TULEVAISUUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2012 vp

TuVL 5/2012 vp - HE 95/2012 vp

Tarkistamaton versio 1.0

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2013

Valtiovarainvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 2012 lähettänyt hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan.

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin nojalla tulevaisuusvaliokunta on päättänyt antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio, työ- ja elinkeinoministeriö

ylijohtaja Juhana Vartiainen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

pääjohtaja Heikki Mannila ja strategiajohtaja Leena Treuthardt, Suomen Akatemia

konsernijohtaja Kari Stadigh, Sampo-konserni

vuorineuvos Jorma Eloranta, Eera Oy

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oy.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Tulevaisuusvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomioita seuraaviin asioihin:

  • tutkimuksen ja koulutuksen laadun kehittämiseen,
  • kasvun kannustimiin ja
  • kokeilujen edistämiseen.

Tulevaisuusvaliokunnan mielestä valtioneuvoston talousarvio vuodelle 2013 on näistä näkökulmista oikeansuuntainen, mutta ei riittävä. Erityisen tärkeitä myönteisiä toimenpiteitä talousarviossa ovat tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimet, tuotannollisten investointien poistomahdollisuuksien kaksinkertaistaminen, luonnollisen henkilön pääomasijoitusten kasvukannustimet erityisesti pieniin osakeyhtiöihin kohdistettuna, pk-yrityksiin tehtyjen sijoitusten korotettu hankintameno-olettama, julkisten tietovarantojen avaaminen maksuttomaan käyttöön sekä Finnvera Oyj:n riskinoton lisääminen kasvavan yritystoiminnan vauhdittamiseksi. Myös tutkimustulosten soveltaminen, käytäntöön siirtäminen ja kaupallistaminen ovat tärkeitä tavoitteita.

Suomen haasteena ovat samaan aikaan tapahtuvat Euroopan talouskriisi, Suomen kansantalouden rakennemuutos sekä muun muassa ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan väheneminen. Perinteiset kärkitoimialat eivät enää työllistä Suomessa samalla tavalla kuin on totuttu. Siksi valiokunta esittää, että valtioneuvoston tulisi panostaa rohkeammin perustutkimukseen, koulutukseen, kokeiluihin ja pilotteihin varsinkin uusilla kasvualoilla. Uusia sosiaalisia innovaatioita tarvitaan myös työllisyyspolitiikassa.

Tutkimuksen ja koulutuksen laadun kehittäminen

Suomen Akatemia on juuri saanut valmiiksi suomalaisen tieteen tilaa ja tasoa kuvaavan selvityksen. Se osoittaa tutkimuksemme olevan varsin hyvätasoista ja monilla aloilla löytyy suoranaisia kansainvälisiä huippuja. Kuitenkin on nähtävissä, että monet maat ovat jo kirineet ja tulevat kirimään tutkimuksen laadussa Suomen rinnalle. Kilpailu kiristyy myös tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämisessä.

Tulevaisuusvaliokunta painottaa lausunnossaan, että osaamiseen ja tietoon pohjautuva toiminta on kokonaisuus, jossa korkeatasoinen perustutkimus ja opetus, soveltava tutkimus, innovaatiotoiminta, kaupallistaminen ja käyttöönotto hyödyttävät kaikki toisiaan. Jos jokin näistä osa-alueista ei toimi, muutkin kokonaisuuden osat kärsivät. Pelkkä innovaatioihin ja sovellutuksiin panostaminen ei siis riitä, vaan tarvitaan myös korkealaatuista tutkimusta ja opetusta.

Kansainvälisesti on paljon esimerkkejä siitä, miten uusi ja merkittävä kasvu saa alkunsa hyvistä tutkimus- ja koulutusympäristöistä.

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2013 kuitenkin merkitsisi toteutuessaan, että Suomen Akatemian kyky rahoittaa korkeimman tasoista tutkimusta heikkenee (Taulukko1).

Taulukko 1. Suomen Akatemian rahoitus 2011—2012 ja talousesitys 2013. Lähde: Suomen Akatemia. (Taulukko 1 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa.)

Tämä vähennys kohdistuu suoraan yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävään tutkimukseen, sillä Akatemian rahoituksesta noin 80 % menee yliopistoille. Lisäksi samaan aikaan toteutetaan muitakin yliopistojen voimavaroja heikentäviä päätöksiä, kuten esimerkiksi yliopistoindeksin leikkaus ja jäädytys.

