TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 16/2010 vp

TyVL 16/2010 vp - HE 163/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä sekä Verohallinnosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Valtiovarainvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 6 päivänä lokakuuta 2010 lähettäessään hallituksen esityksen laeiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä sekä Verohallinnosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 163/2010 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan samalla määrännyt, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava asiasta lausunto valtiovarainvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

valtiosihteeri Velipekka Nummikoski ja erityisasiantuntija Ilkka Lahti, valtiovarainministeriö

poliisitarkastaja Antti Simanainen, sisäasiainministeriö

hallitussihteeri Tapani Aaltela, sosiaali- ja terveysministeriö

lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen, työ- ja elinkeinoministeriö

lakimies Vesa Ullakonoja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

II puheenjohtaja Kyösti Suokas, Rakennusliitto ry

toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT ry

asiantuntija Markku Hirvonen

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet:

  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
  • Akava ry
  • Suomen Yrittäjät ry.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan määräaikaisena toimivan viranomaistoiminnan kehittämisprojektin Virken toiminnan uudelleen järjestämistä siten, että verohallintoon perustetaan pysyvä Harmaan talouden selvitysyksikkö. Selvitysyksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa hankkimalla ilmiöstä ja sen torjunnasta tietoa ja jakamalla sitä aktiivisesti eri tahoille.

Selvitysyksikkö hankkii ja tuottaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta tekemällä ilmiöselvityksiä ja velvoitteidenhoitoselvityksiä. Ilmiöselvityksessä yksikkö kuvaa harmaan talouden ilmiöitä ja sen torjuntaa yleisellä tasolla organisaatiota taikka henkilöä yksilöimättä. Velvoitteidenhoitoselvityksessä tarkastelun kohteena on yksittäinen organisaatio tai ns. organisaatiohenkilö sekä näihin välittömästi tai välillisesti kytkeytyvä organisaatio ja organisaatiohenkilö. Selvitys tehdään valvontaa suorittavan viranomaisen pyynnöstä ja sen toiminnan tukemiseksi.

Harmaata taloutta esiintyy monenlaisen yritystoiminnan yhteydessä, joten sen analysointi ja paljastaminen sekä siihen puuttuminen vaativat useiden eri viranomaisten asiantuntemusta, yhteistyötä ja viranomaisilla olevien tietojen vertailua ja yhdistämistä. Valiokunta pitää pysyvän harmaan talouden selvitysyksikön perustamista tarpeellisena ja välttämättömänä poikkihallinnollisen viranomaistoiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostamiseksi. Valiokunta katsoo, että selvitysyksikön sijoittaminen verohallintoon on tarkoituksenmukaista, mutta korostaa yksikön poikkihallinnollista tehtävää ja tähdentää, että selvitysyksikön tulee toimia itsenäisesti sekä palvella tasapuolisesti eri viranomaistahoja.

Työsuojeluviranomaisen oikeus pyytää velvoitteidenhoitoselvitys

Velvoitteidenhoitoselvityksessä selvitysyksikkö laatii kohteena olevasta organisaatiosta kokonaiskuvan, jonka avulla valvova viranomainen saa tiedon siitä, onko organisaatio hoitanut yhteiskunnalliset velvoitteensa. Selvitys laaditaan siihen oikeutetun viranomaisen pyynnöstä viranomaisen omaan käyttöön laissa erikseen mainittuihin käyttötarkoituksiin. Selvitysyksiköllä on selvityksen tekemiseen liittyvät tietojenkäsittelyoikeudet sekä tietojen hankintaan ja käsittelemiseen erikoistunut henkilöstö, minkä ansiosta laajastakin tietomäärästä pystytään tehokkaasti ja nopeasti hankkimaan olennaiset ja merkitykselliset tiedot ymmärrettävässä muodossa. Selvitysyksikön tietojensaantioikeus määräytyy selvitystä pyytäneen viranomaisen tietojensaantioikeuden perusteella.

Lakiehdotuksen velvoitteidenhoitoselvityksen käyttötarkoitusta koskevassa 6 §:ssä luetellaan tyhjentävästi viranomaiset ja tehtävät, joiden hoitamisen tukemiseen velvoitteidenhoitoselvityksiä tehdään. Työsuojeluviranomainen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan jätetty velvoitteidenhoitoselvityksen pyytämiseen oikeutettujen tahojen ulkopuolelle, koska työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeudet muilta viranomaisilta ovat puutteelliset.

Työsuojeluviranomainen saa valvontatehtävässä tarvitsemansa tiedot ensisijaisesti yritykseltä itseltään. Yrityksiltä saatavien tietojen lisäksi työsuojeluviranomaisella on oikeus saada valvontaa varten tietoja myös muilta viranomaisilta. Tilaajavastuulain ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvontaa varten työsuojeluviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä verohallinnolta tietoja veronmaksuvelvollisuuden täyttämisestä ja mahdollisesta maksujärjestelystä. Verohallinnolle annetuista ilmoituksista työsuojeluviranomainen saa tietoja työntekijöiden määrästä, maksetuista palkoista ja liiketoiminnan harjoittamisesta. Eläketurvakeskukselta työsuojeluviranomaisella on oikeus saada tiedot työnantajan ja yrittäjän vakuuttamisvelvollisuuden täyttämisestä.

