TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 18/2014 vp

TyVL 18/2014 vp - HE 277/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta 2014 lähettäessään hallituksen esityksen eduskunnalle työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 277/2014 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Tiina Muinonen ja hallitusneuvos Mika Mänttäri, sosiaali- ja terveysministeriö

vanhempi hallitussihteeri Seija Jalkanen, työ- ja elinkeinoministeriö

tiimipäällikkö Kirsi Karvala, Työterveyslaitos

työmarkkinalakimies Jouko Hämäläinen, Kunnallinen työmarkkinalaitos

päälakimies Timo Koskinen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

lakimies Inka Douglas, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

vastaava lakimies Jaana Meklin, Akava ry

lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät ry

lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
  • Akava ry.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki. Lailla uudistetaan nykyisen tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön rakenne kokonaisuudessaan.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esityksessä ehdotettua uudistusta hyvänä ja tarpeellisena. Työtapaturmaa, ammattitautia ja kuntoutusta koskevien säännösten kokoaminen yhteen lakiin selkiyttää säännösten kokonaisuutta ja helpottaa siten lain soveltamista ja vakuutettujen oikeuksien ja velvollisuuksien hahmottamista.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt esitystä oman toimialansa osalta ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Työpaikan kosteusvaurion aiheuttama sairastuminen

Kosteusvauriomikrobeihin liittyvät terveydelliset ongelmat ovat Suomessa yleisiä sekä työssä että kotona. Työpaikalla kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttama oireilu ja sairastuminen saattaa johtaa joidenkin työntekijöiden kohdalla pahimmillaan työskentelyn estymiseen kokonaan. Työkyvyn aleneminen tai menettäminen ei tällöin liity itse työn tekemiseen, vaan esimerkiksi rakennukseen, jossa työskentely tapahtuu.

Työolojen terveydellisyydestä huolehtiminen kuuluu työnantajan työsuojeluvelvoitteisiin. Työntekijällä on ammattitaudin kohdatessa oikeus korvaukseen. Korvauksilla turvataan työntekijän ja hänen omaistensa toimeentulo työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Ammattitautina korvaamisen edellytyksistä säädetään ammattitautilaissa.

Kosteusvauriomikrobialtistukseen liittyvien sairauksien toteaminen ammattitaudiksi tapahtuu samoin kuin muidenkin sairauksien kohdalla. Diagnostiikka ja ammattitautina korvaamisen edellytyksenä olevan syy-yhteyden osoittaminen on niiden kohdalla kuitenkin vaikeaa, koska lääketieteelliset tiedot ja selvitysmenetelmät kosteusmikrobisairauksien täsmällisistä aiheuttajista ovat edelleen puutteellisia. Pelkkää kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa työntekijän oireilua ei korvata, koska kysymyksessä ei ole ammattitautilain edellyttämä sairaus.

Myös todettujen kosteusvauriomikrobisairauksien korvaamiseen liittyy ongelmia. Esimerkiksi työpaikalla oireileva, mutta sen ulkopuolella oireeton henkilö katsotaan työkykyiseksi sekä tapaturmavakuutuksen että sairausvakuutuksen työkyvyttömyyskorvauksien näkökulmasta, koska hän on kykenemätön suorittamaan entisiä työtehtäviään ainoastaan sellaisissa työtiloissa, joissa esiintyy kosteusvauriomikrobialtistusta. Tämän seurauksena henkilö voi jäädä kokonaan ilman ansionmenetyskorvauksia taudin akuuttivaiheen jälkeen.

Saadun selvityksen mukaan työtapaturma- ja ammattitautilain kokonaisuudistuksen yhteydessä valmisteltiin ehdotusta laiksi työpaikan kosteusvauriosta johtuvan työpaikan vaihdoksen tuesta tilanteessa, jossa työpaikan kosteusvauriomikrobien aiheuttama oirekokonaisuus estää työskentelyn, mutta ammattitautia ei voida lääketieteellisesti todentaa. Tarkoituksena oli säätää 3 vuoden määräaikainen kokeilulaki, jonka avulla olisi voitu selvittää niin kustannusvaikutuksia kuin myös sääntelyn mahdollisuuksia edistää työntekijän uudelleensijoittumista työelämään. Valmistelussa ei kuitenkaan päästy sopimukseen ehdotuksesta.

Valiokunta toteaa, että vaikka oireilun aiheuttajaa ei pystytä aukottomasti selvittämään, työpaikoilla esiintyvät kosteusvauriomikrobialtistukseen liittyvät ongelmat ovat sinänsä kiistattomia ja niillä on iso vaikutus työntekijän terveyteen ja työurien pituuteen. Valiokunta korostaa osaamisen kehittämistä kosteus- ja homeongelmien selvittämisessä ja ennalta ehkäisemisessä. Rakennuksen kosteusvaurio-ongelman vuoksi oireilevalle tai sairastuneelle työntekijälle tilanne on hankala, koska hän on kykenemätön suorittamaan tehtäviään tiloissa, joissa hän altistuu kosteusvauriomikrobeille, eikä hän voi jatkaa työssään työtilan vuoksi. Hän ei ole varsinaisesti työperäisesti sairastunut, joten hän on työperäisesti sairastuneille suunnatun korvausjärjestelmän ulkopuolella.

