TOIMENPIDEALOITE 54/2013 vp

TPA 54/2013 vp - Pia Kauma /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan tarkistaminen

Eduskunnalle

Yrityksen perustamisen ja kasvattamisen tulee olla Suomessa mahdollisimman houkuttelevaa. Taloutemme tarvitsee kaiken mahdollisen toimeliaisuuden ja uudistumiskyvyn.

Tehokas keino madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi sekä kasvattaa pientä yritystä on vähentää yrityksen alkuvaiheen kustannuksia ja byrokratiaa. Tätä varten Suomessa on käytössä liikevaihdon vuosittainen alaraja, 8 500 euroa, jota pienemmällä liikevaihdolla yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen. Alaraja on ollut varsinkin palveluyrityksille pienimuotoinen verotuki silloin, kun liiketoiminta on vielä ollut vähäistä. Käytössä on myös arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus 22 500 euroon asti, mikä on estänyt arvonlisäveron tilitysten yhtäkkisen nousun.

Sekä alaraja että huojennus ovat hyviä tukimuotoja pienyrityksille, mutta niiden taso tulee päivittää nykypäivään. Nykyistä 8 500 euron alarajaa ei ole nostettu kertaakaan sitten sen asettamisen vuonna 1993 (ALV 1501/1993). Näin ollen se on reaalisesti kiristynyt ja siten hankaloittanut pienyrittäjän asemaa. Jo pelkästään inflaatiotarkistuksella alaraja olisi tänä päivänä noin 12 000 euroa. Suurimmassa osassa EU-maita alaraja on Suomen tasoa korkeampi, esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa 30 000 euroa ja Isossa-Britanniassa noin 81 000 euroa (EU-komissio, 2012).

Alarajan ja siihen liittyvän huojennuksen nosto auttaisi pien- ja mikroyrittäjiä tulemaan toimeen yrityksestä saatavilla tuloilla, mikä vähentäisi heidän tarvettaan turvautua sosiaaliturvaan. Suomen Pienyrittäjien arvion mukaan Suomessa on noin 45 000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa, joiden todelliset kuukausitulot alittavat virallisen köyhyysrajan. Alarajan nosto tai suurempi siihen liittyvä huojennus ovat siten myös sosiaalipoliittisia kysymyksiä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Timo Rauhanen on myös esittänyt, että pienten yritysten verohallintokulut saattavat nykyisellään olla enemmän kuin niistä saatava verotuotto kyseisellä matalalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajalla. Alarajan nosto mahdollisesti myös ehkäisisi harmaata taloutta, koska välteltävä alaraja ei tulisi vastaan niin helposti.

Koska kyseessä on valtiontukisääntelyn piirissä oleva asia, alarajan nosto yli 10 000 euron ja siihen liittyvä huojennus vaativat Euroopan komission poikkeusluvan. Muille maille on jo myönnetty poikkeuslupia, joten keskustelut komission kanssa voitaisiin perustellusti aloittaa.

Taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi ja pienyrittäjän aseman helpottamiseksi hallituksen tulisi selvittää, voitaisiinko arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostaa 30 000 euroon ja siihen liittyvää huojennusväliä 30 000—50 000 euroon. Vaikka kyseessä on verotuki, joka staattisesti tarkasteltuna aiheuttaa valtiolle jossain määrin kustannuksia, valtio voisi hyötyä verohyödyn dynaamisista vaikutuksista sekä verohallintokulujen vähenemisestä. Myös nämä vaikutukset tulisi selvittää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin arvonlisäverovelvollisuuden alarajan sekä siihen liittyvän huojennusvälin tarkistamiseksi ylöspäin.

Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2013

  • Pia Kauma /kok
  • Harri Jaskari /kok
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Heikki Autto /kok
  • Timo Heinonen /kok
  • Leena Harkimo /kok
  • Kalle Jokinen /kok
  • Jukka Kopra /kok
  • Pauli Kiuru /kok
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Pertti Salolainen /kok
  • Eero Suutari /kok
  • Ilkka Kanerva /kok
  • Sinuhe Wallinheimo /kok
  • Kaj Turunen /ps
  • Jukka Kärnä /sd
  • Lars Erik Gästgivars /r
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Arto Pirttilahti /kesk

​​​​