Perustelut

Direktiivin tarkoituksena on edistää sukupuolten tasapainoista edustusta ja osaamisen sekä lahjakkuuden monipuolista ja laajaa hyödyntämistä talouselämän päätöksenteossa EU:n jäsenvaltioissa. Tavoitteeseen pyritään määrittelemällä tavoitteet listayhtiöiden hallintoelinten sukupuolijakaumasta sekä säätämällä hallintoelinten jäsenehdokkaiden pätevyysarvioinnista ja yritysten raportointivelvollisuudesta. Valiokunta pitää direktiivin tavoitteita kannatettavina ja tarpeellisina.

Listayhtiön hallintoelimen jäsenehdokkaiden pätevyysarvioinnin tarkoituksena on poistaa esteitä, joita naiset kohtaavat pörssiyhtiöiden johtoon kuuluvia henkilöitä rekrytoitaessa. Naisten valituiksi tulemista vaikeuttavat yleiset käsitykset sukupuolten pätevyydestä, miesvaltainen liiketoimintakulttuuri ja toiminnan avoimuuden puute. Ehdotettu pätevyysarviointi lisää hallintoelinten jäsenten valinnan läpinäkyvyyttä sekä parantaa jäsenten valintaprosessia. Valiokunta pitää tätä tärkeänä ja katsoo, että se parantaa naisten mahdollisuuksia tulla valituiksi yhtiöiden hallintoelimiin.

Listayhtiön muut kuin toimivaan johtoon kuuluvat hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenet on valittava pätevyysarvioinnin perusteella, jos hallintoelimen jäsenistä alle 33,3—40 % on aliedustettua sukupuolta. Yksiportaista hallintomallia käyttävässä listayhtiössä kiintiövaatimus lasketaan hallituksen jäsenistä, jotka eivät kuulu toimivaan johtoon, tai hallituksen kaikista jäsenistä. Kaksiportaista hallintomallia käyttävissä yhtiöissä kiintiövaatimusta käytetään vain hallintoneuvoston jäsenten valinnassa.

Yhtiön hallintomalliin perustuva soveltamisala tarkoittaa sitä, että kaksiportaista hallintomallia käyttävissä maissa, kuten Saksassa ja Etelä-Euroopan maissa, joissa on vain vähän naisia yhtiöiden hallituksissa, hallituksen jäsenten valinnassa ei pätevyysarviointia tarvitse käyttää, vaan sitä sovelletaan vain hallintoneuvoston jäsenten valinnassa. Sen sijaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, joissa yksiportainen hallintomalli on yleinen, pätevyysarviointia koskevat määräykset tulevat sovellettaviksi myös hallitusten jäsenten valinnassa. Direktiivin tavoitteena on pienentää EU:n jäsenvaltioiden välillä nykyisin olevia suuria eroavuuksia sukupuolten tasapainoisessa edustuksessa talouselämän päätöksenteossa. Valiokunta huomauttaa, että direktiivin säännökset pätevyysarvioinnista eivät tue naisten valintaa hallituksiin kaksiportaista hallintomallia käyttävissä yhtiöissä. Tämä vaarantaa direktiivin tavoitteen saavuttamisen ja saattaa johtaa tulevaisuudessa jopa nykyistä suurempiin eroihin jäsenvaltioiden välillä.

Direktiivi edellyttää, että listayhtiöt sitoutuvat suunnitelmallisiin toimenpiteisiin myös yhtiön toimivaan johtoon kuuluvien hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamiseksi. Valiokunta katsoo, että menettely edistää osaltaan naisten valikoitumista yhtiön johtotehtäviin ja pitää direktiivin tätä vaatimusta erittäin tärkeänä.

Jäsenvaltiot voivat ryhtyä myös omiin toimiin direktiivin tavoitteeseen pääsemiseksi tai säätää direktiiviä pidemmälle menevistä vaatimuksista. Valiokunta pitää tätä mahdollisuutta tärkeänä. Suomessa hallituksen tavoitteena on, että valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa sekä pörssiyhtiöissä, joissa valtio on enemmistössä, on oltava naisia ja miehiä vähintään 40 %. Hallitus on sitoutunut seuraamaan tasapuolisemman edustuksen toteutumista myös pörssiyhtiöiden hallituksissa, ja jos tasapuolisempi edustus ei etene riittävästi, siirtymään lainsäädännöllisiin toimiin. Elinkeinoelämä edistää naisten osuuden lisäämistä yhtiöiden hallituksissa mm. listayhtiöiden hallinnointikoodilla, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa tulee olla molempia sukupuolia.

Valiokunta katsoo, että direktiiviehdotus tukee hyvin Suomen kansallisia toimenpiteitä taloudellisen päätöksenteon tasa-arvon lisäämiseksi. Direktiivi, hallituksen toimenpiteet sekä elinkeinoelämän omat tasa-arvotoimet täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä toimivan välineistön sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi yritysten johtotehtävissä.