TOIMENPIDEALOITE 261/2001 vp

TPA 261/2001 vp - Raija Vahasalo /kok ym.

Tarkistettu versio 2.1

Lasten päivähoidosta annetun lain kokonaisuudistus

Eduskunnalle

Laki ja asetus lasten päivähoidosta tulivat voimaan vuonna 1973. Lain valmistelua edelsi laaja ja varsin kiivas yhteiskunnallinen keskustelu ja valmistelutyö. Sen voimaantulon jälkeen päivähoitolakia on korjattu ja muutettu useaan kertaan. Valtionosuusjärjestelmän uudistukset, normiohjauksen muutokset ja kunnallisen itsehallinnon vahvistuminen ovat poistaneet laista useita pykäliä. Toisaalta vuonna 1983 lakiin sisällytettiin pykälä päivähoidon kasvatustavoitteista ja 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla lakiin on lisätty subjektiivista päivähoito-oikeutta koskevat perheen ja lapsen oikeudet.

Päivähoitolain voimaantulon jälkeen sosiaalihallitus ohjasi kuntien toteuttamaa päivähoitoa lukuisilla lakia ja asetusta selittävillä ja tukevilla yleiskirjeillä. Nykyisin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes toteuttaa päivähoidon vastuullisten järjestäjien ja toteuttajien suuntaan vain informaatio-ohjausta. Esiopetusuudistuksen yhteydessä 6-vuotiaiden lasten esiopetukselle laadittiin valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Päivähoidossa kasvatustavoitteet perustuvat yhä periaatteessa vuoden 1981 kasvatustavoitekomitean mietintöön (1980:31).

Päivähoitolain voimaantulosta on lähes 30 vuotta. Sen voimaantulon jälkeen päivähoidon tehtävä on huomattavasti laajentunut. Tehtävä on muuttunut työvoimapoliittisesta myös perhe-, sosiaali-, varhaiskasvatus- ja koulutuspoliittiseksi. Lasten päivähoitopalvelut ovat läheisessä yhteydessä myös ennalta ehkäisevän lastensuojelun kanssa. Lasten päivähoidossa pyritään myös ennalta ehkäisemään ja korjaamaan oppimisvaikeuksia. Päivähoidossa hoidetaan suuri määrä erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia.

Kaikkien 6-vuotiaiden lasten oikeus maksuttomaan esiopetukseen on tuonut omat uudet haasteensa varhaiskasvatuksen ja lasten päivähoitopalvelujen kehittämiselle. OECD:n toteuttamassa 12 maan varhaiskasvatusvertailussa todettiin Suomen päivähoidon heikkouksiksi pienten koululaisten iltapäivätoiminnan kurja tilanne sekä 4—5-vuotiaiden lasten vähäinen osallistuminen erilaisiin pedagogisiin toimintoihin. Suomessa vain noin 50 % lapsista osallistuu päivähoidon pedagogisiin palveluihin. Muissa Pohjoismaissa vastaava luku on yli 80 %. Heikkoon osallistumiseen on kaksi syytä. Ensinnäkin tarjolla on vain kokopäivähoitoa eikä osaviikkoista tai osapäiväistä toimintaa. Toiseksi päivähoidon imagossa korostuu yhä työvoimapoliittinen tehtävä. Voimassa olevassa päivähoitolaissa ei ole otettu huomioon laajaa varhaiskasvatustutkimuksellista tietoa, jota on tuotettu viimeisen vuosikymmenen aikana. Laissa ei ole nykyaikaista näkemystä perheen ja päivähoidon yhteistyöstä eikä myöskään päivähoidon laadun arvioinnista.

Sosiaali- ja terveysministeriön varhaiskasvatustyöryhmä (1999/4) päätyi omissa esityksissään myös esittämään päivähoitolainsäädännön uudistamista. Lasten päivähoidosta annettu lainsäädäntö ei nykyisessä muodossaan vastaa 2000-luvun kasvatuksellisia ja perhepoliittisia tarpeita ja tavoitteita. Päivähoitolain kokonaisuudistus on erittäin ajankohtainen ja pikaisesti tehtävä hanke.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin käynnistääkseen lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) kokonaisuudistuksen perustamalla pikaisesti laajan asiantuntijatyöryhmän tarkastelemaan lain sisältöä ja tavoitteita sekä laatimaan ehdotusta lain kokonaisuudistukseksi.

Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2001

  • Raija Vahasalo /kok
  • Pehr Löv /r
  • Olli Nepponen /kok
  • Juhani Sjöblom /kok
  • Kalervo Kummola /kok
  • Petri Salo /kok
  • Timo Seppälä /kok
  • Pekka Ravi /kok
  • Pertti Mäki-Hakola /kok
  • Juha Karpio /kok
  • Riitta Korhonen /kok
  • Marjukka Karttunen /kok
  • Jyrki Katainen /kok
  • Jyri Häkämies /kok
  • Ilkka Taipale /sd
  • Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Leena Rauhala /kd
  • Aulis Ranta-Muotio /kesk
  • Niilo Keränen /kesk
  • Tuija Brax /vihr
  • Katri Komi /kesk
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Timo Ihamäki /kok
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Markku Markkula /kok
  • Jouni Lehtimäki /kok
  • Håkan Nordman /r
  • Leea Hiltunen /kd
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Christina Gestrin /r
  • Ola Rosendahl /r
  • Marja-Leena Kemppainen /kd
  • Pekka Nousiainen /kesk
  • Pekka Vilkuna /kesk
  • Sulo Aittoniemi /alk
  • Raimo Vistbacka /ps
  • Risto Kuisma /rem
  • Ulla Juurola /sd
  • Pertti Turtiainen /vas
  • Erkki Kanerva /sd
  • Osmo Puhakka /kesk
  • Hanna Markkula-Kivisilta /kok
  • Unto Valpas /vas
  • Irja Tulonen /kok
  • Seppo Kanerva /kok
  • Pirjo-Riitta Antvuori /kok
  • Veijo Puhjo /vas
  • Esko Kurvinen /kok
  • Timo E. Korva /kesk
  • Hannu Aho /kesk
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Ismo Seivästö /kd
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk
  • Timo Kalli /kesk
  • Annika Lapintie /vas
  • Ilkka Kanerva /kok
  • Mauri Salo /kesk
  • Marja Tiura /kok
  • Kaarina Dromberg /kok
  • Mika Lintilä /kesk
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Matti Kangas /vas
  • Mari Kiviniemi /kesk
  • Margareta Pietikäinen /r
  • Jari Vilén /kok
  • Jari Koskinen /kok
  • Lasse Virén /kok
  • Leena-Kaisa Harkimo /kok
  • Kirsi Piha /kok
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Bjarne Kallis /kd
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Reijo Kallio /sd
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Tapio Karjalainen /sd
  • Matti Väistö /kesk
  • Reijo Laitinen /sd
  • Valto Koski /sd
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Hannu Takkula /kesk
  • Tuija Nurmi /kok
  • Kari Myllyniemi /kesk
  • Hannes Manninen /kesk
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Tuula Haatainen /sd
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Säde Tahvanainen /sd
  • Pirkko Peltomo /sd
  • Heli Paasio /sd
  • Gunnar Jansson /r
  • Klaus Bremer /r
  • Kari Kantalainen /kok
  • Susanna Huovinen /sd
  • Petri Neittaanmäki /kesk
  • Jari Leppä /kesk
  • Seppo Lahtela /kesk
  • Martti Tiuri /kok
  • Matti Vanhanen /kesk
  • Tanja Karpela /kesk
  • Kari Rajamäki /sd

​​​​