Perustelut
Direktiivin tarkoituksena on edistää sukupuolten
tasapainoista edustusta ja osaamisen sekä lahjakkuuden
monipuolista ja laajaa hyödyntämistä talouselämän
päätöksenteossa EU:n jäsenvaltioissa.
Tavoitteeseen pyritään määrittelemällä tavoitteet
listayhtiöiden hallintoelinten sukupuolijakaumasta sekä säätämällä hallintoelinten
jäsenehdokkaiden pätevyysarvioinnista ja yritysten
raportointivelvollisuudesta. Valiokunta pitää direktiivin
tavoitteita kannatettavina ja tarpeellisina.
Listayhtiön hallintoelimen jäsenehdokkaiden pätevyysarvioinnin
tarkoituksena on poistaa esteitä, joita naiset kohtaavat
pörssiyhtiöiden johtoon kuuluvia henkilöitä rekrytoitaessa.
Naisten valituiksi tulemista vaikeuttavat yleiset käsitykset
sukupuolten pätevyydestä, miesvaltainen liiketoimintakulttuuri
ja toiminnan avoimuuden puute. Ehdotettu pätevyysarviointi
lisää hallintoelinten jäsenten valinnan
läpinäkyvyyttä sekä parantaa
jäsenten valintaprosessia. Valiokunta pitää tätä tärkeänä ja
katsoo, että se parantaa naisten mahdollisuuksia tulla
valituiksi yhtiöiden hallintoelimiin.
Listayhtiön muut kuin toimivaan johtoon kuuluvat hallituksen
tai hallintoneuvoston jäsenet on valittava pätevyysarvioinnin
perusteella, jos hallintoelimen jäsenistä alle
33,3—40 % on aliedustettua sukupuolta.
Yksiportaista hallintomallia käyttävässä listayhtiössä kiintiövaatimus lasketaan
hallituksen jäsenistä, jotka eivät kuulu toimivaan
johtoon, tai hallituksen kaikista jäsenistä. Kaksiportaista
hallintomallia käyttävissä yhtiöissä kiintiövaatimusta
käytetään vain hallintoneuvoston jäsenten
valinnassa.
Yhtiön hallintomalliin perustuva soveltamisala tarkoittaa
sitä, että kaksiportaista hallintomallia käyttävissä maissa,
kuten Saksassa ja Etelä-Euroopan maissa, joissa on vain
vähän naisia yhtiöiden hallituksissa,
hallituksen jäsenten valinnassa ei pätevyysarviointia
tarvitse käyttää, vaan sitä sovelletaan
vain hallintoneuvoston jäsenten valinnassa. Sen sijaan
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, joissa yksiportainen hallintomalli
on yleinen, pätevyysarviointia koskevat määräykset
tulevat sovellettaviksi myös hallitusten jäsenten
valinnassa. Direktiivin tavoitteena on pienentää EU:n
jäsenvaltioiden välillä nykyisin olevia
suuria eroavuuksia sukupuolten tasapainoisessa edustuksessa talouselämän
päätöksenteossa. Valiokunta huomauttaa,
että direktiivin säännökset
pätevyysarvioinnista eivät tue naisten valintaa
hallituksiin kaksiportaista hallintomallia käyttävissä yhtiöissä.
Tämä vaarantaa direktiivin tavoitteen saavuttamisen
ja saattaa johtaa tulevaisuudessa jopa nykyistä suurempiin
eroihin jäsenvaltioiden välillä.
Direktiivi edellyttää, että listayhtiöt
sitoutuvat suunnitelmallisiin toimenpiteisiin myös yhtiön
toimivaan johtoon kuuluvien hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman
tasapainottamiseksi. Valiokunta katsoo, että menettely
edistää osaltaan naisten valikoitumista yhtiön
johtotehtäviin ja pitää direktiivin tätä vaatimusta
erittäin tärkeänä.
Jäsenvaltiot voivat ryhtyä myös omiin
toimiin direktiivin tavoitteeseen pääsemiseksi
tai säätää direktiiviä pidemmälle
menevistä vaatimuksista. Valiokunta pitää tätä mahdollisuutta tärkeänä.
Suomessa hallituksen tavoitteena on, että valtio-omisteisten
yhtiöiden hallituksissa sekä pörssiyhtiöissä,
joissa valtio on enemmistössä, on oltava naisia
ja miehiä vähintään 40 %. Hallitus
on sitoutunut seuraamaan tasapuolisemman edustuksen toteutumista
myös pörssiyhtiöiden hallituksissa, ja
jos tasapuolisempi edustus ei etene riittävästi,
siirtymään lainsäädännöllisiin
toimiin. Elinkeinoelämä edistää naisten osuuden
lisäämistä yhtiöiden hallituksissa
mm. listayhtiöiden hallinnointikoodilla, jonka mukaan pörssiyhtiöiden
hallituksissa tulee olla molempia sukupuolia.
Valiokunta katsoo, että direktiiviehdotus tukee hyvin
Suomen kansallisia toimenpiteitä taloudellisen
päätöksenteon tasa-arvon lisäämiseksi.
Direktiivi, hallituksen toimenpiteet sekä elinkeinoelämän
omat tasa-arvotoimet täydentävät toisiaan
ja muodostavat yhdessä toimivan välineistön
sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi yritysten
johtotehtävissä.