Tänä vuonna valtion tutkimusrahoitus on 2010 MI. Reaalisesti tämä tarkoittaa noin 5 % rahoituksen laskua. Talousarvioehdotuksen mukaan sama suuntaus jatkuu myös vuonna 2013. Tällainen kehitys heikentää suomalaista osaamispohjaa ja on vastoin hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.

Valiokunnan mielestä kestävän, innovaatioihin ja osaamiseen perustuvan kasvun edistämiseksi opetuksen ja tutkimuksen resurssien kehitystrendiä ei saa kääntää vähenevään suuntaan vaan niiden kasvu tulee turvata.

Kasvun kannustimet

Taloudellinen tilanne on erittäin vakava. Ilman päättäväisiä toimia koko Euroopan talous on vaarassa ajautua pitkäaikaiseen hitaan kasvun tai jopa laskevan elintason kierteeseen. Vaikka kasvua tukevia toimenpiteitä on jo tehty sekä EU:n tasolla että myös Suomessa, niin parhaillaan havaittavat positiiviset signaalit ovat asiantuntijoiden mukaan pikemminkin merkkejä talouden yleisestä elpymisestä, kuin aitoa kasvua.

Vaikka Suomi on yksi harvoista "kolmen A:n" (AAA) maista Euroopassa ja euroalueella, niin monet tilastot kertovat kehityksen olevan myös Suomessa heikkoa: kauppatase on heikentynyt pitkään (Kuva 1), vientimme ei ole toipunut 2008 kriisistä kuten Ruotsissa ja Saksassa (Kuva 5), ulkomaiset investoinnit Suomeen ovat alhaiset, yritysten kiinteät investoinnit ovat alhaiset (Kuva 3) eli Suomi ei houkuttele yrityksiä investoimaan ja investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ovat jäämässä olennaisesti tavoitteeksi asetetusta tasosta eli 4 %:sta BKT:sta.

Kuva 1. Suomen kauppatase vuonna 2011 oli heikoin 35 vuoteen. Lähde: Suomen Pankki. (Kuva 1 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa.)

Kauppa- ja vaihtotaseen trendinomaisen laskun seurauksena Suomen viennistä puuttuu parhaillaan vuositasolla jopa 28 miljardia euroa. (Kuva 2)

Kuva 2. Suomen viennistä puuttuu parhaillaan vuositasolla jopa 28 miljardia euroa. Lähde: Tilastokeskus (Kuva 2 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa.)

Lisähaasteita tuo se, että monet Suomen perinteiset kärkitoimialat (kuten puunjalostus, tieto- ja viestintäala, meriteollisuus, pankki- ja vakuutusala sekä konepajasektori) ovat vähentämässä työllistävyyttään Suomessa. Pelkästään tänä vuonna yt-menettelyn piirissä on jo yli 50 000 henkeä. Tilannetta ei voida ratkaista yksittäisillä toimenpiteillä, vaan tarvitaan laaja-alaista panostamista kasvun ja työllistämisen kannustimiin.

Vaikka kansainvälinen talouskriisi aiheuttaa myös Suomelle vakavia seurauksia, niin tulevaisuusvaliokunnan mielestä Suomelle pitkällä aikavälillä merkittävämpi uhka on kotimainen: investointien vähäisyyden sekä ikärakenteen vuoksi supistuvan työvoiman tarjonnan johdosta Suomen talous on vaarassa ajautua kotikutoiseen taantumaan.

Bruttokansantuotetta voi kasvattaa joko kasvattamalla työtunteja tai työn tuottavuutta. Pitkän aikavälin tuottavuuskasvu riippuu myös globaalitalouden teknologisesta kehityksestä. Merkittävässä roolissa tuottavuuden kasvussa ovat yritysten investoinnit uuteen teknologiaan. Tällä mittarilla arvioituna Suomen tuleva kilpailukyky ei voi perustua vain tuottavuuden kasvuun, sillä yritysten kiinteät investoinnit ovat Suomessa vuosina 1999—2010 alhaisemmat kuin yleensä euroalueella (Kuva 3).

Kuva 3. Yritysten kiinteät investoinnit ovat Suomessa vuosina 1999—2010 alhaisemmat kuin yleensä euroalueella. Lähteet: Suomen Pankki ja Eurostat. (Kuva 3 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa.)

Työvoiman tarjonta on tuottavuuden paranemisen ohella toinen päätekijä kasvun luomiseksi. Suomella on haasteita myös tämän kasvutekijän suhteen, sillä ikärakenteen muutoksen vuoksi työvoima supistuu tulevina vuosina.