Työsuojeluviranomaisten valvontakohteet ovat joissakin tapauksissa hyvin laajoja, esimerkiksi urakkakohteita, joissa on useita eri työnantajia ja tilaajayrityksiä. Erityisesti rakennusalalle on tyypillistä, että suurilla työmailla on kymmeniä urakkaketjuja, joissa on useita tilaajayrityksiä ja alihankkijoita ja kymmeniä, jopa satoja, ulkomaalaisia työntekijöitä.

Työsuojeluviranomaisille suurten työmaiden valvonta ja siellä toimivien yritysten ja työnantajien yhteiskunnallisten velvoitteiden selvittäminen on haasteellinen tehtävä. Tehdyissä tarkastuksissa on kuitenkin pystytty paljastamaan runsaasti puutteita tilaajaselvityslain selvitysvelvollisuuden noudattamisessa varsinkin ketjutetuissa aliurakoissa. Myös erityisesti EU:n sisältä lähetettyinä työntekijöinä tulevan ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyy paljon erilaisia väärinkäytöksiä, kuten työehtojen polkemista ja alipalkkausta sekä veroihin, maksuihin, työturvallisuuteen ja sosiaaliturvaan liittyviä laiminlyöntejä.

Työsuojeluviranomaisten nykyisten tiedonsaantioikeuksien ja toimivaltuuksien perusteella ainakin suurilla työmailla toimivien työnantajien ja yritysten tehokas valvonta on käytännössä mahdotonta. On hyvin mahdollista, että esille tulleiden laiminlyöntien lisäksi merkittävä osa laiminlyönneistä jää selvittämättä. Työsuojeluviranomaisilla ei ole riittävästi tietojen käsittelyyn erikoistunutta henkilöstöä verohallinnolta ja Eläketurvakeskukselta saatavien yksittäisten tietojen yhdistämiseen ja analysointiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut, että työsuojeluviranomaisilla olevien nykyisten, suppeiden tiedonsaantioikeuksien perusteella tehtävillä velvoitteidenhoitoselvityksillä voitaisiin ainakin laajoissa valvontakohteissa työsuojeluviranomaisten valvontaa merkittävästi tehostaa. Valiokunta yhtyy ministeriön kantaan ja esittää, että velvoitteidenhoitoselvityksen käyttötarkoitusta koskevaan lakiehdotuksen 6 §:ään lisätään uusi 14 kohta esimerkiksi seuraavasti: "14) työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) annetussa laissa säädettyä työsuojeluviranomaisen valvontatehtävää". Erityisen tärkeänä valiokunta pitää velvoitteidenhoitoselvitysten saamista tilaajavastuulain valvonnassa ja valvonnan suuntaamisessa.

Valiokunta esittää, että työsuojeluviranomaisten valvontatehtävä lisätään velvoitteidenhoitoselvitystä koskevien käyttötarkoitusten luetteloon.

Työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksien parantaminen

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden tehokas torjuminen vaatii kaikkien toimintaan osallistuvien viranomaisten yhteistyötä. Työsuojelun tehtävät ovat viime vuosina laajentuneet työolosuhteiden ja työsuhteen ehtojen valvonnasta mm. tilaajavastuulain ja ulkomaalaislain tiettyjen osien valvontaan. Uusien ja muuttuneiden tehtävien ja vastuiden vuoksi työsuojeluviranomaisten merkitys harmaata taloutta torjuvassa viranomaisverkostossa on kasvanut ja se on erityisesti ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyvän valvonnan vuoksi nykyisellään hyvin huomattava.

Valiokunta painottaa, että tehokasta valvontaa varten valvontaviranomaisilla tulee olla laajat oikeudet tietojensaantiin toisilta viranomaisilta omien tehtäviensä suorittamiseksi. Työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksia on viime vuosina parannettu ja viranomaisyhteistyötä kehitetty, mutta tiedonsaantimahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen suppeita.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työsuojelusäädösten valvontaa voitaisiin merkittävästi tehostaa, jos työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeutta verohallinnolta laajennettaisiin koskemaan mm. erilaisia verotarkastusten yhteydessä kertyneitä verotustietoja, valvontatietoja, vertailutietoja sekä erilaisia joukkotietoja. Joukkotietojen avulla työsuojeluviranomainen voi muun muassa tiedustella verottajalta, minkä yritysten alihankkijoina tietty yritys on työskennellyt tai mitkä yritykset eivät hoida tiettyjä lakisääteisiä velvoitteitaan. Osa rakennustyömaiden päätoteuttajina toimivista rakennusliikkeistä toimittaa vapaaehtoisuuteen perustuen neljännesvuosittain verohallinnolle ns. urakoitsijailmoituksen. Urakoitsijailmoituksista ilmenevät työmailla työskentelevät yritykset, niiden alihankkijat ja työmaalle näin muodostuneet alihankintaketjut. Urakoitsijailmoitukset olisivat työsuojeluviranomaiselle hyvä työkalu tilaajavastuulain valvonnan kohdentamisessa rakennusalalla. Myös tieto yritysten vastuuhenkilöistä ja heidän kytkennöistään muihin yrityksiin samoin kuin tieto omistajuudesta hyödyntäisivät työsuojelun valvontatehtävää.

