TOIMENPIDEALOITE 22/2012
vp
TPA 22/2012
vp - Lauri Heikkilä /ps
Tarkistettu versio 2.0
Sairausvakuutuslain mukaisen matkakorvausjärjestelmän
uudistaminen
Eduskunnalle
Auton käytöstä aiheutuneiden
matkakustannusten sairausvakuutuksesta maksettavia korvauksia on
käsitelty eduskunnassa useasti erilaisissa kirjallisissa
kysymyksissä. Yhteinen tavoite kirjallisissa kysymyksissä on
ollut saattaa korvaukset vastaamaan aiheutuneita kuluja.
Sairausvakuutuslain (1124/2004)
mukaan Kelan suorittamaa matkakorvausta myönnetään
vakuutetun sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi tekemän
matkan aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista. Korvausperusteeseen
sisältyvät auton käyttökustannukset,
kuten auto- ja liikennevakuutus, säilytys ja pysäköinti,
rengaskulut, huollot ja korjaukset, polttoaine sekä auton
käyttömaksu. Pääomakustannuksia
ei ole huomioitu korvausperusteessa. Sairausvakuutuslain mukaisia
korvaustaksoja ei tarkisteta säännöllisesti,
joten korvausperuste ei riitä kattamaan kaikkia edellä mainittuja
käyttökustannuksia tai edes osaa niistä.
Lisäksi omavastuuosuus peritään saman
matkan meno- ja paluukyydeistä, mikä on kohtuutonta
ja loukkaa yhdenvertaisuutta. Korvausjärjestelmän
monimutkaisuutta tulisi selkeyttää siten, että omavastuuosuutta
ei perittäisi kaksinkertaisesti.
Moottoriajoneuvojen käytöstä aiheutuneita sairausvakuutuksesta
maksettavia matkakorvauksia tulisi korottaa ja yhdenmukaistaa
siten, että niiden määrä olisi
vähintään 2/3 palkansaajan tekemän
työmatkan mukaisesta korvaussummasta. Eri moottoriajoneuvojen
toisistaan maltillisesti poikkeavia korvauskäytäntöjä ei
voida pitää perusteltuina, koska ne eivät
miltään osin vastaa todellisia kustannuksia. Luonteva
vaihtoehto voisi olla esimerkiksi henkilöauton ja moottorikelkan
käytöstä suoritettavan matkakorvauksen
yhdenmukaistaminen moottoriveneen käytöstä maksettavan
korvauksen kanssa. Korvausmäärä kilometriä kohden
(0,33 euroa) ylittäisi silloin 2/3 työmatkan
mukaisesta kilometrikorvauksesta (0,45 euroa) ja olisi valtion taloudellisen tilanteen
huomioon ottaen silti perusteltu. Tällä hetkellä sairauden
vuoksi hoitoa henkilöautolla hakevan matkakorvaus on alle
puolet (0,20 euroa) edellä mainitusta.
Matkakustannukset korvataan halvimman matkustustavan mukaan,
ja tämä toimii pääsääntöisesti
hyvin kaupunkikeskuksissa. Reuna-alueilla etäisyydet
ovat pitkiä ja joukkoliikenteen saatavuus heikkoa, joten
moottoriajoneuvon käyttäminen hoidon saamiseksi
on usein ainoa vaihtoehto.
Edelliset hallitukset ovat ilmoittaneet seuraavansa matkakorvausjärjestelmän
kehittämistarpeita, mutta asiaan ei ole reagoitu riittävän
tarmokkaasti.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sairausvakuutuksesta
maksettavien matkakorvausten korottamiseksi, korvausjärjestelmän
yhdenmukaistamiseksi eri moottoriajoneuvojen kesken ja matkakorvausjärjestelmän
monimutkaisuuden selkeyttämiseksi siten, että omavastuuosuutta
ei enää jatkossa peritä kaksinkertaisesti
samalta meno-paluumatkalta.
Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta
2012