Perustelut
Yleistä
Kertomusvuonna Sitra on saanut päätökseen
ensimmäiset ohjelmapohjaisen toimintamallinsa mukaiset
ohjelmakokonaisuudet. Talousvaliokunta onkin tämän
vuoksi pyrkinyt erityisesti selvittämään,
kuinka tehokkaana ja vaikuttavana Sitran toimintaa on pidetty. Asiantuntijoina on
kuultu sekä jo päättyneisiin että edelleen käynnissä oleviin
ohjelmiin osallistuneita tahoja. Samoin on hankittu tietoja käynnissä olevan ja
jo päättyneen yritysrahoituksen kohteilta sekä rahastosijoittamisesta.
Vaikka kyseessä on ollut suhteellisen suppea otos, antaa
se viitteitä Sitran nykymuotoisen toiminnan tehokkuudesta.
Sitran toiminnan vaikuttavuus
Saadun selvityksen perusteella yritykset pitävät Sitran
toimintaa ammattitaitoisena ja lisäarvoa tuovana. Positiivista
palautetta on tullut Sitran kyvystä löytää monialaista
osaamista eri hankkeisiin. Myös Sitran liiketoimintaosaamista
on pidetty ammattitaitoisena. Yritysrahoitukseen liittyen on tuotu
esille yleisempi huoli Suomesta puuttuvasta riittävästä pääomasijoituskapasiteetista.
Esimerkiksi Sitran käyntiinsaamat hankkeet eivät
välttämättä löydä tuotteiden
kaupallistamisvaiheessa riittävästi pääomarahoitusta
kotimaasta vaan rahoituksen saamiseksi yritykset, tai patentit,
täytyy myydä ulkomaisille tahoille. Saatu tietotaito
jää Suomeen, mutta kehitystyön tuloksena
syntyvä tuotantotoiminta ja sen myötä myös
työpaikat siirtyvät suurella todennäköisyydellä rajojemme
ulkopuolelle. Valiokunta kiinnittää tähän
vakavaa huomiota. On aiheellista selvittää, missä määrin
Sitra voisi osaltaan paikata nykyistä puutetta. Se voi
kuitenkin olla vain osaratkaisu tilanteeseen. Kansallisen pääomasijoitustoiminnan
vauhdittaminen edellyttää kokonaisvaltaisempaa
ratkaisua.
Varsinaisia Sitran toimintaan liittyviä kehittämistarpeita
on yritysten taholta tullut esille lähinnä ohjelmien
keston osalta. Esimerkiksi kolme vuotta kestänyttä ympäristöohjelmaa
on pidetty liian lyhyenä. Pelkkä ohjelman käynnistäminen
saattaa viedä jopa vuoden ja rahoitettujen kohteiden käyntiinsaattaminen
ja tulosten osoittaminen arviolta 3—8 vuotta. Ohjelmien
kestoksi onkin ehdotettu 5—8 vuotta.
Talousvaliokunta toteaa, että ohjelmien riittävää kestoa
arvioitaessa keskeistä on, minkälainen jatkaja
ohjelmalle saadaan Sitran aktiivisen vetovastuun päättyessä.
Ratkaisut tulee tehdä ohjelmakohtaisesti. Ohjelman vetovastuun
päättymisen Sitran osalta ei tule toisaalta tarkoittaa, että myös
yritysrahoitus päättyy samanaikaisesti. Ratkaisut
on aiheellista tältäkin osin tehdä tapauskohtaisesti.
Talousvaliokunta on aiemmissa mietinnöissään
painottanut tarvetta seurata hankkeiden etenemistä myös
Sitran aktiivisen vaiheen jälkeen ja raportoida syntyvistä tuloksista.
Viranomaistahojen osalta on saatu myös kriittisempää palautetta.
Sitran innovaatiotoiminnan korostumisen on katsottu edellyttävän
entistäkin tiiviimpää vuorovaikutusta
muiden julkistaustaisten ja yksityistenkin toimijoiden kanssa. Tekes
on todennut, että sillä on huomattavasti Sitraa
mittavampia ohjelmapainotuksia Sitran käynnissä olevia
ohjelmia vastaavilla alueilla. Tekes katsoo, että Sitran
tulee valita toimintalinjansa ja -periaatteensa siten, että se
täydentää innovaatioalan toimijoiden
kokonaisuutta eikä aloita päällekkäisiä hankkeita
muiden toimijoiden kanssa. Sitran toivotaan olevan entistä avoimempi
suunnitellessaan uusia ohjelma-alueitaan. Sitra ei myöskään
voi toimia muiden viranomaistahojen koordinoijana, koska muiden
tahojen toimintaa ohjaa eri ministeriöiden tulosoh-jaus.