Jotkut asiantuntijat ovat arvioineet, että nykytasoisen hyvinvoinnin ja tuotannon ylläpitäminen edellyttää noin 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Työnantajan riski uuden henkilön työllistämisessä on kuitenkin viime vuosina kasvanut muun muassa eläkejärjestelmän välillisten rasitteiden kasvun johdosta. Suomen työyksikkökustannukset ovat nousseet viime vuosina muuta Eurooppaa nopeammin, vuosina 2008—2011 noin 12 %. Tämä on tapahtunut ilman, että tuottavuutemme olisi kasvanut kilpailijamaitamme enemmän esimerkiksi suurten innovaatioiden, rakenteellisten toimien tai kannustavan palkkauksen avulla.

Kuva 4. Työhön osallistumisasteet ikäryhmittäin. Lähde: Tilastokeskus ja VATT (Honkatukia ja Ahokas 2012). (Kuva 4 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa.)

Pelkkä työpaikkojen luominen ei kuitenkaan lisää työllisyyttä, elleivät myös työelämään osallistumisen trendit muutu. Pitkällä aikavälillä työn tarjonta on avainasemassa. Suomi tarvitsee työvoimaa. (Kuva 4)

Valiokunnan mielestä Suomen tulee Ruotsin tapaan harjoittaa entistä aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa. Työllistämisen ja yrittämisen esteitä ja rasitteita on vähennettävä ja työllistämisestä on tehtävä yksinkertaisempaa.Tulevaisuusvaliokunnan mielestä Suomessa tarvitaan aktiivisia tekoja 1) yksityisen sektorin työpaikkojen lisäämiseksi ja työllistämisen riskien vähentämiseksi, 2) työurien pidentämiseksi, 3) nuorten saamiseksi aikaisemmin työelämään sekä 4) työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

Kokeilun ja innostuneen ilmapiirin edistäminen

Suomen talouskasvu on hidastunut, koska perinteisten kärkitoimialojemme tuotanto ja vienti eivät ole vuoden 2009 jälkeisestä kasvusta huolimatta palautuneet talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kasvuennusteet ovat liian optimistisia, koska perinteiset kärkitoimialat eivät enää palaa aikaisemman kokoisiksi työllistäjiksi Suomessa. Haasteena ei siis ole pelkästään perinteisiä toimialoja kohdannut hetkellinen taantuma, vaan kyseessä on teolliseen rakennemuutokseen, globalisaatioon, työvoiman tarjontaan ja julkisen talouden tuottavuusvajeeseen liittyvä rakenneongelma: kasvuun ja nousuun tarvitaan uusia kasvualoja sekä julkisen sektorin sopeuttamista uuteen tilanteeseen. (Kuva 5)

Kuva 5. Suomen vienti ei ole kehittynyt samalla tavalla kuin kilpailijamaiden. Kuva 5 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa.)

Suomella oli 1990-luvun alusta asti Nokia-klusteri vaurastumisen veturina. Nyt tällaista veturia ei ole ja globaalissa kilpailussa on pärjättävä ahkeran ja hyvin koulutetun työvoiman avulla laajalla rintamalla. Kasvuedellytyksiä leikkaavat myös päämarkkinamme Euroopan heikko ja epävakaa taloudellinen kehitys (Suomen ulkomaankaupasta noin 55 % on sisämarkkinakauppaa) sekä julkisen talouden ylivelkaantuminen.

Tulevaisuusvaliokunta painottaa lausunnossaan uskallusta ja rohkeutta: työryhmien ja selvitysmiesten asettaminen ei riitä, vaan konkreettisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä entistä nopeammin ja entistä laaja-alaisemmin. Tutkimusta, koulutusta, investointeja, kokeiluja ja pilotointia tarvitaan erityisesti niillä toimialoilla ja niissä tuotteissa, joissa on mahdollisuus kestävään kasvuun ja uusiin vientituotteisiin.

Hallitusohjelman mukaan ympäristö- ja energiateknologiaan perustuva cleantech-liiketoiminta on yksi tulevaisuuden Suomen elinkeinopolitiikan painopistealueista ja hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi cleantechin kärkimaaksi.

Cleantechin vienti vuonna 2010 oli Suomessa n. 12 miljardia euroa, mikä on n. 20 % Suomen viennistä. Suomen erityisiä vahvuuksia ovat energia- ja materiaalitehokkaat tuotantoprosessit, bioenergia, veden käsittely ja kierrätys. Uusien työpaikkojen odotetaan syntyvän erityisesti puhtaan energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen liittyville aloille. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Cleantechin strategisen ohjelman asettamat tavoitteet Suomen cleantech-liiketoiminnan kehittämiselle vuoteen 2020. Lähde TEM, Cleantechin strateginen ohjelma. Taulukko 2 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa.)

