TOIMENPIDEALOITE 8/2012 vp

TPA 8/2012 vp - Arja Juvonen /ps 

Tarkistettu versio 2.0

Maanottoa säätelevän lainsäädännön kehittäminen

Eduskunnalle

Maanottoon tarvitaan Suomessa maanottolupa ja nykyisin melkein aina myös ympäristölupa. Maanotto tai louhinta edellyttää siten kaksinkertaista lupakäytäntöä, joka turhaan työllistää kuntia ja ELY-keskuksia lisäten samalla maanottoon ryhtyvän yrityksen kohtaamaa byrokratiaa.

Kiviaines rakennuskäyttöön tuotetaan yleensä avolouhoksissa. Avolouhoksessa louhinta tapahtuu maan pinnalla. Kiviaines louhitaan kallioperästä räjäyttelemällä ja irronneista lohkareista valmistetaan murskaamalla eri laatuisia kalliomurskeita. Avolouhostoimintaa säätelevät lähinnä maa-aineslaki, räjäytystyötä ja räjähdeaineita koskevat lait, ympäristölaki ja naapuruussuhdelaki.

Louhintatekniikan kehittyessä lainsäädäntö on jäänyt puutteelliseksi varsinkin kallion louhintaa koskien. Louhintatoiminnan ympäristölle ja lähiasukkaille aiheuttamaa kohtuullista tai kohtuutonta haittaa ei ole riittävän selvästi määritelty laissa. Tämä vaikeuttaa ja hidastaa lupahakemusten käsittelyä ja raskauttaa päätöksiin liittyviä valitusprosesseja.

Vaikka avolouhosta oltaisiin perustamassa vakituisen asutuksen läheisyyteen niin, että sen aiheuttamat melu-, pöly- ja tärinähaitat ovat ilmeisiä, asumista ja ympäristöä haittaavan louhintatoimen estämiseksi voidaan vedota käytännössä ainoastaan EU:n luontodirektiiviin. Räjäytystoimintaan voi lisäksi liittyä oma ympäristö- ja terveysriskinsä, joka johtuu räjähteenä käytettävien aineiden myrkyllisyydestä. Pientaloasutuksen lähellä räjähteistä pohjaveteen kulkeutuvat myrkylliset aineet voivat tehdä kaivovedestä terveydelle haitallista.

Puutteellisen lainsäädännön tuomat ongelmat ovat havaittavissa esimerkiksi Nurmijärven Uotilan kylään suunnitteilla olevan avolouhoksen tapauksessa. Louhos on tarkoitus perustaa keskelle maalaiskylää, jolloin 500 metrin säteellä louhoksesta sijaitsee neljä vakituista asuntoa ja neljä loma-asuntoa. Enintään kilometrin etäisyydellä louhoksesta on noin kolmekymmentä vakituista asuntoa ja kymmenkunta loma-asuntoa. Toiminnalle on haettu lupaa viideksitoista vuodeksi ja sen lähiasukkaille aiheuttamien haittojen ehkäisemisen laillinen määrittely on ollut ongelmallista.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maanottoa säätelevän lainsäädännön kehittämiseksi.

Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2012

  • Arja Juvonen /ps