Perustelut

Yleistä

Kertomusvuonna Sitra on saanut päätökseen ensimmäiset ohjelmapohjaisen toimintamallinsa mukaiset ohjelmakokonaisuudet. Talousvaliokunta onkin tämän vuoksi pyrkinyt erityisesti selvittämään, kuinka tehokkaana ja vaikuttavana Sitran toimintaa on pidetty. Asiantuntijoina on kuultu sekä jo päättyneisiin että edelleen käynnissä oleviin ohjelmiin osallistuneita tahoja. Samoin on hankittu tietoja käynnissä olevan ja jo päättyneen yritysrahoituksen kohteilta sekä rahastosijoittamisesta. Vaikka kyseessä on ollut suhteellisen suppea otos, antaa se viitteitä Sitran nykymuotoisen toiminnan tehokkuudesta.

Sitran toiminnan vaikuttavuus

Saadun selvityksen perusteella yritykset pitävät Sitran toimintaa ammattitaitoisena ja lisäarvoa tuovana. Positiivista palautetta on tullut Sitran kyvystä löytää monialaista osaamista eri hankkeisiin. Myös Sitran liiketoimintaosaamista on pidetty ammattitaitoisena. Yritysrahoitukseen liittyen on tuotu esille yleisempi huoli Suomesta puuttuvasta riittävästä pääomasijoituskapasiteetista. Esimerkiksi Sitran käyntiinsaamat hankkeet eivät välttämättä löydä tuotteiden kaupallistamisvaiheessa riittävästi pääomarahoitusta kotimaasta vaan rahoituksen saamiseksi yritykset, tai patentit, täytyy myydä ulkomaisille tahoille. Saatu tietotaito jää Suomeen, mutta kehitystyön tuloksena syntyvä tuotantotoiminta ja sen myötä myös työpaikat siirtyvät suurella todennäköisyydellä rajojemme ulkopuolelle. Valiokunta kiinnittää tähän vakavaa huomiota. On aiheellista selvittää, missä määrin Sitra voisi osaltaan paikata nykyistä puutetta. Se voi kuitenkin olla vain osaratkaisu tilanteeseen. Kansallisen pääomasijoitustoiminnan vauhdittaminen edellyttää kokonaisvaltaisempaa ratkaisua.

Varsinaisia Sitran toimintaan liittyviä kehittämistarpeita on yritysten taholta tullut esille lähinnä ohjelmien keston osalta. Esimerkiksi kolme vuotta kestänyttä ympäristöohjelmaa on pidetty liian lyhyenä. Pelkkä ohjelman käynnistäminen saattaa viedä jopa vuoden ja rahoitettujen kohteiden käyntiinsaattaminen ja tulosten osoittaminen arviolta 3—8 vuotta. Ohjelmien kestoksi onkin ehdotettu 5—8 vuotta.

Talousvaliokunta toteaa, että ohjelmien riittävää kestoa arvioitaessa keskeistä on, minkälainen jatkaja ohjelmalle saadaan Sitran aktiivisen vetovastuun päättyessä. Ratkaisut tulee tehdä ohjelmakohtaisesti. Ohjelman vetovastuun päättymisen Sitran osalta ei tule toisaalta tarkoittaa, että myös yritysrahoitus päättyy samanaikaisesti. Ratkaisut on aiheellista tältäkin osin tehdä tapauskohtaisesti. Talousvaliokunta on aiemmissa mietinnöissään painottanut tarvetta seurata hankkeiden etenemistä myös Sitran aktiivisen vaiheen jälkeen ja raportoida syntyvistä tuloksista.

Viranomaistahojen osalta on saatu myös kriittisempää palautetta. Sitran innovaatiotoiminnan korostumisen on katsottu edellyttävän entistäkin tiiviimpää vuorovaikutusta muiden julkistaustaisten ja yksityistenkin toimijoiden kanssa. Tekes on todennut, että sillä on huomattavasti Sitraa mittavampia ohjelmapainotuksia Sitran käynnissä olevia ohjelmia vastaavilla alueilla. Tekes katsoo, että Sitran tulee valita toimintalinjansa ja -periaatteensa siten, että se täydentää innovaatioalan toimijoiden kokonaisuutta eikä aloita päällekkäisiä hankkeita muiden toimijoiden kanssa. Sitran toivotaan olevan entistä avoimempi suunnitellessaan uusia ohjelma-alueitaan. Sitra ei myöskään voi toimia muiden viranomaistahojen koordinoijana, koska muiden tahojen toimintaa ohjaa eri ministeriöiden tulosoh-jaus. Terveysohjelman osalta asiantuntijat ovat katsoneet, että ohjelma tulisi nykyistä paremmin integroida osaksi kansallista terveyspolitiikkaa. Nykyisellään ohjelma ei kaikilta osin tue kansallista kehittämistä ja hajoittaa näin asiantuntijoiden mukaan muutenkin sirpaleista kansallista kehitystyötä.

