TOIMENPIDEALOITE 17/2007 vp

TPA 17/2007 vp - Päivi Räsänen /kd 

Tarkistettu versio 2.0

Vammaisten polttoaineveron palautus

Eduskunnalle

Vammaisten liikkumisvapaus on rajoitettua, koska fyysinen ympäristö ja joukkoliikenne ovat usein esteellisiä. Polttoaineiden hinnankorotukset ovat myös rajoittaneet vammaisten liikkumisvapautta nostamalla huomattavasti yksityisautoilun kustannuksia. Monelle vammaiselle omalla autolla liikkuminen on ainoa mahdollinen keino päästä liikkeelle oman kodin ulkopuolelle.

Liikkumisvapaus on perusoikeus, joka vaikuttaa merkittävästi vammaisten itsenäisen elämän saavuttamiseen ja elämän laatuun. Suomen perustuslain 9 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Liikkumisvapaus on myös kansainvälisesti tunnustettu ihmisoikeus, ja se on turvattu muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Vammaisten osalta perustuslain 9 §:n 1 momentti yhdessä perustuslain 22 §:n kanssa edellyttää julkiselta vallalta positiivisia toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan liikkumisvapauden toteutuminen.

EU-maat ovat sopineet keskenään, että polttoaineveroa ei tulla laskemaan. Eduskunta teki kuitenkin merkittävän linjauksen polttoainekulujen korvaamiseksi maataloudessa säätäessään lain maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta (603/2006). Säätämällä vammaisille samanlainen oikeus lisääntyneiden polttoainekulujen korvaamiseksi voidaan edistää vammaisten liikkumisvapauden toteutumista.

Polttoaineveron palautus on yksinkertaisinta toteuttaa samoin kriteerein kuin ajoneuvoveron palautus, jonka kriteereitä säädetään autoverolain (1482/1994) 9 luvun 50 ja 51 §:ssä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin polttonesteiden hinnannousun korvaamiseksi vammaisille autoverolain palautuksesta määrätyin kriteerein.

Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2007

  • Päivi Räsänen /kd