Perustelut

Yleistä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on viime keväänä antanut lausuntonsa valtioneuvoston selonteosta Euroopan unionin perustuslakisopimuksesta (TyVL 5/2006 vp). Valiokunta toistaa lausunnossa esittämänsä.

Valiokunta pitää Euroopan unionin kehittämistä tärkeänä ja katsoo, että voimassa olevaan Nizzan sopimukseen verrattuna perustuslakisopimus on selkeämpi, yksinkertaisempi ja tehokkaampi päätöksenteon näkökulmasta. Perusoikeusasiakirjan sisällyttäminen perustuslakisopimukseen ja asiakirjan tulo oikeudellisesti sitovaksi edistää kansalaisten keskeisiä oikeuksia.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Tasa-arvon edistämisen kannalta perustuslakisopimukseen sisältyy periaatteellisesti tärkeitä ja tervetulleita säännöksiä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tasa-arvo on sopimuksessa todettu yhdeksi Euroopan unionin perustana olevista arvoista (I-2) ja unionin yhdeksi tavoitteeksi on määritelty naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen (I-3).

Sukupuolten välinen tasa-arvo on EU:ssa keskeinen sosiaalipolitiikan alue. EU-oikeus on kuitenkin perinteisesti suojellut lähinnä muodollista tasa-arvoa työelämässä, kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on korostettu tosiasiallisen tasa-arvon edistämistä kaikilla elämänalueilla. Valiokunta pitää merkittävänä, että perustuslakisopimuksen säännökset vahvistavat EU:n viimeaikaiset pyrkimykset ulottaa tasa-arvon periaate myös työelämän ulkopuolelle ja aktiivisiin toimenpiteisiin tasa-arvon edistämiseksi.

Työelämän oikeudet

Työelämän kannalta tärkeitä ovat Yhteisvastuu-osastoon kuuluvat artiklat (II-87—II-98). Niissä määritellään eurooppalaisen sosiaalisen mallin ydinsisältö, jota EU:n toimielimet eivät saa loukata ja johon jäsenvaltiot ovat sitoutuneet. Määräykset vahvistavat EU:n sosiaalista ulottuvuutta. Työelämän kannalta ongelmallinen on näiden määräysten jännitteinen suhde sisämarkkinasäännöksiin, joissa kielletään kilpailun edellytysten vääristäminen ja taataan henkilöiden, palveluiden, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus kiinnittää vakavaa huomiota vapaan liikkuvuuden ja sosiaalisen ulottuvuuden väliseen jännitteeseen, joka on viime aikoina noussut entistä selvemmin esiin unionin laajentumisen myötä ja näkynyt muun muassa käsiteltäessä palveludirektiiviä. Jos vapaalle liikkuvuudelle ja taloudellisille oikeuksille annetaan ylikorostunut asema suhteessa sosiaalisiin, työvoiman suojeluun liittyviin oikeuksiin, voidaan vaarantaa pohjoismaisten sopimusyhteiskuntien perusperiaatteisiin kuuluvat oikeudet ja horjuttaa työmarkkinaosapuolten välistä tasapainoa. Valiokunta painottaa, että työelämän oikeudet ovat kansalaisille hyvin tärkeitä. Jos sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien välisen suhteen epätasapaino EU-oikeudessa johtaa työelämän oikeuksien heikentymiseen, tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia siihen luottamukseen ja arvostukseen, jota Euroopan unioni kansalaistensa silmissä nauttii. Euroopan unionin sopimusjärjestelmän kokonaisuudistuksella tavoitellaan paitsi päätöksentekojärjestelmän selkiyttämistä myös unionin tuomista lähemmäs kansalaisia. Sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien tasapaino EU-oikeudessa lisäisi kansalaisten luottamusta unioniin ja parantaisi kansalaisten edellytyksiä kokea unioni omakseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus pyrkii vaikuttamaan siten, että taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien välistä jännitettä puretaan vahvistamalla sosiaalisen ulottuvuuden painoarvoa.