Talousvaliokunta on aiemmissa mietinnöissään painottanut tarvetta Sitran toiminnan läpinäkyvyyteen. Saatu kritiikki osoittaa, että tältä osin on edelleen tarvetta kiinnittää toimintamalleihin ja koordinaatioon huomiota. Valiokunta ei sinänsä pidä ongelmallisena, että Sitra toimii sektoreilla, jotka liittyvät myös muiden tahojen työhön. Uusien toimintamallien ja -tapojen esilletuominen ei tarkoita, että viranomaisten tulee niitä myös ryhtyä soveltamaan, jos ne eivät kokonaisuuden kannalta ole perusteltuja. Eri tahojen tulee kuitenkin olla selvillä toistensa suunnitelmista ja työn etenemisestä. Päällekkäistä työtä ei luonnollisesti tule tehdä. Talousvaliokunta edellyttää, että Sitra suhtautuu saatuun kritiikkiin vakavasti ja pyrkii toiminnassaan vielä avoimempaan valmisteluun.

Sitran ohjelmatoiminnan vaikuttavuutta on vielä vaikeaa tarkoin arvioida. Projektien tuloksista on saatavissa yksittäisiä selvityksiä, mutta yksityiskohtaisempi yhteenveto ja analyysi niin tuloksista kuin jatkokehitystarpeistakin puuttuu. Tämänkaltainen selvitys on tarpeen, jotta arviot hankkeiden mahdollisesta jatkotyöstä ja myös arviot muiden instrumenttien käyttötarpeesta voidaan tehdä. Saadut yksittäiset selvitykset samoin kuin yrityksiltä saatu palaute antavat kuitenkin viitteitä siitä, että ohjelmapohjaista toimintaa kannattaa jatkaa. Talousvaliokunta pitää positiivisena myös sitä, että ohjel-mien välistä synergiaa on saatu aikaan, josta osoituksena ovat mm. Ympäristö- ja Venäjä-ohjelmien yhteisprojekti sekä Ympäristöohjelman tuloksia hyödyntävä uusi Energiaohjelma.

Uudet ohjelmat

Talousvaliokunta pitää Sitran alkavia projekteja eli energiaohjelmaa, koneteollisuuden kehittämisohjelmaa ja kuntapalvelujen tuottamismalleja kehittävää ohjelmaa erittäin mielenkiintoisina. Asiantuntijakuulemisen yhteydessä valiokunta on perehtynyt erityisesti koneteollisuusohjelman tarpeellisuuteen ja vakuuttunut, että Sitran työlle on kysyntää. Sektorin tuottavuusluvut osoittavat, että ala tarvitsee uusia toimintamalleja kilpailukykynsä vahvistamiseksi. Edellä jo todettuun viitaten valiokunta kuitenkin painottaa, että alkaviin projekteihin liittyvät hankkeet on tarkoin koordinoitava muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Salaisen ja luottamuksellisen tiedon käsittely

Talousvaliokunta on aiemmin (TaVM 10/2006 vp) kiinnittänyt huomiota yrityksiä koskevan salaisen ja luottamuksellisen tiedon käsittelyyn Sitrassa. Yrityssalaisuuden piiriin katsotaan kuuluvan niin liike- ja ammattisalaisuuden kuin muun vastaavan yksityisen elinkeino- tai muuta toimintaa tai olosuhdetta koskevan tiedon. Tähän liittyen talousvaliokunta on tutkinut Sitran sisäiset määräykset salassapidettävien ja luottamuksellisten tietojen käsittelystä ja katsoo, että ohjeistus on sinänsä kattava eikä mitään väärinkäytöksiä ole tältäkään osin tullut valiokunnan tietoon. Sääntelyn tehokas täytäntöönpano edellyttää, että tapauskohtaisesti täsmennetään ja yksilöidään, kenellä tai keillä on pääsy yksittäiseen yrityssalaisuuden piiriin kuuluvaan tietoon, ja että määräysten noudattamista myös tarkoin valvotaan.