TOIMENPIDEALOITE 17/2007
vp
TPA 17/2007
vp - Päivi Räsänen /kd
Tarkistettu versio 2.0
Vammaisten polttoaineveron palautus
Eduskunnalle
Vammaisten liikkumisvapaus on rajoitettua, koska fyysinen
ympäristö ja joukkoliikenne ovat usein esteellisiä.
Polttoaineiden hinnankorotukset ovat myös rajoittaneet
vammaisten liikkumisvapautta nostamalla huomattavasti yksityisautoilun
kustannuksia. Monelle vammaiselle omalla autolla liikkuminen on
ainoa mahdollinen keino päästä liikkeelle
oman kodin ulkopuolelle.
Liikkumisvapaus on perusoikeus, joka vaikuttaa merkittävästi
vammaisten itsenäisen elämän saavuttamiseen
ja elämän laatuun. Suomen perustuslain 9 §:n
1 momentin mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella
on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Liikkumisvapaus
on myös kansainvälisesti tunnustettu ihmisoikeus,
ja se on turvattu muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa
julistuksessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Vammaisten osalta
perustuslain 9 §:n 1 momentti yhdessä perustuslain
22 §:n kanssa edellyttää julkiselta
vallalta positiivisia toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan
liikkumisvapauden toteutuminen.
EU-maat ovat sopineet keskenään, että polttoaineveroa
ei tulla laskemaan. Eduskunta teki kuitenkin merkittävän
linjauksen polttoainekulujen korvaamiseksi maataloudessa säätäessään
lain maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden
valmisteveron palautuksesta (603/2006). Säätämällä vammaisille
samanlainen oikeus lisääntyneiden polttoainekulujen
korvaamiseksi voidaan edistää vammaisten liikkumisvapauden toteutumista.
Polttoaineveron palautus on yksinkertaisinta toteuttaa samoin
kriteerein kuin ajoneuvoveron palautus, jonka kriteereitä säädetään
autoverolain (1482/1994) 9 luvun
50 ja 51 §:ssä.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin polttonesteiden
hinnannousun korvaamiseksi vammaisille autoverolain palautuksesta
määrätyin kriteerein.
Helsingissä 25 päivänä toukokuuta
2007