Valiokunta pitää tilannetta työntekijän näkökulmasta kohtuuttomana ja pyytää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa harkitsemaan, että kosteusvauriomikrobien vuoksi tehtäviensä suorittamisesta estyneen työntekijän turvaksi valmistellaan "muutosturvamalli", joka mahdollistaa toimeentulon ja tarjoaa apua uuden työn löytämiseksi tai uuteen ammattiin kouluttautumiseksi.

Lausunto

Lausuntonaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2015

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Tarja Filatov /sd
  • vpj. Anne-Mari Virolainen /kok
  • jäs. Anna Kontula /vas
  • Laila Koskela /kesk
  • Jari Lindström /ps
  • Eeva-Maria Maijala /kesk
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
  • Mikael Palola /kok
  • Terhi Peltokorpi /kesk
  • Kristiina Salonen /sd
  • Eero Suutari /kok
  • Katja Taimela /sd
  • Jani Toivola /vihr
  • vjäs. Reijo Tossavainen /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marjaana Kinnunen

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Kyse on hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan sekä muutettavaksi että uudistettavaksi työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöä siten, että se vastaa paremmin nyky-yhteiskunnan vaateita ja tarpeita työelämän näkökulmasta katsottuna. Kyseessä olevan lainsäädännön muuttamistarve on ilmeinen, sillä ao. laki on peräisin sotien jälkeiseltä ajalta. Luonnollisesti lakia on ajoittain muutettu myös tämän jälkeen, mutta aikaisemmat muutokset ovat olleet riittämättömiä, sillä laajaa lakikokonaisuutta ei ole ennen tätä esitystä katsottu läpi. Esityksestä on syytä muistaa myös se, että tulevat kuntoutuslain säännökset pyritään uudistamaan siten, että niistä tulee entistä tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat, jotta lakia olisi helpompi tulkita ja jotta se sisältäisi kaikki olennaiset asiat.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee tässä esityksessä paljon hyviä elementtejä aikaisempaan lakiin nähden. Eräs tällainen parannus on siinä, että korvauskäsittelyä ja ammatillisen kuntoutuksen selvittelyä pyritään nopeuttamaan lyhentämällä säädettyjä korvausprosesseja koskevia määräaikoja.

Toiseksi näemme lakiuudistuksessa hyvänä sen, että ns. vakuutuslääkärijärjestelmää pyritään kehittämään nykyisestä avoimuutta lisäämällä. Valiokuntaryhmämme esittääkin hartaana toiveena sen, että tämä uudistusosa ei jää vain puheen tasolle vaan että konkreettisesti tässä saadaan jotakin aikaiseksi. Hyvänä asiana näemme myös sen, että esityksessä ei heikennetä työntekijän asemaa. Täten työntekijällä olisi edelleen oikeus hyvätasoiseen korvaukseen esimerkiksi ansionmenetystilanteessa. Samaten työntekijä saisi edelleen hyvää sairaanhoitoa, jos häntä kohtaa esimerkiksi työtapaturma tai vastaava onnettomuus. Myös yrittäjien osalta parannusta aikaisempaan lakiesitykseen nähden on se, että nyt heillä on mahdollisuus ottaa itselleen vapaaehtoinen vakuutus.

Lopuksi valiokuntaryhmämme haluaa kuitenkin tuoda esiin suurimman epäkohdan nyt ehdotetussa lakiesityksessä. Tämä suurin epäkohta koskee tilanteita, joissa on työpaikan vaihdoksen tukemisesta kysymys. Tämä koskisi sellaista akuuttia tilannetta, jossa työpaikan kosteusvaurio ja sen mukanaan tuoma ns. oireyhtymäkokonaisuus estäisi työskentelyn työntekijältä ao. tiloissa kokonaan. Ongelma on siinä, että työpaikan vaihdoksen tuesta tällaisessa tilanteessa ei ole lakiesitystä tehtäessä (kolmikantainen työryhmä) päästy yhteisymmärrykseen. Valiokuntaryhmämme mielestä olisi oikein ja vähintäänkin kohtuullista, että työpaikan vaihdosta pystyttäisiin tukemaan tilanteissa, joissa työntekijä kärsii esimerkiksi homealtistuksista, mutta ei ammattitaudista, ja että tähän olisi olemassa jonkinmoinen tukijärjestelmä työpaikan vaihtamiseksi. Nyt näin ei valitettavasti ole, ja kuten edellä on todettu, tämä on iso ongelma lakiesityksen hyväksymisen suhteen valiokuntaryhmällemme. Lähinnä tämä tarkoittaisi sellaisia tapauksia tai työpaikkoja kuin homekoulut tai homesairaalat tai vastaavat paikat. Tämä on ongelmallinen asia lakiesityksessä, koska tässä piilee myös se vaara, että työntekijä voi jäädä tällöin jopa ilman työpaikanvaihdostukea, sairauspäivärahaa tai sosiaaliturvaa. Edellä olevien syiden perusteella valiokuntaryhmämme ei voi esittää lakiesityksen hyväksymistä tältä osin.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2015

  • Jari Lindström /ps
  • Reijo Tossavainen /ps