelmallista kanneajan nostaminen henkilövahingoissa 10 vuodesta 30 vuoteen ja terrorismin uhka.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa uuden lainsäädännön vaikutuksia vakuutettavuuteen.

Valiokunta toteaa, että Suomen lähialueilla Ruotsi, Tanska ja Norja ovat Suomen tapaan Pariisin yleissopimuksen osapuolia. Baltian maat ja Puola kuuluvat Wienin yleissopimukseen, johon liittyneissä valtioissa ydinvastuujärjestelmä on olennaisilta osin samanlainen kuin Pariisin yleissopimukseen kuuluvissa valtioissa. Sen sijaan Venäjä ei ole liittynyt yleissopimuksiin. Venäjä on allekirjoittanut Wienin yleissopimuksen vuonna 1996, mutta se ei ole sitä ratifioinut.

Pariisin yleissopimuksen tavoitteena on mahdollisimman laaja vastavuoroisuus, jonka mukaan Suomi myöntää korvausetuja muissa sopimusvaltioissa ilmenevistä vahingoista vain samassa määrin kuin Suomessa ilmenneitä vahinkoja korvataan näiden valtioiden lainsäädännössä. Koska Venäjä ei kuulu kansainväliseen korvausyhteisöön, vastavuoroisuusperiaate ei toimi Venäjän kanssa.