Yleisperustelut
Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy
esityksessä mainitut ydinvastuualalla tehdyt kansainväliset
pöytäkirjat ja lakiehdotukset kolmannen lakiehdotuksen
voimaantulosäännökseen tehdyin muutoksin.
Ydinvastuulakia muutetaan siten, että Suomessa sijaitsevan
ydinlaitoksen haltijalle tulee rajoittamaton vastuu Suomessa samasta
ydintapahtumasta aiheutuneista vahingoista. Pöytäkirja,
jolla Pariisin yleissopimusta muutetaan, tämän
sallii. Muualla kuin Suomessa syntyneistä vahingoista Suomessa
sijaitsevan ydinlaitoksen haltija vastaa 700 miljoonaan euroon saakka.
Laitoksen haltijalla tulee olla vakuutus 700 miljoonan euron määräisille
vahingoille.
Talousvaliokunnassa kuulemisissa on kritisoitu rajoittamattoman
vastuun säätämistä Suomessa
sijaitsevan ydinlaitoksen haltijalle. Rajoittamaton vastuu on Saksassa
ja Sveitsissä, joista viimeksi mainittu on liittymässä sopimuksiin.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan ydinenergian tuottamisen
voidaan katsoa Suomessa jo olevan vakiintunut teollisuudenala, jonka
vuoksi täällä voidaan noudattaa vahingonkorvausoikeudessa
pääsääntönä olevaa
rajoittamattoman vastuun periaatetta. Talousvaliokunta yhtyy hallituksen
kantaan.
Eräät valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat epäilleet
myös vakuutusten saatavuutta 700 miljoonan euron määrälle.
Talousvaliokunnan saaman arvion mukaan euromäärän
suuruus ei tuottane vaikeuksia. Sen sijaan vakuuttamisen kannalta
saattaa olla ongelmallista kanneajan nostaminen henkilövahingoissa
10 vuodesta 30 vuoteen ja terrorismin uhka.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että hallitus seuraa uuden lainsäädännön
vaikutuksia vakuutettavuuteen.
Valiokunta toteaa, että Suomen lähialueilla Ruotsi,
Tanska ja Norja ovat Suomen tapaan Pariisin yleissopimuksen osapuolia.
Baltian maat ja Puola kuuluvat Wienin yleissopimukseen, johon liittyneissä valtioissa
ydinvastuujärjestelmä on olennaisilta osin samanlainen
kuin Pariisin yleissopimukseen kuuluvissa valtioissa. Sen sijaan
Venäjä ei ole liittynyt yleissopimuksiin. Venäjä on
allekirjoittanut Wienin yleissopimuksen vuonna 1996, mutta se ei
ole sitä ratifioinut.
Pariisin yleissopimuksen tavoitteena on mahdollisimman laaja
vastavuoroisuus, jonka mukaan Suomi myöntää korvausetuja
muissa sopimusvaltioissa ilmenevistä vahingoista vain samassa
määrin kuin Suomessa ilmenneitä vahinkoja
korvataan näiden valtioiden lainsäädännössä.
Koska Venäjä ei kuulu kansainväliseen
korvausyhteisöön, vastavuoroisuusperiaate ei toimi Venäjän
kanssa.
Yksityiskohtaiset perustelut
3. Laki ydinvastuulain muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että hallituksen
esityksen perustelujen mukaan lakiehdotuksen säännösten voimaantuloajankohta
saattaa vaihdella siitä riippuen, tulevatko Pariisin ja
Brysselin pöytäkirjat voimaan samaan vai eri aikaan.
Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että lain voimaantulon
tällainen porrastaminen ei ole lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen
perusteella mahdollista.
Talousvaliokunta on muuttanut voimaantulosäännöksen
1 momenttia siten, että lain voimaantulon porrastaminen
on mahdollista.