Terveysohjelman osalta asiantuntijat ovat katsoneet, että ohjelma
tulisi nykyistä paremmin integroida osaksi kansallista
terveyspolitiikkaa. Nykyisellään ohjelma ei kaikilta
osin tue kansallista kehittämistä ja hajoittaa
näin asiantuntijoiden mukaan muutenkin sirpaleista kansallista
kehitystyötä.
Talousvaliokunta on aiemmissa mietinnöissään
painottanut tarvetta Sitran toiminnan läpinäkyvyyteen.
Saatu kritiikki osoittaa, että tältä osin
on edelleen tarvetta kiinnittää toimintamalleihin
ja koordinaatioon huomiota. Valiokunta ei sinänsä pidä ongelmallisena,
että Sitra toimii sektoreilla, jotka liittyvät
myös muiden tahojen työhön. Uusien toimintamallien
ja -tapojen esilletuominen ei tarkoita, että viranomaisten
tulee niitä myös ryhtyä soveltamaan,
jos ne eivät kokonaisuuden kannalta ole perusteltuja. Eri
tahojen tulee kuitenkin olla selvillä toistensa suunnitelmista
ja työn etenemisestä. Päällekkäistä työtä ei
luonnollisesti tule tehdä. Talousvaliokunta edellyttää,
että Sitra suhtautuu saatuun kritiikkiin vakavasti ja pyrkii
toiminnassaan vielä avoimempaan valmisteluun.
Sitran ohjelmatoiminnan vaikuttavuutta on vielä vaikeaa
tarkoin arvioida. Projektien tuloksista on saatavissa yksittäisiä selvityksiä,
mutta yksityiskohtaisempi yhteenveto ja analyysi niin tuloksista
kuin jatkokehitystarpeistakin puuttuu. Tämänkaltainen
selvitys on tarpeen, jotta arviot hankkeiden mahdollisesta jatkotyöstä ja myös
arviot muiden instrumenttien käyttötarpeesta voidaan
tehdä. Saadut yksittäiset selvitykset samoin kuin
yrityksiltä saatu palaute antavat kuitenkin viitteitä siitä,
että ohjelmapohjaista toimintaa kannattaa jatkaa. Talousvaliokunta
pitää positiivisena myös sitä,
että ohjel-mien välistä synergiaa on
saatu aikaan, josta osoituksena ovat mm. Ympäristö-
ja Venäjä-ohjelmien yhteisprojekti sekä Ympäristöohjelman tuloksia
hyödyntävä uusi Energiaohjelma.
Uudet ohjelmat
Talousvaliokunta pitää Sitran alkavia projekteja eli
energiaohjelmaa, koneteollisuuden kehittämisohjelmaa ja
kuntapalvelujen tuottamismalleja kehittävää ohjelmaa
erittäin mielenkiintoisina. Asiantuntijakuulemisen yhteydessä valiokunta
on perehtynyt erityisesti koneteollisuusohjelman tarpeellisuuteen
ja vakuuttunut, että Sitran työlle on kysyntää.
Sektorin tuottavuusluvut osoittavat, että ala tarvitsee
uusia toimintamalleja kilpailukykynsä vahvistamiseksi.
Edellä jo todettuun viitaten valiokunta kuitenkin painottaa,
että alkaviin projekteihin liittyvät hankkeet
on tarkoin koordinoitava muiden keskeisten toimijoiden kanssa.
Salaisen ja luottamuksellisen tiedon käsittely
Talousvaliokunta on aiemmin (TaVM 10/2006 vp) kiinnittänyt
huomiota yrityksiä koskevan salaisen ja luottamuksellisen
tiedon käsittelyyn Sitrassa. Yrityssalaisuuden piiriin
katsotaan kuuluvan niin liike- ja ammattisalaisuuden kuin muun vastaavan
yksityisen elinkeino- tai muuta toimintaa tai olosuhdetta koskevan
tiedon. Tähän liittyen talousvaliokunta on tutkinut
Sitran sisäiset määräykset salassapidettävien
ja luottamuksellisten tietojen käsittelystä ja
katsoo, että ohjeistus on sinänsä kattava
eikä mitään väärinkäytöksiä ole
tältäkään osin tullut valiokunnan tietoon.
Sääntelyn tehokas täytäntöönpano
edellyttää, että tapauskohtaisesti täsmennetään
ja yksilöidään, kenellä tai
keillä on pääsy yksittäiseen
yrityssalaisuuden piiriin kuuluvaan tietoon, ja että määräysten
noudattamista myös tarkoin valvotaan.