Valiokunta katsoo, että työsuojeluviranomaisen valvontatehtävän tehostamiseksi tulee työsuojelun tiedonsaantioikeuksista ja tiedonsaantitarpeesta tehdä kokonaisvaltainen selvitys ja saattaa työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeudet vastaamaan työsuojelun laajentunutta tehtäväkenttää harmaan talouden torjunnassa. Työsuojeluviranomaisilla tulee olla mahdollisuus hyödyntää Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamaa selvitys- ja analysointitietoa, ja työsuojeluviranomainen ja sen valvontatehtävä tulee lisätä lakiehdotuksen 6 §:n luetteloon niistä viranomaisista ja niistä käyttötarkoituksista, joihin velvoitteidenhoitoselvitys voidaan laatia.

Ulkomaalaisen työvoiman verotuksen tehostaminen

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan merkittävä osa Suomessa työskentelevistä ulkomaalaisista ja ulkomaalaisista yrityksistä jää joko laillisesti tai laittomasti verotuksen ulkopuolelle. Tästä aiheutuu Suomelle merkittäviä verotulojen menetyksiä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi neuvottelee mahdollisimman pian erityisesti Baltian maiden ja Puolan kanssa verosopimukset, joilla pystytään muuttamaan ulkomaalaisten verokohtelua Suomessa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että ulkomaisen työvoiman verotusta Suomessa pikaisesti tehostetaan ja ulkomaisen työvoiman suomalaisista poikkeavaan verokohteluun puututaan.

Pikaisimmin tulee tarkistaa ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa toimivan ulkomaisen ammatinharjoittajan verotusta. Suomessa lyhytaikaisia urakkasopimuksia tekevät ulkomaiset yritykset saavat merkittävän kilpailuedun sillä, etteivät yritykset eivätkä yrityksen palveluksessa olevat työntekijät maksa veroa Suomeen eivätkä välttämättä kotivaltioihinkaan.

Kuvallinen tunnistekortti

Rakennustyömailla työskentelevillä tulee olla kuvallinen tunnistekortti, jossa on työntekijän ja työnantajan nimi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tunnistekorttiin olisi mahdollista liittää viranomaisten velvoitteidenhoitamisen valvontaa helpottavia ja tehostavia ominaisuuksia.

Tunnistekorttiin voitaisiin esimerkiksi lisätä työntekijän veronumero, jonka jokainen työntekijä olisi velvollinen hankkimaan verottajalta ennen työskentelyn aloittamista. Kuvallisen tunnisteen veronumeron avulla viranomaiset voivat reaaliaikaisesti tarkastaa numeron oikeellisuuden ja työntekijän maksamat maksut. Myös ulkopuoliset voivat havainnoida, työskenteleekö työmaalla rakennustyöntekijöitä ilman veronumeroa eli onko työmaalla pimeitä työntekijöitä. Tunnistekortin käyttöä voitaisiin veronumeron ansiosta käyttää myös työturvallisuuden ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnassa. Tunnistekortin lisäksi on syytä arvioida ns. neljännesvuosi-ilmoittamisvelvollisuuden lisäämistä, jotta voidaan luotettavasti arvioida ulkomaalaisten työntekijöiden työhistoria ja veronmaksuvelvollisuus Suomessa.

Valiokunta edellyttää, että rakennustyömaalla käytettävään kuvalliseen tunnistekorttiin lisätään veronumero ja että uusi järjestelmä otetaan käyttöön mahdollisimman pian. (Valiokunnan lausumaesitys)

Lausunto

Lausuntonaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin sellaisenaan paitsi 1. lakiehdotuksen 6 §:ään lisätään uusi 14 kohta (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että valtiovarainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman (Valiokunnan lausumaesitys).

Valiokunnan muutosehdotukset
1. lakiehdotus
6 §

Velvoitteidenhoitoselvityksen käyttötarkoitus

Velvoitteidenhoitoselvitys laaditaan tukemaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14) työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) säädettyä työsuojeluviranomaisen valvontatehtävää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Valiokunnan lausumaesitys

Eduskunta edellyttää, että mahdollisimman pian otetaan käyttöön järjestelmä, jolla rakennustyömailla käytettävään kuvalliseen tunnistekorttiin liitetään veronumero.

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Arto Satonen /kok
  • vpj. Jukka Gustafsson /sd
  • jäs. Anna-Maja Henriksson /r
  • Merja Kuusisto /sd
  • Merja Kyllönen /vas
  • Markus Mustajärvi /vas (osittain)
  • Paula Sihto /kesk
  • Seppo Särkiniemi /kesk
  • Katja Taimela /sd
  • Tarja Tallqvist /kd
  • Kimmo Tiilikainen /kesk
  • Jyrki Yrttiaho /vas
  • vjäs. Timo Juurikkala /vihr
  • Petri Pihlajaniemi /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

neuvotteleva virkamies Marjaana  Kinnunen