TOIMENPIDEALOITE 280/2001
vp
TPA 280/2001
vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
Tarkistettu versio 2.2
Palo- ja pelastustoimen henkilöstön eläkeikä
Eduskunnalle
Palo- ja pelastusalalla työn asettamat vaatimukset
yksilölliselle toimintakyvylle ovat poikkeuksellisen korkeat
fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen toimintakyvyn
kannalta. Hyvää toimintakykyä edellyttävät
erityisesti hälytystilanteet, joissa vaaditaan tarkkaa
huomiokykyä, nopeita ratkaisuja sekä varmaa, tehokasta
ja nopeaa toimintaa kuumassa ja savun seassa tai muutoin vaikeissa
ja vaarallisissa olosuhteissa. Savusukellus, johon kuuluu mm. voimakasta
lihasponnistusta vaativaa sammutus- ja pelastusraivausta hyvin kuumissa
olosuhteissa, on verenkiertoelimistön toimintakyvyn kannalta
kuormittavin tehtävä palo- ja pelastustyössä.
Iän myötä heikentynyt tai muutoin työn
vaatimuksiin nähden riittämätön verenkiertoelimistön
toimintakyky rajoittaa ensimmäisenä ja eniten
suoriutumista palo- ja pelastustehtävistä. Palomiesten
ikääntyessä myös motorinen taito,
kuten tasapaino, ketteryys ja reaktionopeus, heikkenevät
ja saattavat merkittävästi vaikuttaa toiminta-
ja työkykyyn ja täten työskentelyn turvallisuuteen.
Motorista taitoa tarvitaan erityisesti työskenneltäessä katoilla
ja liukkailla alustoilla sekä käytettäessä tikkaita
tai työskenneltäessä muutoin hankalakulkuisissa
ja alati muuttuvissa olosuhteissa, mikä on tyypillistä savusukellustilanteissa.
Palomiesten keski-ikä Suomessa on noin 40 vuotta. Tulevaisuudessa
ikääntyvien työntekijöiden osuus
kasvaa voimakkaasti. Erityispiirteen palomiesten työskentelylle
tuo eläkeiän nostaminen kymmenellä vuodella
55 vuodesta 65 vuoteen kunta-alan työntekijöiden
eläkelakien uudistuksessa. Useissa palokunnissa operatiivisen henkilöstön
keski-ikä ylittää jo nyt 40 vuotta. Ikääntyminen
on ongelma erityisesti pienissä ja keskisuurissa palokunnissa,
joissa ei ole mahdollisuuksia henkilöstön vähyyden
vuoksi sijoittua fyysisesti kevyempiin tehtäviin, vaan
jokaisen palomiehen pitää pystyä selviytymään
kaikista palo- ja pelastustehtävistä tehokkaasti
ja turvallisesti.
Palomiestyössä suojavaatetus sekä paineilmasäiliölaite
lisäävät työn kuormitusta. Jokainen operatiivisissa
palo- ja pelastustehtävissä toimiva palomies joutuu
iästä riippumatta vähintään muutaman
kerran vuodessa työtilanteisiin, joissa savusukellusvarustuksen
käyttö on turvallisuuden ja terveyden kannalta
välttämätöntä. Työ savusukellusvarustuksessa
edellyttää usein kävelyä, portaiden
nousua, kiipeilyä, raskaiden taakkojen kantamista ja tasapainoilua
katolla tai tikkailla. Suojavarustuksen aiheuttama noin 25 kilon
lisäpaino lisää verenkiertoelimistön
kuormittumista 20—30 prosenttia sekä alentaa maksimaalista
työtehoa noin 20 prosenttia. Lisäksi
paineilmasäiliölaitetta käytettäessä hengittämisen eli
ilman saannin vaikeutuminen ja epätäydellinen
hengityskaasujen vaihto lisäävät kuormitusta
erityisesti raskaassa lihastyössä.
Paineilmalaitteen käyttö asettaa erityisvaatimuksia
myös motorisille taidoille vaikuttamalla pystyasennon hallintaan
mm. painopisteen muuttumisen kautta. Laitteen kasvo-osa rajoittaa myös
näkökenttää ja vaikuttaa asennon
ja tasapainon säätelyyn. Lisäksi työskentely
savussa tai muuten hämärissä ja pimeissä paikoissa
vaatii muulta kehon säätelyjärjestelmältä enemmän
tehoa ja tarkkuutta, kun näköaistia ei voida täysin hyödyntää.
Täydessä savusukellusvarustuksessa liikkuminen
korkeilla paikoilla, liukkailla alustoilla tai vaikeakulkuisissa,
ahtaissa paikoissa edellyttää hyvää pystyasennon
ja liikkeiden hallintaa.
Kaikkien palomiesten, erityisesti pienimmillä paikkakunnilla,
pitää pystyä iästä riippumatta selviytymään
kaikista palo- ja pelastustehtävistä, joten palomiesten
nopea ikääntyminen ja vajaakuntoistuminen saattavat
tulevaisuudessa heikentää palo- ja pelastustoimen
tehokasta toimintaa. Samalla saattaa vaarantua myös pelastettavien
henkilöiden tarkoituksenmukainen ja turvallinen pelastaminen
tulipalo- ja muissa onnettomuustilanteissa, jos pelastushenkilöstö ei
pysty tavoitteiden mukaisesti tehtäviinsä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön
muuttamiseksi siten, että palo- ja pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä toimivan
henkilöstön osalta siirrytään
takaisin ammatilliseen eläkeikään, mikä mahdollistaa
alalla nykyisin olevan ja alalle tulevan henkilöstön siirtymisen
täydelle eläkkeelle 55 vuoden iässä.
Erityis- ja hallintotehtävissä olevan henkilöstön
eläkeiästä säädetään
erikseen.
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta
2001
- Lauri Oinonen /kesk
- Petri Neittaanmäki /kesk
- Kari Myllyniemi /kesk
- Antti Rantakangas /kesk
- Markku Rossi /kesk
- Pekka Vilkuna /kesk
- Mika Lintilä /kesk
- Katri Komi /kesk
- Hannu Aho /kesk
- Mauri Salo /kesk
- Aulis Ranta-Muotio /kesk
- Matti Vanhanen /kesk
- Matti Väistö /kesk
- Sirkka-Liisa Anttila /kesk
- Eero Lämsä /kesk
- Niilo Keränen /kesk
- Jari Leppä /kesk
- Hannu Takkula /kesk
- Seppo Kääriäinen /kesk
- Sulo Aittoniemi /alk
- Seppo Kanerva /kok
- Ismo Seivästö /kd
- Matti Kangas /vas
- Unto Valpas /vas
- Marja-Leena Kemppainen /kd
- Kari Kärkkäinen /kd
- Toimi Kankaanniemi /kd
- Reijo Laitinen /sd
- Raimo Mähönen /sd