TOIMENPIDEALOITE 54/2013
vp
TPA 54/2013
vp - Pia Kauma /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan tarkistaminen
Eduskunnalle
Yrityksen perustamisen ja kasvattamisen tulee olla
Suomessa mahdollisimman houkuttelevaa. Taloutemme tarvitsee kaiken
mahdollisen toimeliaisuuden ja uudistumiskyvyn.
Tehokas keino madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi
sekä kasvattaa pientä yritystä on vähentää yrityksen
alkuvaiheen kustannuksia ja byrokratiaa. Tätä varten
Suomessa on käytössä liikevaihdon vuosittainen
alaraja, 8 500 euroa, jota pienemmällä liikevaihdolla
yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen. Alaraja on ollut
varsinkin palveluyrityksille pienimuotoinen verotuki silloin, kun
liiketoiminta on vielä ollut vähäistä.
Käytössä on myös arvonlisäverovelvollisuuden
alarajaan liittyvä huojennus 22 500 euroon asti,
mikä on estänyt arvonlisäveron tilitysten
yhtäkkisen nousun.
Sekä alaraja että huojennus ovat hyviä tukimuotoja
pienyrityksille, mutta niiden taso tulee päivittää nykypäivään.
Nykyistä 8 500 euron alarajaa ei ole nostettu
kertaakaan sitten sen asettamisen vuonna 1993 (ALV 1501/1993).
Näin ollen se on reaalisesti kiristynyt ja siten hankaloittanut
pienyrittäjän asemaa. Jo pelkästään
inflaatiotarkistuksella alaraja olisi tänä päivänä noin 12
000 euroa. Suurimmassa osassa EU-maita alaraja on Suomen tasoa korkeampi,
esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa 30 000 euroa
ja Isossa-Britanniassa noin 81 000 euroa (EU-komissio, 2012).
Alarajan ja siihen liittyvän huojennuksen nosto auttaisi
pien- ja mikroyrittäjiä tulemaan toimeen yrityksestä saatavilla
tuloilla, mikä vähentäisi heidän
tarvettaan turvautua sosiaaliturvaan. Suomen Pienyrittäjien
arvion mukaan Suomessa on noin 45 000 yrittäjää ja
ammatinharjoittajaa, joiden todelliset kuukausitulot alittavat virallisen
köyhyysrajan. Alarajan nosto tai suurempi siihen liittyvä huojennus
ovat siten myös sosiaalipoliittisia kysymyksiä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Timo Rauhanen
on myös esittänyt, että pienten yritysten
verohallintokulut saattavat nykyisellään olla
enemmän kuin niistä saatava verotuotto kyseisellä matalalla
arvonlisäverovelvollisuuden alarajalla. Alarajan nosto
mahdollisesti myös ehkäisisi harmaata taloutta,
koska välteltävä alaraja ei tulisi vastaan
niin helposti.
Koska kyseessä on valtiontukisääntelyn
piirissä oleva asia, alarajan nosto yli 10 000
euron ja siihen liittyvä huojennus vaativat Euroopan komission
poikkeusluvan. Muille maille on jo myönnetty poikkeuslupia,
joten keskustelut komission kanssa voitaisiin perustellusti aloittaa.
Taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi
ja pienyrittäjän aseman helpottamiseksi hallituksen tulisi
selvittää, voitaisiinko arvonlisäverovelvollisuuden
alarajaa nostaa 30 000 euroon ja siihen liittyvää huojennusväliä 30 000—50 000
euroon. Vaikka kyseessä on verotuki, joka staattisesti
tarkasteltuna aiheuttaa valtiolle jossain määrin
kustannuksia, valtio voisi hyötyä verohyödyn
dynaamisista vaikutuksista sekä verohallintokulujen vähenemisestä.
Myös nämä vaikutukset tulisi selvittää.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin arvonlisäverovelvollisuuden
alarajan sekä siihen liittyvän huojennusvälin
tarkistamiseksi ylöspäin.
Helsingissä 16 päivänä joulukuuta
2013
- Pia Kauma /kok
- Harri Jaskari /kok
- Pertti Hemmilä /kok
- Heikki Autto /kok
- Timo Heinonen /kok
- Leena Harkimo /kok
- Kalle Jokinen /kok
- Jukka Kopra /kok
- Pauli Kiuru /kok
- Sanna Lauslahti /kok
- Pertti Salolainen /kok
- Eero Suutari /kok
- Ilkka Kanerva /kok
- Sinuhe Wallinheimo /kok
- Kaj Turunen /ps
- Jukka Kärnä /sd
- Lars Erik Gästgivars /r
- Johanna Karimäki /vihr
- Antti Kaikkonen /kesk
- Arto Pirttilahti /kesk