Globaalisti Suomi on arvioitu maailman parhaiden cleantech innovaatiomaiden joukkoon. Esimerkiksi maaliskuussa 2012 erittäin arvostetussa WWF:n ja Global Cleantech Groupin laatimassa "Global Cleantech Innovation Indexissä" Suomi sijoittui neljänneksi Tanskan, Israelin ja Ruotsin jälkeen. Suomen heikkoudeksi todettiin innovaatioiden kaupallistaminen ja uusien teknologioiden markkinoille pääsy. Suomessa esimerkiksi julkisen sektorin ostovoima (julkiset hankinnat) on jätetty pääasiassa hyödyntämättä uusien teknologioiden kaupallistamisessa.

Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että Suomen on panostettava erityisesti uusien yritysten synnyttämiseen, työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin, kotimarkkinoiden kehittämiseen, uusien teknologioiden referenssilaitosten yms. kokeilujen edistämiseen sekä yritysten kansainvälistymiseen ja lainsäädännöllisten hidasteiden poistamiseen.

Nokia-klusteri on tuottanut useana vuonna lähes 6 % Suomen BKT:stä, mutta nyt osuus on vähenemässä. Esimerkiksi vuonna 2011 ICT-tuotteiden vienti aleni niin merkittävästi, että ensimmäistä kertaa tilastoinnin aloittamisen jälkeen korkean teknologian tuotteiden tuonnin arvo ylitti viennin.

ICT-alan rakennemuutoksen takia alan työllistämästä noin 90 000 henkilöstä lähes 15 000 on jäänyt työttömäksi. Näistä noin 70 % on jo löytänyt uuden työpaikan tai perustanut yrityksen, mutta markkinat ovat täyttymässä. Tähän asti negatiivisia vaikutuksia on pystytty hillitsemään yritysten, alueiden ja valtion toimenpiteillä. Rakennemuutos on kuitenkin siirtymässä seuraavaan vaiheeseen.

Saadun selvityksen mukaan ICT 2015 -työryhmän tavoitteena on tehdä Suomesta ICT:n hyödyntämisen edelläkävijä kaikilla toimialoilla ja julkisella sektorilla. Ensimmäisinä askelina kohti kriisin ratkaisua ICT 2015 -työryhmä teki vuoden 2013 budjettiriiheen kuusi toimenpide-ehdotusta, joiden valintakriteereinä olivat kyky nopeuttaa asioiden etenemistä ja avata uusia kasvupolkuja:

  • Houkutellaan ulkomaisia T&K toimijoita ja sijoituksia Suomeen
  • Perustetaan pilvipalvelulaboratorio pohjaksi nopeille kokeiluille
  • PK-sektorille verkkomyynnin ja -markkinoinnin kehittämisohjelma
  • Yhteensopivat sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmät
  • Yhteiskunnan sähköisten palveluiden vauhdittaminen
  • Älykkäät kaupunkiyhteisön ja liikenteen ratkaisut.
Tulevaisuusvaliokunnan mielestä Suomen on panostettava merkittävällä tavalla muun muassa Nokiasta vapautuvan osaamisen siirtämiseen muille toimialoille sekä tieto- ja viestintäalan kehittämiseen. Tämänsuuntaiseen toimintaan ja osaamiseen on edelleen panostettava kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Muita Suomelle tärkeitä kestävän kasvun mahdollisuuksia ovat asiantuntijoiden mukaan kehittymässä oleva biotalous (mukaan lukien uudet materiaalit ja energia) sekä arktinen teknologia. Myös hyvinvointipalveluiden (mukaan lukien matkailu, elämykset ja turvallisuus) odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Tulevaisuusvaliokunta on omissa kannanotoissaan ja lausunnoissaan korostanut myös älyliikenteen sekä älykkään sähköverkon (muun muassa nettomittaroinnin) edistämisen merkitystä.

Lausunto

Lausuntonaan tulevaisuusvaliokunta esittää,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2012

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Päivi Lipponen /sd
  • vpj. Oras Tynkkynen /vihr
  • jäs. Harri Jaskari /kok
  • Mikael Jungner /sd
  • Saara Karhu /sd
  • Markus Mustajärvi /vr
  • Jaana Pelkonen /kok
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Leena Rauhala /kd (osittain)
  • Juha Sipilä /kesk
  • Sofia Vikman /kok (osittain)
  • Pertti Virtanen /ps
  • Ville Vähämäki /ps
  • vjäs. Tapani Mäkinen /kok (osittain)

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos asiantuntija  Paula Olli Tiihonen Hietanen